Foolihappo ehkäisee huulihalkion syntymistä

Foolihapon huulihalkioita estävä vaikutus tuli selkeästi ilmi norjalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin vuosina 1996-2001 syntyneiden huulihalkiolasten äitien foolihappolääkitystä, monivitamiinivalmisteiden käyttöä ja alkuraskauden aikaisia ruokailutottumuksia. Norjassa foolihapon lisääminen ravintovalmisteisiin ei ole sallittua, ja toisaalta siellä huulihalkioiden esiintyvyys on Euroopan suurimpia. Foolihappolääkitys (400 myyg/vrk tai enemmän) alkuraskauden aikana vähensi merkitsevästi sikiön huulihalkion esiintyvyyttä verrattuna raskauksiin, joissa hoitoa ei ollut (OR 0,61, 95 %:n lv 0,39-0,96). Mikäli äidin ruoka tämän lisäksi sisälsi runsaasti foolihappoa ja äiti söi myös monivitamiinivalmisteita, riski pieneni edelleen (0,36, 0,17-0,77). Kitahalkion esiintyvyyteen hoito ei vaikuttanut.

Pertti Kirkinen

Sepelvaltimotautikohtauksen kiireinen kajoava hoito ei aina ole hyödyllistä

Tämän lehden palstoillakin käsitellyn ICTUS-tutkimuksen neljän vuoden seurannan tulokset julkaistiin vastikään. Tutkimuksessa satunnaistettiin yhteensä 1 200 sepelvaltimotautikohtauspotilasta, joiden troponiinitaso oli koholla, joko aikaiseen kajoavaan hoitostrategiaan tai selektiivisesti kajoavaan hoitostrategiaan. Edellisessä tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus lähes kaikille jo kahden vrk:n kuluessa satunnaistamisesta ja 76 %:lle tehtiin samalla revaskularisaatiokin. Toisessa hoitoryhmässä tehtiin kuvaukset ja revaskularisaatio vain harkitusti oireiden ja rasituskokeiden perusteella, jolloin alkuvaiheessa revaskularisaatioon "joutui" vain 40 % potilaista. Molempia ryhmiä hoidettiin asianmukaisella lääkehoidolla kohtauksen jälkeen. Tosin klopidogreelia sai kotiutettaessa vain runsaat puolet potilaista.

Juhani Airaksinen

Vilkas kanssakäyminen ärhäköittää viruksen

Ei uskoisi, että matkailun vaikutusta infektioepidemiologiaan voitaisiin tutkia laatikossa asuvan toukkayhteisön avulla, mutta näin on. Vallitsevan teorian mukaan mikrobin infektiivisyys vaihtelee isäntien sosiaalisen elämän mukana. Kiinteässä yhteisössä virulentti mikrobi sairastuttaa koko ympäristön, eikä sille enää ole uusia uhreja. Siksi sen virulenssi laskee.

Heikki Arvilommi

Lääkeverkkoputkien turvallisuus puhuttaa

Lääkeverkkoputket vähentävät restenoosia ja siitä johtuvaa uusintapallolaajennuksen tarvetta noin 60-70 % metalliverkkoputkiin verrattuna. Monissa keskuksissa siirryttiinkin käyttämään lähes kokonaan lääkeverkkoputkia, Yhdysvalloissa niitä käytettiin viime vuonna lähes 90 %:ssa sepelvaltimotoimenpiteistä. Viime syksynä Euroopan kardiologikongressissa esitettiin huolestuttava meta-analyysi, jonka mukaan lääkeverkkoputkien käyttöön liittyy vuosittain noin 0,3 %:n riski saada tukkiva hyytymä (stenttitromboosi) verkkoputkeen. Stenttitromboosi on vakava komplikaatio, joka aiheuttaa usein joko laajan sydäninfarktin tai johtaa kuolemaan.

Juhani Airaksinen

Prostatan merkitsevä PIN-muutos, mitä sitten?

Merkitsevä PIN-muutos (high grade prostatic intraepithelial neoplasia) todetaan yksittäisenä löydöksenä 1,5-31 %:ssa prostatabiopsioista. Sitä on pidetty prostatakarsinooman esiasteena, ja siksi uusi biopsia on tehty pikaisesti PSA-lukemista riippumatta. Kuitenkin, mitä enemmän näytteitä ensi kerralla on otettu, sitä epätodennäköisempää karsinooman löytyminen toisella kerralla on. Olisikin tarpeen tunnistaa vaarallinen PIN ilman uusia biopsioita.

Ossi Lindell

Troponiinipäästö ei ole aina merkki sepelvaltimotautikohtauksesta

Troponiinit ovat tarkimpia ja herkimpiä yleisessä käytössä olevia sydänlihasvaurion merkkiaineita. Niiden tärkein käyttöaihe on sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikka ja ennusteen arviointi. Israelilaiset kardiologit selvittivät jälkikäteen syitä troponiinin kohoamiseen 615 peräkkäin sairaalahoitoon otetun potilaan ryhmässä. Osoittautui, että korkea troponiinin pitoisuus johtui vain 53 %:lla potilaista sepelvaltimotautikohtauksesta. Keuhkoembolia, sepsis, aivohalvaus, verenvuoto ja munuaisten vajaatoiminta olivat yleisimpiä ei-sydänperäisiä syitä merkkiainepitoisuuden nousuun. Sepelvaltimotautikohtauspotilaiden sairaalakuolleisuus oli selvästi pienempi (3 % vs. 21 %) kuin niiden potilaiden, joilla troponiinin nousu johtui muista syistä.

Juhani Airaksinen

Sydänpotilaiden tupakoinnin lopettamiseen kannattaa panostaa

Yhdysvalloissa tutkittiin, auttaako intensiivinen tupakoinnin lopettamisohjelma sydänvalvontayksikköön tulleita potilaita. Tutkimukseen otettiin 209 sydänvalvontayksikköön tullutta 30-75-vuotiasta tupakoivaa (vähintään 5 vuotta, Fagerströmin testitulos > 7 pistettä), suuren riskin omaavaa (akuutti sepelvaltimosyndrooma tai sydämen vajaatoiminta) potilasta, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään. Tavanomaisen hoidon ryhmä (n = 100) sai informaatiota tupakoinnin vaaroista kirjallisine materiaaleineen, intensiivisen terapian ryhmä (n = 109) sai 12 viikon käyttäytymisterapian ja ilmaisen tupakoinnista vieroittavan yksilöidysti arvioidun lääkehoidon (nikotiinikorvaushoito tai bupropioni).

Hannu Puolijoki

Astman hoitoon apua tarvittaessa lisätystä yhdistelmälääkityksestä

Tuoreessa tutkimuksessa verrattiin kaksoissokeasti kolmea kohtauslääkitysstrategiaa hoidettaessa oireilevia astmaatikkoja, jotka saivat perushoitona inhaloitavaa budesonidia. Verratut hoidot olivat tavanomainen lyhytvaikutteinen inhaloitava terbutaliini (0,4 mg, vastaa Suomessa 0,5 mg), formoteroli (4,5 myyg; vastaa 6 myyg) tai budesonidi-formoteroli-kombinaatio (160 myyg/4,5 myyg; vastaa 200 myyg / 6 myyg). Viimeksi mainittu kombinaatio oli kaikilla peruslääkkeenä 1 inhalaatio x 2/vrk. Tutkimuksessa oli mukana 3 394 yli 12-vuotiasta potilasta 20 maasta.

Hannu Puolijoki

Tamoksifeeni bikalutamidin indusoiman gynekomastian hoidossa

Eturauhassyövän hormonaalinen hoito (kirurginen tai hormonaalinen kastraatio) on tehokas, mutta aiheuttaa usein hikoiluaaltojen ja impotenssin kaltaisia haittoja. Ei-steroidaalisiin antiandrogeeneihin kuuluva bikalutamidi valitaan paikallisen, paikallisesti levinneen tai biokemiallisesti residivoineen prostatakarsinooman hoidoksi erityisesti silloin, kun halutaan välttää osa kastraation sivuvaikutuksista. Bikalutamidin yleisimmät sivuvaikutukset ovat gynekomastia ja rintojen kipu. Tätä ilmiötä, jonka kehittymistä on pystytty usein menestyksellisesti ehkäisemään profylaktisella mammasädetyksellä, on arveltu seuraukseksi antiandrogeenimonoterapian aikana kehittyvästä testosteronitason kasvusta. Tämä johtaa aromatisaation kautta lisääntyneeseen estradiolipitoisuuteen, joka puolestaan aiheuttaa miehen rintarauhaskudoksen proliferaation. Prosessia voidaan häiritä estämällä joko estrogeenin vaikutus solutasolla tai testosteronin aromatisaatio. Edellinen vaikutus saadaan tamoksifeenilla, jälkimmäinen anastrotsolilla.

Ossi Lindell

Aurinkokeratoosiin useita uusia hoitovaihtoehtoja

Aurinkokeratoosi eli aktiininen keratoosi on UV-säteilylle altistuneilla ihoalueilla esiintyvä okasolusyövän esiaste. Yksittäisen ihomuutoksen vuosittaisen pahanlaatuistumisriskin on arvioitu olevan vähemmän kuin yksi tuhannesta, mutta henkilöllä, jolla on 7-8 aurinkokeratoosia, on kymmenen prosentin riski saada syöpä kymmenen vuoden aikana. Aurinkokeratoosin ilmestyminen kertoo henkilön lisääntyneestä riskistä saada okasolusyövän lisäksi myös tyvisolusyöpiä. Ongelmana ovat myös ne monet potilaat, joilla on lukemattomia toisiinsa kiinnikasvaneita keratooseja esim. koko kaljun päälaen tai kädenselkien päällä.

Sirkku Peltonen

Kevytkin interventio vaikuttaa naisopiskelijoiden juomiseen

Kaksisivuisella tieto- ja motivointilehtisellä pystyttiin vähentämään naisopiskelijoiden viikonloppujuomista Englannissa. Tiedotelehtinen sisälsi tietoa alkoholin riskeistä ja erityisesti runsaaseen kertajuomiseen liittyvistä ongelmista. Runsaan kertajuomisen rajoiksi asetettiin 4 alkoholiannosta miehille ja 3 annosta naisille. Lisäksi lehtisessä oli käyttäytymismuutoksen suunnittelua ja aloittamista tukevia argumentteja. Tutkimukseen osallistui 573 opiskelijaa, jotka satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Seurannassa interventioryhmään kuuluneet naisopiskelijat raportoivat merkittävästi vähemmän viikonloppuista riskijuomista. Tutkijat pohtivat, että kevyt interventio tukee nuoria naisia paremmin kuin miehiä ehkä siksi, että naiset saattavat kärsiä runsaan kertajuomisen haitoista miehiä enemmän. He saattavat suunnitella käyttäytymismuutosta, joten muutosyritys voidaan laukaista kevyelläkin interventiolla.

Tiina Laatikainen

Uusi sydäninfarktin liuotusyritys ei kannata

Liuotushoito palauttaa normaalin virtauksen tukkeutuneeseen sepelvaltimoon 90 minuutin kuluessa noin puolessa tapauksista. Koska pallolaajennushoitoon ei ole kaikkialla Suomessa mahdollisuuksia virka-ajan ulkopuolella, vielä nykyäänkin näkee silloin tällöin yritettävän uusintaliuotusta epäonnistuneen liuotuksen jälkeen. Nyt julkaistun meta-analyysin perusteella näyttää siltä, ettei tämä menettely ole suositeltavaa. Uusi liuotusyritys ei vähennä potilaan kuoleman tai uuden sydäninfarktin vaaraa, mutta lisää odotetusti jonkin verran vuotoja. Pallolaajennustoimenpidekään ei ole tässä tilanteessa ongelmaton lisääntyneen vuoto- ja halvausvaaran takia. Erilaisten antitromboottisten tukihoitojen hyödyistä ja riskeistä tässä tilanteessa kaivataan lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Tehokas statiinilääkitys eduksi vajaatoimintapotilaalle

TNT-tutkimuksessa vertailtiin isoa ja pientä atorvastatiiniannosta noin 10 000 sepelvaltimotautipotilaan 5 vuoden hoidossa. Jo aikaisemmin on raportoitu tehokkaamman hoidon vähentävän merkittävästi eri sydäntapahtumia tavanomaiseen annostukseen verrattuna. Lähes 800 potilaalla oli tutkimuksen alussa sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistun analyysin perusteella vajaatoiminnan vaikeutumisesta aiheutuneet sairaalahoitojaksot vähenivät tehokkaamman statiinilääkityksen aikana merkittävästi (10,6 % vs 17,3 %). Vaikka pelkkä sydämen vajaatoiminta ei ole statiinihoidon indikaatio, näyttää tehokas hoito hyödylliseltä silloin kun lääkitykselle on muu aihe, kuten taustalla oleva sepelvaltimotauti. Joka tapauksessa tutkimus poistaa viimeisetkin pelot siitä, ettei tehokas statiinilääkitys olisi vajaatoimintapotilaille turvallinen. Käynnissä onkin jo tutkimuksia siitä, pitäisikö statiinien käyttöaiheita laajentaa vajaatoimintapotilaiden hoidossa.

Juhani Airaksinen

Serotoniinilääkkeet lisäävät iäkkäiden murtumariskiä

Kanadalaistutkimuksessa (n = 5 008) 2,7 % yli 50-vuotiaista käytti serotoniinilääkkeitä (SSRI) päivittäin. Tutkimuksen käynnistyessä he olivat ei-käyttäjiä todennäköisemmin kaatuneet edellisen kuukauden aikana ja heidän luuntiheytensä oli pienempi. 5 vuoden seurannassa SSRI-käyttäjien riski pienienergiselle murtumalle oli kaksinkertainen ei-käyttäjiin nähden (HR 2,1; 95 %:n lv 1,3-3,4), vaikka ikä, luuntiheys, aiemmat murtumat, muut sairaudet, rankadeformiteetit ja naisten estrogeenikäyttö vakioitiin. Yhteys oli myös annosriippuvainen.

Katariina Korkeila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030