Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittävä vaikutus ennusteelle

Valikoimattomasta väestöstä vain puolet käyttää lääkkeitään kuten lääkäri on suositellut. Erityisesti pitkäaikaisen, ennaltaehkäisevän lääkehoidon optimaalisessa toteutuksessa on parantamisen varaa. Sydäninfarktin jälkeisen sekundaariprevention kulmakivet on osoitettu lukuisissa isoissa satunnaistetuissa, kontrolloiduissa lääketutkimuksissa: statiinit ja beetasalpaajat vähentävät kuolleisuutta. Miten on todellisuudessa, jossa potilaat käyttävät lääkkeitä vaihtelevasti?

Kaisu Pitkälä

Sydäntautikuolleisuudessa pitkän aikavälin riskitekijöillä merkittävä ennustearvo

Ennustettaessa tauti- tai kuolleisuusriskiä epidemiologissa tutkimuksissa herää helposti kysymys siitä, mikä on vuosikymmeniä aiemmin mitatun riskitekijätason todellinen ennustearvo. Seitsemän maan tutkimusaineistoon (Seven Country Study) perustuvassa tutkimuksessa, jossa tutkittavien riskitekijöitä mitattiin useina ajankohtina, selvitettiin miten viimeisin ja 25 vuotta aiemmin mitattu korkea verenpaine ja kolesterolitaso ennustavat sydäntautikuolleisuutta.

Tiina Laatikainen

Äidin kala-ateriat ovat hyödyksi sikiölle

Merikalan syönnin on väitetty vähentävän raskaustoksemian ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä, mutta vakuuttava näyttö asiasta puuttuu. Merikala ja äyriäiset sisältävät omega-3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä keskushermoston solujen kehitykselle, esimerkiksi jakautumiselle, solujen yhteistoiminnalle ja myelinisaatiolle. Tässä mielessä niiden sisältyminen äidin ruokavalioon voisi olla sikiön kehitykselle edullista. Toisaalta on epäilty, että kala ja äyriäiset sisältävät nykyään liikaa ympäristömyrkkyjä ja raskasmetalleja ja tästä koituisi sikiölle hermoston kehityksen ongelmia.

Pertti Kirkinen

Makrolidit eduksi keuhkokuumeen hoidossa?

Yhdysvalloissa tutkittiin Medicare-järjestelmän avulla, millä antibiootilla saadaan paras vaste, kun hoidetaan aikuista, jolla on bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Mukana oli 2 209 potilasta ja keuhkokuume oli saatu joko kotona tai hoitokodissa. Epätyypillistä aiheuttajaa vastaan suunnatut hoidot olivat 30 päivän sairaalakuolleisuutta (suhteellinen riski 0,76, p = 0,03) ja uudelleen sairaalahoitoon alle 30 vuorokauden kuluessa joutumista (0,67, p = 0,02) tarkasteltaessa parempia. Lisäanalyysi paljasti eron johtuvan nimenomaan makrolidien (suhteellinen riski kuolleisuuteen 0,59) käytöstä, ei fluorokinoleista tai tetrasyliineistä. Tutkijat painottavat, että asiasta ei pidä vetää suoria hoitosuositusluonteisia päätelmiä, vaan asiaa tulisi tutkia laajemmilla selvityksillä.

Hannu Puolijoki

Antioksidantit eivät estä mahasyöpää

Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentäisi mahasyövän esiintymistä väestössä. Venezuelassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 1 980 potilasta, joilla oli suuri riski sairastua mahalaukun syöpään. Hoitoryhmän potilaat saivat päivittäin C- ja E-vitamiinia ja beetakaroteenia kolmen vuoden ajan. toinen ryhmä sai lumetta. Mahalaukun tähystys tehtiin vuosittain. Hoitoryhmässä veren vitamiinipitoisuudet nousivat. Mahasyöpiä todettiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon. Tutkitun väestön ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Sen lisäksi annettu antioksidanttihoito ei estä syövän kehittymistä.

Sirkku Jyrkkiö

Lantionmurtuma ja takauretran ruptuura

Useimmat takauretran osittaiset ja täydelliset repeämät syntyvät lantionmurtuman yhteydessä. Toisaalta lantionmurtumapotilaista uretran ruptuura todetaan vain 5-10 %:lla. Vammat ovat miehillä huomattavasti yleisempiä kuin naisilla. Uretran kannalta kaikkein suurimpana uhkana on pidetty lantion etuosan murtumia tai muuten epästabiileja lantionmurtumia. Erityisen vaaralliseksi on todettu häpyluun haarojen ns. perhosmurtuma.

Ossi Lindell

Riskipistetyökalu avuksi suuren riskin sydäninfarktipotilaiden seulomiseen

Amerikkalaistutkijat selvittivät 966 uuden sydäninfarktipotilaan aineistossa, olisiko varhaisoireiden ilmaantuessa ollut mahdollista erotella joukosta suuren riskin potilaat - eli olisiko infarkti kenties ollut estettävissä. Kenelläkään potilaista ei ollut aiempaa sydänsairautta. Verrokkeina olivat muista syistä ensiapupolille tulleet, muuten vastaavat potilaat.

Katariina Korkeila

Lisäravinteet pigmentoituvan purppuran taustalla

Kun potilaalla on alaraajoissa purppuraläiskiä, jotka jättävät jälkipigmentaation, lääkärin mielenkiinto kääntyy potilaan lääkitykseen. Monet lääkkeet, kuten anti-inflammatoriset analgeetit, verenpaine- ja lipidilääkkeet, diureetit, mielialalääkkeet ja antibiootit voivat aiheuttaa tämän iho-oireen. Lääkkeen aloittamisesta oireiden ilmaantumiseen voi kulua useita vuosia. Nyt julkaistu tapausselostus kuvaa painonnostoa harrastaneen yleensä terveen 28-vuotiaan potilaan, joka oli käyttänyt kreatiinia ja hydroksimetyylivoihappoa sisältävää lisäravinnetta kuuden vuoden ajan, kunnes hänelle ilmaantui alaraajoihin pigmentoituvaa purppuraa. Iho-oire jatkui kolmen kuukauden ajan, mutta häipyi kahdessa viikossa potilaan lopetettua lisäravinteen käytön. Varsinaisen lääkityksen lisäksi täytyy siis muistaa kysellä mahdolliset lisäravinteet ja luontaistuotteet. Vuosiakaan jatkunut käyttö ei pigmentoituvan purppuran kohdalla sulje lääkettä pois mahdollisten aiheuttajien listalta.

Sirkku Peltonen

Passiivinen tupakointi lisää energiankulutusta ja kilpirauhashormonipitoisuuksia

Tupakointi lisää perusenergiankulutusta: moni tupakoitsija valittaakin painon nousua tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Tupakoivilla on myös kuvattu muutoksia kilpirauhashormonipitoisuuksissa. Tutkijat selvittivät, vaikuttaako myös lyhytaikainen passiivinen tupakointi perusenergiankulutukseen tai kilpirauhashormonien pitoisuuksiin. 18 tervettä nuorta naista altistettiin satunnaisessa järjestyksessä joko passiiviselle tupakoinnille tai normaalille hengitysilmalle tunnin kestävässä kokeessa tutkimuskammiossa. Altistuksen katsottiin vastaavan tunnin oleskelua ravintolassa tai pubissa ja luokiteltiin kohtalaiseksi. Passiivisen tupakoinnin mittarina käytettiin seerumin ja virtsan kotiniinipitoisuuksia. Perusenergiankulutus mitattiin ennen sekä heti altistuskokeiden jälkeen. Tutkittavilta rekisteröitiin samalla verenpaine- ja syketaso sekä määritettiin seerumin TSH-, T4v- sekä T3-pitoisuudet. Passiivinen tupakointi nosti sekä seerumin että virtsan kotiniinipitoisuuksia merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Perusenergiankulutus lisääntyi (1504 ± 286 vs. 1585 ± 297 kcal/päivässä) merkitsevästi passiivisen tupakoinnin jälkeen ja myös S-T4v ja T3-pitoisuudet nousivat tilastollisesti merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Verenpaine- ja syketaso pysyivät sen sijaan muuttumattomina.

Camilla Schalin-Jäntti

Antimyeliinivasta-aineet eivät ennakoi MS-tautia

MS-taudin diagnoosi on kliininen, eikä sille ole toistaiseksi varmaa diagnostista testiä. Diagnostiikassa apuna käytetään magneettikuvausta (MK) ja aivo-selkäydinnestetutkimusta.

Jaana Suhonen

Haimasyövän hoidossa pieniä edistysaskelia

Haimasyövän ennuste on huono. Leikattujen potilaiden viisivuotisennuste on 23 %. Vain joka viidennen potilaan kohdalla päästään yrittämään leikkausta ja heistä puolelle pystytään tekemään radikaali toimenpide.

Sirkku Jyrkkiö

Probioottia suolistokipuun

Maitohappobakteereiden on todettu mm. rauhoittavan usein kivuliasta ärtynyttä paksusuolta. Tämä sai tutkijat kysymään, olisiko probiooteilla myös analgeettista tehoa. Ensin testattiin ihmisen suolen epiteelisoluilla, aiheuttavatko probiootit soluviljelmässä opiaatti- tai kannabinoidireseptorien induktiota. Viidestä laktobasillista ja bifidobakteerista L. acidophilus NCFM indusoi sekä morfiinireseptoria että kannabinoidireseptoria. Se aiheutti samanlaisen induktion rottien ja hiirien suolessa. Lopullinen todiste tehosta saatiin rotan suolen venytystestissä, jossa NCFM tehosi kipuun yhtä hyvin kuin morfiini (1 mg/kg). Kohta alkaa olla vaikea löytää tilaa tai tautia, johon probiooteilla ei ole vaikutusta.

Heikki Arvilommi

Melanooman seulonta kannattaa

Melanoomia löytyy vuosi vuodelta enemmän. Toisaalta, verrattuna muihin yleisiin syöpiin, melanoomaa on helppo etsiä pelkästään katsomalla, ilman kalliita tutkimuslaitteita.

Sirkku Peltonen

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito suunnattava riskiryhmiin

Erektio-ongelmat jäävät helposti alidiagnosoiduiksi. Nykyiset tehokkaat erektiolääkkeet eivät oletettavasti läheskään riittävästi löydä perille tarvitsijoilleen. Tilanteen kartoittamiseksi tehtiin kyselytutkimus. Tutkimusaineisto oli edustava selvittelemään asiaa yli 20-vuotiaiden amerikkalaisten miesten joukossa. Aineistosta poistettiin eturauhassyöpää sairastaneet potilaat, ja sydän- ja verisuonisairauksien merkitys analysoitiin vain yli 40-vuotiailla.

Pertti Kirkinen

Etäpesäkkeisen munuaissyövän hoidossa edistysaskeleita

Etäpesäkkeinen munuaissyöpä on huonoennusteinen sairaus. Tavanomaiset solunsalpaajat eivät pure munuaissyöpään. Sitä on hoidettu interferonilla ja interleukiinilla. Niistä hyötyvät vain harvat potilaat, kun taas haitoista ovat kärsineet kaikki.

Sirkku Jyrkkiö

Espanjantauti: Tappo vai itsemurha?

Espanjantaudin aiheutti ns. vuoden 1918 influenssavirus. Tauti oli tuhoisa ja tarttui noin kolmannekseen silloisen maailman väestöstä. Kuolonuhreja lasketaan olleen karkeasti 50 miljoonaa. Viruksen äkäisyyden selitystä on haettu kohta sata vuotta. Sitä on kaivettu esiin Huippuvuorten ikiroudan haudoista ja patologian arkistojen kudosleikkeistä. Eikä turhaan. Nyt kahdessa laboratoriossa maailmassa on rekonstruoituna 1918-virus ja sitä voidaan tutkia. Ei tosin ihmisillä, ymmärrettävästi, vaan koe-eläimillä, joita se tappaa tehokkaasti edelleenkin. Mekanismejakin alkaa löytyä.

Heikki Arvilommi

Vanhat psykoosilääkkeet yhtä hyviä kuin uudet - ehkä jopa parempia?

Epätyypillisiä eli toisen polven psykoosilääkkeitä on markkinoitu tyypillisiä eli ensimmäisen polven lääkkeitä parempina mm. niiden vähäisempien sivuvaikutusten vuoksi. Hiljakkoin julkaistu CATIE-tutkimus asetti toisen polven lääkkeiden suvereenisuuden kyseenalaiseksi. Nyt valmistunut englantilainen tutkimus jatkaa samaa linjaa. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa tutkimuksessa vaihdettiin meneillään oleva, epätyydyttäväksi osoittautunut neuroleptilääkitys joko ensimmäisen tai toisen polven (klotsapiini pois lukien) psykoosilääkkeeseen 14 psykiatrisessa avohoitopaikassa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin ensisijaisesti elämänlaadulla ja toissijaisesti oireilla, sivuvaikutuksilla, osallistumistyytyväisyydellä ja hoidon kustannuksilla. Tuloksen mittaajat eivät tienneet, mitä lääkettä potilas sai.

Raimo K. R. Salokangas

Appendiksin tyven sulku vaikuttaa leikkaustulokseen

Umpisuolen poistoleikkauksia on tehty laparoskooppisesti jo 20 vuotta. Tällöin tavanomaisin tyven sulkumenetelmä on ollut valmis lankalenkki, joka kiristetään appendiksin ympärille. Hankalammissa tulehduksissa on kuitenkin jouduttu konvertoimaan avoleikkaukseen tai käyttämään laparoskooppista suorasulkuinstrumenttia.

Tom Scheinin

Laktobasilleista apua koliikkivauvoille

Koliikki-itku vaivaa jopa neljäsosaa pikkuvauvoista, eikä itkun tarkkaa syytä saati tehokasta hoitoa tunneta. Italiassa on tehty tutkimus, jossa 90 täysin rintaruokittua koliikkivauvaa satunnaistettiin saamaan joko Lactobacillus reuteri -bakteeria 108 cfu:ta öljyemulsiotippoina kerran päivässä tai ilmakuplia hajottavaa simetikonia 60 mg/vrk. Kaikki äidit noudattivat maidotonta dieettiä. Vauvojen ikä rekrytointihetkellä vaihteli 21 ja 90 päivän välillä ja kaikilla täyttyi koliikin kriteeri: yli kolme tuntia selittämätöntä itkua useampana kuin kolmena päivänä viikossa. Rekrytointipäivänä molemmissa ryhmissä vauvat itkivät keskimäärin 197 minuuttia eli noin 3,5 tuntia vuorokaudessa.

Marjo Renko

Leptiinireseptorigeeni sekä lihavuuden että osteoporoosin taustalla?

Aikuisten luuston massan vaihtelusta 60-80 % selittyy perintötekijöillä. Leptiinireseptorigeeniä (LepR) on pidetty lihavuuden kandidaattigeeninä. Tutkijat selvittivät, voisiko tämä geeni vaikuttaa myös luun kuntoon. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 1 430 tanskalaista postmenopausaalista naista, tutkittiin kolmen eri leptiinireseptorin geenivariantin mahdollista assosiaatiota kehon rasvamassaan, luun tiheyteen sekä nikamamurtumiin. Tutkituista geenivarianteista Gln223Arg-genotyyppiin liittyi 1,76 kertaa suurempi riski saada nikamamurtuma, samanaikainen tupakointi nosti riskin 2,31-kertaiseksi. Nikamamurtumien lisäksi Gln223Arg-genotyyppi oli yhteydessä lonkan kaulan sekä koko lonkan luun tiheyteen. Yhteys nikamamurtumiin sekä pienempään lonkan luun tiheyteen nähtiin hieman yllättäen niillä, jotka olivat sekä A- että G-alleelin kantajia. Yhteys lihavuuteen nähtiin sen sijaan vain G-alleelin kantajilla. Tulokset viittaavat siihen, että LepR-geeni säätelee myös luun kuntoa, mutta löydöksen luotettavuus on vielä syytä selvittää. Gln223Arg-genotyypin vaikutusmekanismi luun kunnon säätelijänä jäi tutkimuksessa auki. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että Gln223Arg-genotyyppi toimii ainoastaan markkerina, eikä varsinainen assosiaatio näin ollen olisi LepR-geeniin vaan toiseen, lähellä sijaitsevaan geenilokukseen.

Camilla Schalin-Jäntti