Tupakointi vähentää irinotekaanin tehoa

Syöpää sairastavista potilaista 25-30 % tupakoi. Tupakansavun sisältämät yhdisteet vaikuttavat maksassa entsyymeihin, jotka käsittelevät lääkkeitä ja poistavat niitä verenkierrosta. Tässä tutkimuksessa oli mukana 49 tupakoivaa ja 141 tupakoimatonta potilasta, jotka saivat irinotekaania suolistosyövän hoitoon. Tupakoivilla irinotekaanin pitoisuus plasmassa jäi merkittävästi pienemmäksi kuin tupakoimattomilla. Tupakoivilla altistus irinotekaanin aktiiville SN-38-metaboliitille jäi 40 % vähäisemmäksi kuin tupakoimattomilla. Neutropeniaa oli tupakoivilla merkittävästi vähemmän (6 % vs. 38 %). Irinotekaanin aiheuttamaa ripulia oli jonkin verran vähemmän tupakoijilla. On todennäköistä, että tupakointi vähentää irinotekaanin tehoa suolistosyöpään ja että säännöllisesti tupakoivien irinotekaaniannoksen pitäisi olla suurempi. Tarkempia annosteluohjeita odotellessa voi suositella tupakoinnin lopettamista.

Sirkku Jyrkkiö

Magneettikuvaus näyttää lupaavalta rintasyövän esiasteen diagnostiikassa

Rintasyövän esiaste, maitotiehyen sisäinen syöpäkasvain (duktaalinen karsinooma in situ, DCIS), on monimuotoinen kasvaintyyppi. Matala-asteisesti pahanlaatuinen DCIS etenee hitaasti ja kehittyy vasta pidemmän ajan kuluessa hyvin erilaistuneeksi rintasyöväksi. Korkea-asteisesti pahanlaatuinen DCIS muuttuu nykykäsityksen mukaan nopeasti invasiiviseksi syöväksi. DCIS-kasvaimen operatiivinen hoito on aina paikallaan. 1980-luvulla DCIS oli vielä harvinainen diagnoosi. Mammografian yleistymisen myötä n. 20 % kaikista pahanlaatuisista rintakasvaimista on diagnoosivaiheessa syövän esiasteita.

Sirkku Jyrkkiö

Masennus vaikuttaa terveydentilaan uskottua enemmän

Masennuspotilasta ei edelleenkään rinnasteta muita pitkäaikaissairauksia sairastaviin potilaisiin, kun tarkastellaan esim. hoitoon pääsyä tai yleistä suhtautumista sairauteen. WHO:n tutkijaryhmä selvitti, miten depressio vaikuttaa terveydentilaan verrattuna muihin yleisiin pitkäaikaissairauksiin tai esiintyessään niiden yhteydessä. Sairaustietoja (depressio, astma, artroosi, angina pectoris, diabetes) kerättiin haastatteluin (n = 142 755) kaikkiaan 60 maasta. Yleistä terveydentilaa arvioitiin 18 kysymyksellä. Terveydentila pisteytettiin nollasta (huonoin) sataan (paras mahdollinen terveydentila).

Katariina Korkeila

Voiko itsetuhoisuutta hoitaa?

Masennuslääkityksen aloittamisen on epäilty johtavan itsemurhayritysten lisääntymiseen varsinkin nuorilla potilailla. Toisaalta ekologisissa tutkimuksissa masennuslääkkeiden käytön kasvu on korreloinut itsemurhien vähenemisen kanssa. Yhdysvaltalaistutkijat tuovat kysymykseen lisävalaistusta tutkimuksessa, joka käsitti uuden depressiojakson vuoksi perusterveydenhuoltoon (n = 70 368), psykiatrin määräämään lääkehoitoon (7 297) ja psykoterapiaan (54 123) tulleita potilaita ja heidän itsemurhayrityksiään 90 päivää ennen ja 180 päivää jälkeen hoitoon tulon.

Raimo K. R. Salokangas

Yleislääkärin seulottava iäkkäiden potilaiden eteisvärinää aktiivisesti

Oireettoman eteisvärinän seulonta on tärkeä, mutta aivan liian vähälle huomiolle jäänyt osa yleislääkärin työtä. Oireettomankin rytmihäiriön havaitseminen sivulöydöksenä on tärkeää, koska eteisvärinä nostaa varsinkin iäkkäillä potilailla aivohalvauksen vaaran moninkertaiseksi ja asianmukaisella antikoagulaatiohoidolla tätä riskiä voidaan pienentää tuntuvasti.

Juhani Airaksinen

Tietokonetulkinnan ja yleislääkärin yhdistelmä tarkin eteisvärinän seulontamenetelmä

Kuinka hyvin yleislääkäri tunnistaa eteisvärinän? Tähän kysymykseen hakivat vastausta brittiläiset kollegat, jotka selvittelivät yleislääkärien (n = 49), terveydenhoitajien (n = 49) ja tietokonetulkinnan kykyjä eteisvärinän EKG-diagnostiikassa. Tutkimuksessa analysoitiin lähes 2 600 EKG:ta. Yleislääkärit eivät tunnistaneet viidennestä eteisvärinöistä ja erehtyivät pitämään sinusrytmiä eteisvärinänä 8 %:ssa 1 355:stä EKG:sta. Huonoimman yleislääkärin diagnoosin osuvuus oli lähellä arvauksen tasoa. Hoitajat onnistuivat tulkinnassa hieman lääkäreitä huonommin. Tietokoneohjelma oli tarkin, mutta senkin seulan läpi meni 17 % eteisvärinärytmeistä. Tietokonetulkinnan ja yleislääkärin yhdistelmällä päästiin hieman yli 90 % tarkkuuteen.

Juhani Airaksinen

Tupakointi lisää ehkäisytablettien käyttäjien laskimotukosriskiä

Tupakointi vahingoittaa verisuonen seinämää ja muuttaa veren hyytymisominaisuuksia. Tupakoijilla tiedetään olevan enemmän valtimotukoksia kuin tupakoimattomilla, mutta laskimopuolen tromboembolisten sairauksien ja tupakoinnin yhteydestä on jossain määrin ristiriitaisia havaintoja. Aiemmin on huomattu, että ehkäisytablettien käyttöön liittyvien valtimosairauksien määrä lisääntyy tupakoinnin seurauksena. Tutkittaessa noin 4 000 laskimopuolen tromboemboliapotilasta ja verrokkia havaittiin, että henkilön tupakointi lisäsi tukosriskin 1,4-kertaiseksi. Naisilla, jotka polttivat ja käyttivät e-tabletteja, oli 8,8-kertainen riski laskimotukoksiin verrattuna tupakoimattomiin ja pillereitä käyttämättömiin naisiin. Tupakoinnin lopettaminen e-tablettien käytön ajaksi ei kokonaan eliminoinut tukosriskin lisääntymistä. Kuten on laita e-tablettien käyttäjien sydäninfarktin yhteydessä, myös laskimotukoksissa taustalla lienee tupakoinnin ja yhdistelmätablettien haitalliset ja synergiset vaikutukset veren hyytymisominaisuuksiin.

Pertti Kirkinen

Pioglitatsoni ehkäisee sydänkuolemia, mutta lisää vajaatoimintaa

Rosigilitatsonihoidon on todettu lisäävän sydäninfarktin vaaraa. Nyt julkaistuun meta-analyysiin pioglitatsonin sydänvaikutuksista yhdistettiin tiedot 19 satunnaistetusta tutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä yli 16 000 diabeetikkoa. Hoitojaksojen kesto vaihteli 4 kuukaudesta 3,5 vuoteen. Pioglitatsonihoidon aikana ilmeni merkittävästi vähemmän aivohalvauksia, sydäninfarkteja ja sydänkuolemia kuin vertailuryhmässä. Erot sydäntapahtumissa ilmenivät noin vuoden hoidon jälkeen. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa ilmeni puolestaan pioglitatsonihoidon aikana enemmän kuin verrokeilla, mikä on huomioitava sydänpotilaita hoidettaessa.

Juhani Airaksinen

Tsoledronihappo parantaa lonkkamurtumapotilaan ennustetta

Lonkkamurtuma invalidisoi potilasta merkittävästi ja lisää kuolleisuutta. Murtuman aiheuttama immobilisaatio kiihdyttää myös luun hajoamista. Nyt selvitettiin suonensisäisesti annosteltavan tsoledronihapon vaikutuksia lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen. 1 065 lonkkamurtumapotilasta satunnaistettiin saamaan tsoledronihappoa ja 1 062 potilasta lumetta kerran vuodessa. Ensimmäinen infuusio annettiin 90 päivän kuluessa lonkkamurtuman kirurgisesta hoidosta. Munuaisten vajaatoiminta oli poissulkukriteeri. Potilaat olivat keskimäärin 74-vuotiaita ja kaikille annettiin D-vitamiini- ja kalsiumlisä. Lähtötilanteessa tehdyn luun tiheysmittauksen perusteella osteoporoosin kriteerit täyttyivät yllättävän pienellä osalla, 42 %:lla potilaista. Valtaosalla kuvattiin myös selkäranka. Päätetapahtumana oli oireita aiheuttava uusi murtuma ja mediaaniseuranta oli 1,9 vuotta.

Camilla Schalin-Jäntti

Levinneen suolistosyövän solunsalpaajahoidon voi räätälöidä tilanteen mukaan

Levinneen suolistosyövän hoitoon on pisimpään käytetty fluorourasiilia. Nykyään käytettävissä on lisäksi suun kautta annosteltava kapesitabiini sekä laskimoon infusoitavat irinotekaani ja oksaaliplatiini. Kahden viimeksi mainitun lääkkeen ja fluorourasiilin yhdistelmä antaa parempia hoitovasteita ensilinjan hoidossa kuin pelkkä fluorourasiili. Yhdistelmähoito pidentää myös elinaikaa. On ollut epäselvää, missä järjestyksessä lääkkeet kannattaisi annostella.

Sirkku Jyrkkiö

Harjoitteluvaiheen vuorovaikutustaidoista näkee, tehdäänkö lääkäristä valituksia vai ei

Potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen on jo pitkään tiedetty vaikuttavan potilasvalitusten määrään, hoitomyöntyvyyteen ja jopa hoitotulokseen. Valmistuvat lääkärit ovat Pohjois-Amerikassa joutuneet tenttimään kliiniset ja vuorovaikutustaitonsa vuodesta 1993 lähtien. Tietoja ja taitoja, myös kliinistä päätöksentekotaitoa, testataan sekä kirjallisesti että käytännön potilastentissä, jonka voi suorittaa aikaisintaan vuoden harjoittelujakson jälkeen. Potilastentin läpäisy on edellytys laillistamiselle. Tentin 20 standardoidusta potilastapauksesta 3-4:ssä onnistumisen edellytyksenä ovat riittävän hyvät vuorovaikutustaidot. Aivan pieniin ongelmiin ei puututa, sillä huonojen pisteiden saamiseen vaaditaan potilasta loukkaava tai tuomitseva asenne tai potilaan reaktioiden huomiotta jättäminen. Mittaamisen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalaistettu, koska arviointitilanteet eivät täysin vastaa todellisia tilanteita.

Katariina Korkeila

Apolipoproteiini A-1 vähentää dementiariskiä

Aikaisempi tutkimus on osoittanut matalan apolipoproteiini-A-1:n (ApoA-1) yhteyden sydän- ja verisuonitautiriskiin. Viime vuosina useissa tutkimuksissa on todettu, että keski-iän korkea kolesterolitaso lisää dementiariskiä. ApoA-1:n suhteen on aiemmin tiedetty, että dementiaa sairastavilla apolipoproteiinitasot ovat matalampia kuin terveillä. Näissä tutkimuksissa mittaukset oli kuitenkin tehty vasta dementian toteamisen jälkeen, jolloin dementoituminen on voinut vaikuttaa asiaan. Japanilais-amerikkalaisessa tutkimuksessa (Honolulu-Asia Aging Study) seurattiin tuhatta miestä apolipoproteiini-A-1:n ja dementiariskin yhteyden selvittämiseksi.

Tiina Laatikainen

Lihapitoinen ruokavalio raskauden aikana voi vaikuttaa poikalapsen hedelmällisyyteen

Miesten siemennesteen laadun heikkeneminen on useissa maissa havaittu ilmiö. Yhdysvalloissa 1940-luvulta lähtien karjan rehuun lisätty dietylsilbestroli aiheutti tyttölapsille vaginakarsinoomia, mikäli äiti oli saanut tätä ainetta runsaasti suun kautta, ja aineen käyttö rehussa kiellettiin. Sittemmin on kuitenkin kehitetty runsaasti anabolisia steroideja sekä androgeeni- ja estrogeenivalmisteita, joilla Yhdysvalloissa edistetään lihakarjan kasvua.

Pertti Kirkinen

Aorttatekoläppä katetrin kautta - siis paikallispuudutuksessa!

Aorttaläpän ahtauma on yleisin ikäihmisten vaikea läppävika. Avosydänleikkaus ei ole aina mahdollinen vaikeaoireisillekaan potilaille leikkaukseen liittyvän suuren riskin takia, minkä vuoksi tilan hoitoon on kehitetty vähemmän kajoavia tekniikoita. Pelkkä läpän pallolaajennus auttaa usein vain väliaikaisesti, mutta katetrien avulla asennettavista läpistä on saatu jo lupaavia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Trastutsumabihoitojen käytännön toteutuksessa paljon ongelmia Australiassa

Australiassa viranomaiset arvioivat, että trastutsumabin käyttö metastaattisen rintasyövän hoitoon ei ole kustannustehokasta. Koska painostus saada trastutsumabi käyttöön oli kova, viranomaiset perustivat verorahoitteisen ohjelman metastaattisen rintasyövän trastutsumabihoidon kulujen kattamiseksi. Hoitoa ei arvioitu kustannustehokkaaksi, joten rahoitus ohjattiin lääkekorvausjärjestelmän ohi.

Sirkku Jyrkkiö

Pitkittyneen sekavuustilan riskitekijöistä lisää tietoa

Pitkittynyt sekavuustila, delirium, lisää myöhempien kognitiivisten häiriöiden riskiä. Aiemmin on havaittu, että sekavuusoireiden jatkuminen sairaalasta kotiutusvaiheeseen asti lisää myöhempien vakavien komplikaatioiden, myös kuoleman, riskiä. Sinänsä positiiviseen kotiutusvaiheeseen liittyy riskejä mm. vähemmän valvonnan takia; niinpä tehokkaat kotiutusvaiheen interventiot voisivat vähentää komplikaatioita.

Katariina Korkeila

Ylipaino on vanhoilla ihmisillä terveyden merkki

Ylipaino on keski-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin selkeä riskitekijä monille rappeuttaville sairauksille ja toiminnanvajeille. 70-80 vuoden iässä tilanne kuitenkin muuttuu, ja aliravitsemuksesta tulee ylipainoa suurempi väestöterveyden ongelma. Useissa tutkimuksissa ylipaino on saattanut olla suojaava tekijä esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavien tai sepelvaltimoleikkauspotilaiden ennusteelle. Japanissa tutkittiin painoindeksin vaikutusta 80-vuotiaiden (n = 1 282) kotona asuvien vanhusten ennusteeseen neljän vuoden seurannassa. Ylipainoisten (BMI > 25) ennuste oli parempi kuin normaalipainoisten (BMI 18,5-24,9) tai alipainoisten (BMI < 18,5) ennuste, vaikka mallissa otettiin huomioon mm. sukupuoli, tupakointi, alkoholin käyttö, sairaudet, liikunnallinen aktiivisuus, systolinen verenpaine ja toimintakyky. Erityisen suuret ja samansuuntaiset erot eri BMI-ryhmien välillä olivat kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030