Metabolinen oireyhtymä uhkaa psoriaasipotilasta

Psoriaasiin tiedetään liittyvän suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Nyt italialaistutkijat selvittivät metabolisen oireyhtymän yleisyyttä psoriaasia sairastavilla.

Sirkku Peltonen

Probiootin laadulla on väliä lasten ripulissa

Cochrane-analyysin mukaan probiootit lyhentävät äkillisen ripulin kestoa noin 30 tunnilla. Tätä tehoa epäillään silti usein, lisäksi probiootteja on markkinoilla useita erilaisia eikä vertailevia tutkimuksia ole juuri tehty.

Marjo Renko

Hyvä terveys edistää seksuaalisuuden säilymistä iän karttuessakin

Vanhusväestön seksualiteetista ei tiedetä yleismaailmallisesti katsoen kovin paljoa. Vuosien karttuessa seksuaalinen aktiivisuus kuitenkin vähenee. Seksuaalisuus heijastaa elämän laatutekijöitä ja sen ongelmat saattavat viestiä jopa piilevistä vakavista sairauksista.

Pertti Kirkinen

Insuliinineritys vaikuttaa laihduttamiseen

Tutkimustulokset erilaisten laihdutusdieettien vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. On arvioitu, että tutkimusmenetelmien erojen lisäksi myös tutkittavien fysiologiset erot vaikuttavat laihdutustuloksiin. Nyt selvitettiin, kuinka erot tutkittavien insuliininerityksessä vaikuttavat kahden eri laihdutusdieetin tuloksiin. Ylipainoiset nuoret aikuiset (n = 73) satunnaistettiin kahteen dieettiryhmään, joista toinen perustui ruokavalion matalaan glykeemiseen kuormaan ja toinen rasvan vähäiseen määrään. Tutkittavia seurattiin 18 kuukautta. Intervention alussa tutkittaville tehtiin sokerirasituskoe, jonka yhteydessä mitattiin myös insuliinin eritys.

Tiina Laatikainen

Apua sydämen akuutin vajaatoiminnan selvittelyyn

Kanadalaisessa monikeskustutkimuksessa selviteltiin eteispeptidin (NT-proBNP) määrityksen vaikutusta hoitoon, kun potilaalla epäillään sydämen vajaatoimintaa. Tutkimukseen satunnaistettiin 500 ensiapuun tämän syyn takia tullutta potilasta niin, että puolessa tapauksista kliinikko sai tulovaiheessa tietoonsa eteispeptidituloksen. Vajaatoiminta osoittautui lopulliseksi diagnoosiksi 230 potilaalla ja heillä NT-proBNP oli selvästi muuta ryhmää korkeampi. Tieto eteispeptidipitoisuudesta lyhensi päivystyspoliklinikkakäyntiä 21 %, vähensi uusia sairaalahoitojaksoja 2 kuukauden seurannassa 35 % ja myös sairaanhoitokuluja. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia. Eteispeptidin määritys on kustannustehokas lisäapu akuutin vajaatoiminnan poissulkemisessa hengenahdistuksen syynä.

Juhani Airaksinen

Sikiön FAS-riskillä yhteyttä geneettisiin tekijöihin

Äidin alkoholinkäyttö raskausaikana voi pahimmillaan aiheuttaa syntyvälle lapselle alkoholisyndrooman (FAS). Eläinkokeet, väestötutkimukset ja kaksostutkimukset viittaavat siihen, että FAS-riski on ainakin jossain määrin geneettisten tekijöiden säätelemä, eikä riipu pelkästään juodun alkoholin määrästä. Alkoholismin ja sen liitännäissairauksien genetiikka on kuitenkin monimutkaista, löydökset osittain kiistanalaisia ja tutkimukset kohdistuvat pääosin miehiin.

Pertti Kirkinen

Yhdysvalloissa laadittiin suositus munasolujen luovutuksen hinnaksi

Hedelmöityshoidoissa tarvittavista munasoluista maksetaan hyvin eri suuruisia summia eri maissa. Ainakin Yhdysvalloissa munasolujen luovuttamiseen on liittynyt lieveilmiöitä, kuten keinottelua hinnoilla. Ansaitsemismahdollisuuden takia luovuttajat ovat myös olleet valmiita vaarantamaan oman terveytensä.

Pertti Kirkinen

FDA:n SSRI-varoitus vähensi nuorten masennusdiagnooseja

FDA varoitti lokakuussa 2003, että lasten ja nuorten masennuksen hoitaminen serotoniiniselektiivisillä (SSRI) masennuslääkkeillä voi lisätä itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Varoituksen mahdollisia vaikutuksia selvitettiin tutkimuksessa, johon otettiin masennusepisodin lokakuun 1998 ja syyskuun 2005 välillä sairastaneita 5-18-vuotiaita lapsi- ja nuorisopotilaita. Suuren aineiston perusteella ilmeni, että sekä poikien että tyttöjen diagnosoitujen masennusten nouseva trendi katkesi vuoteen 2005 tultaessa. Lastenlääkärien ja perusterveydenhuollon lääkärien tekemien masennusdiagnoosien määrä väheni eniten. Psykiatrien diagnosoima määrä kasvoi, mutta ei korvannut muiden lääkärien diagnoosien vähenemää. Samalla lääkkeiden määräämisessä tapahtui dramaattinen muutos. Ennen varoitusta SSRI-lääkettä saavien masennuspotilaiden osuus oli ollut hienoisessa nousussa, mutta nyt se putosi runsaasta 60 %:sta alle 30 %:iin. Psykoterapiaa saaneiden osuus ei muuttunut.

Raimo K. R. Salokangas

Onko molemminpuolinen korvatulehdus erilainen kuin toispuolinen?

Vanhassa ja tavallisessa lastentaudissa riittää yhä tutkimista ja yllätyksiä. Omassa tutkimuksessamme totesimme viime syksynä, että molemminpuolinen korvatulehdus paranee hoidettunakin selvästi hitaammin kuin toispuolinen. Loppuvuodesta Lancetissa julkaistiin iso, tälläkin palstalla referoitu meta-analyysi, jossa todettiin, että antimikrobihoidosta on selvimmin hyötyä alle 2-vuotiaiden lasten molemminpuolisessa korvatulehduksessa lumeeseen verrattuna. Nyt otiitin puoleisuudesta on innostuttu laajemminkin ja asiaa pohti omien aineistojensa pohjalta kaksi arvostettua työryhmää Atlantin molemmin puolin.

Marjo Renko

Bisfosfonaatit lisäävät leukaluun osteonekroosin riskiä

Bisfosfonaatit vähentävät syövän etäpesäkkeiden tai myelooman haurastuttaman luuston murtumia. Lääkettä saaneilla potilailla on todettu leukaluun osteonekroosia. Osteonekroosin etiologiaa ei tunneta, mutta syyksi epäillään bisfosfonaattien aiheuttamaa hidastunutta luuaineksen uusiutumista.

Sirkku Jyrkkiö

Foolihappo saattaa vähentää aivohalvauksia primaaripreventiossa

Kun homokysteiini havaittiin itsenäiseksi riskitekijäksi sepelvaltimotaudille, aivohalvauksille sekä syville laskimotrombooseille, on tautien komplikaatioita pyritty vähentämään alentamalla homokysteiiniä. Tulokset satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Lancetissa julkaistiin meta-analyysi tutkimuksista, joissa potilaille on annettu foolihappoa (annos 0,5-15 mg/päivä) tavoitteena aivohalvauksen ehkäisy. Meta-analyysissä oli mukana kahdeksan satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta (n = 16 841). Tutkimusten kesto vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Foolihappolisä vähensi aivohalvauksen riskiä 18 %. Erityisen hyödyllinen se oli primaaripreventiossa. Aiemman aivohalvauksen sairastaneilla foolihappopreventiosta ei ollut hyötyä. Foolihappo vähensi aivohalvauksia sitä enemmän, mitä enemmän se vähensi homokysteiinipitoituutta ja mitä pidempään potilaat sitä saivat.

Kaisu Pitkälä

... mutta ei kuitenkaan kolorektaaliadenoomia riskipotilailla

Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että vähäfolaattiseen ruokavalioon liittyy kolorektaalimalignoomien riskin kasvu. Yhdysvalloissa tehtiin 10 vuoden satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa oli mukana 1 021 potilasta. Puolet sai foolihappoa (1 mg/päivä) ja puolet lumetta. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana lähes kaikki tutkittavat osallistuivat seurantaan ja kolonoskopioihin. Ryhmien välillä ei ollut eroa uusien adenoomien ilmaantuvuudessa (11,4 % foolihapporyhmässä ja 8,6 % lumeryhmässä). Noin 60 % osallistui toiseen seurantaan, jossa ryhmien välillä ei edelleenkään ollut eroa adenoomien synnyssä. Foolihappoa saaneilla oli kuitenkin riski saada useampia adenoomia (kolme tai enemmän) tai pidemmälle edennyt leesio.

Kaisu Pitkälä

Dementialääke laastarina helpottaa omaista

Kolme neljästä Alzheimer-potilaasta tarvitsee apua lääkehoidon toteuttamiseen. Tavallisimmin dementoituvan lääkehuollosta huolehtii ikääntyvä puoliso. Rivastigmiinista on kehitetty laastarina annosteltava lääkevalmiste. Laastarista rivastigmiini imeytyy tasaisemmin ja haittavaikutuksia esiintyy vähemmän kuin tablettihoidossa.

Jaana Suhonen

Ei huolta terveen ihmisen eteisvärinästä

Mayo-klinikan tutkijat ovat seuranneet Olmstedin piirikunnan väestön sydänterveyttä 30 vuoden ajan. Tänä aikana eteisvärinä ilmeni yli 3 600 henkilöllä. Vain 76:lla heistä (2 %) eteisvärinä luokiteltiin terveen sydämen eteisvärinäksi. Tätä potilasryhmää (keski-ikä 44 vuotta, miehiä 78 %) seurattiin yli 25 vuoden ajan. Eteisvärinä muuttui krooniseksi vain vajaalla kolmanneksella potilaista. Koko ryhmän eloonjäämisennuste ei poikennut mitenkään muusta väestöstä. Aivoverenkiertohäiriöt olivat myös harvinaisia, eikä niitä ilmennyt lainkaan ilman muiden vaaratekijöiden ilmaantumista. Keski-ikäisen muuten terveen henkilön eteisvärinän ennuste näyttää siis hyvältä, mikä on syytä pitää mielessä uusien hoitojen riskejä punnittaessa. Tilanne muuttuu ikääntymisen myötä kun muita, lähinnä aivoverenkiertohäiriöille altistavia sairauksia alkaa ilmetä. Vastikään julkaistu Käypä hoito -suositus antaa antitromboottisen hoidon suuntaviivat seurantaan.

Juhani Airaksinen

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei huononna seuraavan raskauden ennustetta

Raskauden keskeytys on tehty perinteisesti laajentamalla kohdun kaula mekaanisesti ja tyhjentämällä kohtu pihdeillä. Tähän on liittynyt tulehdusriskin lisäksi riski myöhemmästä kohdun kaulan toiminnanvajauksesta, joka voi aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen. Nykyään valtaosa keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Mikäli keskeytys tehdään operatiivisesti, kohdun kaula pehmennetään lääkkeellisesti ja kohtu tyhjennetään imulla. Laajaa kohdun kaulan dilataatiota ei yleensä tarvita. Siten komplikaatioita ilmenee aiempaa vähemmän.

Pertti Kirkinen

Prostatan rakkoulokkeen koko ennustaa katetrista vieroituksen onnistumista

Prostatahyperplasian aiheuttaman akuutin virtsaretention hoito noudattaa yleensä kaavaa: virtsarakon tyhjennys katetrilla, potilaan kotiutus kestokatetrin kanssa, alfasalpaajalääkityksen aloitus ja yritys katetrista vieroitukseen sopivaksi katsotun ajan kuluttua. Yritys onnistuu noin puolella potilaista. Lopputuloksen ennustaminen säästäisi toisen puolen potilaista pettymyksiltä, turhilta hoitokäynneiltä ja nopeuttaisi lopullista hoitopäätöstä.

Ossi Lindell

Työperäinen altistuminen lisää astmariskiä

Tietyillä ammattiryhmillä on muita suurempi riski sairastua astmaan. Arvion mukaan työhön liittyvät tekijät vaikuttavat astman syntyyn noin 9 %:n osuudella. Keuhkosairauksien esiintyvyyttä selvittäneen tutkimushankkeen (ECRHS) seurantatutkimuksessa tutkittiin erilaisten ammattiryhmien, työperäisten altisteiden ja inhalaatio-onnettomuuksien vaikutusta uusien astmatapausten syntyyn. Laajan kansainvälisen tutkimuksen seuranta toteutettiin vuosina 1998-2003.

Tiina Laatikainen

Deksametasonista ei ole hyötyä imeväisen ensimmäisessä bronkioliitissa

Yhdysvaltalaisessa isossa monikeskustutkimuksessa todistettiin pienempien tutkimusten havainto: alle 1-vuotiaiden ahtauttavassa keuhkoputkitulehduksessa kortikosteroideista ei ole hyötyä. Tässä tutkimuksessa 600 ensimmäistä kertaa vinkuvaa 2-12 kk:n ikäistä vauvaa satunnaistettiin saamaan joko kerta-annos deksametasonia annoksella 1 mg/kg suun kautta tai lumelääkettä. Ryhmät eivät eronneet toisistaan sairaalaan joutumisen, mahdollisen sairaalahoidon pituuden tai oirepisteytyksen perusteella. Lapsia seurattiin viikon ajan. Tulokset eivät muuttuneet, vaikka niitä tarkasteltiin lapsen iän tai sen mukaan, löytyikö hengitystie-eritteistä Respiratory syncytial -virusta. Muita viruksia lapsilta ei systemaattisesti haettu. Sivuvaikutuksia steroidista ei raportoitu enempää kuin lumeryhmässäkään. Pienet keuhkoputkivinkujat saavat meillä Suomessa vielä usein systeemisen steroidiannoksen, turhaan. Säästetään ne jatkossa laryngiittilapsille.

Marjo Renko

Antaako mitotaania lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan?

Alle puolet lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan sairastuneista elää yli viisi vuotta diagnoosista. Italialaiset ja saksalaiset tutkijat yhdistivät voimansa ja selvittivät retrospektiivisesti, onko liitännäishoitona annetusta mitotaanihoidosta hyötyä. Vuosina 1985-2003 liitännäishoitoa annettiin vain osassa keskuksista: näin saatiin kerättyä 177:n radikaalisti leikatun potilaan aineisto. Potilaista 47 oli saanut mitotaania, 130 ei. Mitotaania saaneilla potilailla aika taudin uusiutumiseen oli pidempi ja kuolleisuus syöpään oli vähäisempää. Mitotaaniin liittyvät sivuvaikutukset olivat yleensä lieviä. Yksittäisillä potilailla oli huimausta ja ataksiaa. Hoidon aikana on syytä seurata maksa-arvoja.

Sirkku Jyrkkiö

Geneetikot atooppisen ihottuman syiden jäljillä

Atooppinen ihottuma johtuu perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta. Perinnöllisiä tekijöitä etsittäessä huomio on nyt kiinnittynyt filaggriinigeeniin. Filaggriinia tarvitaan ihon pinnan sarveiskerroksen muodostumisessa. Jos sarveiskerroksen kehitys häiriintyy, iho hilseilee ja kuivuu tavallista voimakkaammin - tuttu ilmiö atooppisessa ihossa. Filaggriini olisi siis varsin looginen geeni selittämään, miksi atooppisen ihon pinta on kuiva ja helposti ärsyyntyvä.

Sirkku Peltonen