Laktobasilleista apua koliikkivauvoille

Koliikki-itku vaivaa jopa neljäsosaa pikkuvauvoista, eikä itkun tarkkaa syytä saati tehokasta hoitoa tunneta. Italiassa on tehty tutkimus, jossa 90 täysin rintaruokittua koliikkivauvaa satunnaistettiin saamaan joko Lactobacillus reuteri -bakteeria 108 cfu:ta öljyemulsiotippoina kerran päivässä tai ilmakuplia hajottavaa simetikonia 60 mg/vrk. Kaikki äidit noudattivat maidotonta dieettiä. Vauvojen ikä rekrytointihetkellä vaihteli 21 ja 90 päivän välillä ja kaikilla täyttyi koliikin kriteeri: yli kolme tuntia selittämätöntä itkua useampana kuin kolmena päivänä viikossa. Rekrytointipäivänä molemmissa ryhmissä vauvat itkivät keskimäärin 197 minuuttia eli noin 3,5 tuntia vuorokaudessa.

Marjo Renko

Leptiinireseptorigeeni sekä lihavuuden että osteoporoosin taustalla?

Aikuisten luuston massan vaihtelusta 60-80 % selittyy perintötekijöillä. Leptiinireseptorigeeniä (LepR) on pidetty lihavuuden kandidaattigeeninä. Tutkijat selvittivät, voisiko tämä geeni vaikuttaa myös luun kuntoon. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 1 430 tanskalaista postmenopausaalista naista, tutkittiin kolmen eri leptiinireseptorin geenivariantin mahdollista assosiaatiota kehon rasvamassaan, luun tiheyteen sekä nikamamurtumiin. Tutkituista geenivarianteista Gln223Arg-genotyyppiin liittyi 1,76 kertaa suurempi riski saada nikamamurtuma, samanaikainen tupakointi nosti riskin 2,31-kertaiseksi. Nikamamurtumien lisäksi Gln223Arg-genotyyppi oli yhteydessä lonkan kaulan sekä koko lonkan luun tiheyteen. Yhteys nikamamurtumiin sekä pienempään lonkan luun tiheyteen nähtiin hieman yllättäen niillä, jotka olivat sekä A- että G-alleelin kantajia. Yhteys lihavuuteen nähtiin sen sijaan vain G-alleelin kantajilla. Tulokset viittaavat siihen, että LepR-geeni säätelee myös luun kuntoa, mutta löydöksen luotettavuus on vielä syytä selvittää. Gln223Arg-genotyypin vaikutusmekanismi luun kunnon säätelijänä jäi tutkimuksessa auki. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että Gln223Arg-genotyyppi toimii ainoastaan markkerina, eikä varsinainen assosiaatio näin ollen olisi LepR-geeniin vaan toiseen, lähellä sijaitsevaan geenilokukseen.

Camilla Schalin-Jäntti

Alkoholin ja kuolleisuuden J-käyrä - joko näyttö pitää?

Meilläkin on taitettu peistä siitä, onko eri tutkimuksissa nähty kohtuullisen alkoholinkäytön kuolleisuutta vähentävä vaikutus (ns. J-käyrä) todellinen vai kenties muiden elintapojen aiheuttama sivuvaikutus. Yleiset kansanterveysintressit sekä joidenkin erityisryhmien alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat (raskaana olevat, päihderiippuvaiset) antaisivat toivoa, ettei suojavaikutusta mieluummin olisi. Toiveajattelusta riippumatta isojen väestötutkimusten löydökset ovat näyttäneet siltä, että pienet alkoholiannokset suojaisivat ennenaikaiselta kuolemalta, kun verrataan alkoholista täysin pidättäytyviin (0-käyttäjät) tai isompia alkoholimääriä käyttäviin.

Katariina Korkeila

Eturauhassyövän seurantatutkimus puoltaa aktiivista hoitolinjaa

Kun PSA-testauksia tehdään paljon, todetaan vähäisen riskin eturauhassyöpiä runsaasti. Hoitokäytäntö on ollut tarjota vähäisen riskin eturauhassyöpää sairastavalle miehelle varteen otettavaksi vaihtoehdoksi aktiivista seurantaa. Tutkimusten mukaan 7-17 % potilaista jää seurantaan. Satunnaistettuja tutkimuksia eturauhassyövän ensilinjan hoidosta on tehty vain muutamia. Niinpä amerikkalainen rekisteritietoihin perustuva 12 vuoden seurantatieto tuo arvokkaan lisän hoitopäätöksen tueksi.

Sirkku Jyrkkiö

Lisää näyttöä trastutsumabin käytöstä rintasyövän liitännäishoidossa

Viidestä satunnaistetusta tutkimuksesta jo saadut alustavat tulokset viittaavat siihen, että trastutsumabi lisää HER2-positiviiseen rintasyöpään sairastuneen naisen elinaikaa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa raportoidaan laajan eurooppalaisen HERA-tutkimuksen kaksivuotisseurannan tulokset. Tässä analyysissa oli mukana seurantaryhmän potilaita (n = 1 698), joiden rintasyöpä oli leikattu ja he saivat tavanomaisen solunsalpaajahoidon ja sädehoidon. Hoitoryhmä (n = 1 703) sai tavanomaisen hoidon lisäksi vuoden ajan trastutsumabia 3 viikon välein. Hoitoryhmässä kuolemia oli vähemmän kuin seurantaryhmässä (59 vs. 90, riskikerroin 0,66). Rintasyövän uusiutumia oli vähemmän hoitoryhmässä (218 vs. 321, riskikerroin 0,64). Sydämen vajaatoiminta oli yleisempää hoitoryhmässä (97 vs. 11). Absoluuttinen kuolemanriski pieneni 1,8 %. Jotta yksi "ylimääräinen" potilas pysyy elossa, pitää hoitaa 55 potilasta. Englannin NICEn (UK's National Institute for Health and Clinical Excellence) mukaan trastutsumabi on kustannustehokasta. Englantilainen suositus on, että HER2-positiivisen rintasyövän leikkauksen, solunsalpaajahoidon ja mahdollisen sädehoidon jälkeen potilaalle annetaan HERA-kaavion mukainen yhden vuoden kestävä trastutsumabihoito edellyttäen, että potilaalla ei ole sydämen vajaatoimintaa. Sydämen toiminta tulee englantilaissuosituksen mukaan tutkia ennen hoidon aloitusta ja 3 kk välein hoidon aikana.

Sirkku Jyrkkiö

Onko suolessasi lihottavia bakteereita?

Lihavuuden syynä pidetään hankitun energian ylijäämää kulutettuun nähden. Koe-eläimillä tehdyissä kokeissa on kuitenkin todettu myös suolen mikrobiston vaikuttavan energiatasapainoon. Uusimmissa tutkimustuloksissa esitetään tietyn bakteeriston liittyvän lihavuuteen.

Heikki Arvilommi

Miten pitkään alendronaattia?

Tehokkaiden osteoporoosilääkkeiden avulla on voitu vähentää osteoporoottisten murtumien riskiä. Epävarmuutta on ollut siitä, miten pitkään bisfosfonaattia on syytä jatkaa.

Robert Paul

Pitkäaikainen PPI-hoito lisää lonkkamurtumariskiä

Liukenemattomat kalsiumsuolat tarvitsevat mahalaukun happamuutta vapauttaakseen kalsiumia verenkiertoon - niinpä mahalaukun hapottomuus vaikeuttaa kalsiumin imeytymistä. Kun myös tiedetään kalsiumin puutteellisen imeytymisen lisäävän osteoporoosia ja lonkkamurtumia, protonipumpun estäjälääkityksen (PPI) yleistyminen herättää joukon kysymyksiä, joihin nyt on paneuduttu mittavassa rekisteritutkimuksessa.

Katariina Korkeila

Voiteista ei apua keratosis pilarikseen

Keratosis pilaris on hyvin yleinen iho-oire. Se tekee posket karheiksi ja punoittaviksi follikkeliaukkoihin kertyvän keratiinin takia. Kasvojen lisäksi keratosis pilarista nähdään kyynärvarsien takana, reisien ulkosivuilla ja pakaroissa, missä iholla on kananlihamaista karheaa näppylää. Lapsena alkanut keratosis pilaris voi häipyä itsestään kasvoilta aikuisikään mennessä. Keratosis pilariksesta voi erottaa alamuodon keratosis pilaris rubra eli kuiva näppyläisyys. Siihen liittyy voimakkaampi punoitus, ja punoittava näppyläisyys voi levitä laajoille alueille, myös vartalolle ja raajojen tyviosiin. Paikoitellen iho voi punoittaa ilman näppylöitäkin ja joskus siihen liittyy myös kutina. 27 potilaan aineistossa keratosis pilaris rubra alkoi 0-12 vuoden iässä, alkamisiän mediaanin ollessa 5 vuotta. Keratosis pilarista oli yritetty hoitaa lukuisilla paikallishoitovalmisteilla, mm. perusvoiteilla tai keratolyyttisiä aineita, kortikosteroideja, A-vitamiinijohdannaisia ja kalsipotriolia sisältävillä voiteilla. Mistään näistä ei ollut mainittavaa apua. Tutkijat päätyvätkin toteamaan, että keratosis pilaris rubra on alidiagnosoitu, varsin yleinen iho-oire, joka ei aiheuta arpeutumista tai ihon atrofiaa. Sen hoitamiseksi voidaan ajautua pitkiin, mahdollisesti tehottomiin paikallishoitoyrityksiin.

Sirkku Peltonen

Ashley-tytön hoito - kenen hyväksi?

9-vuotiaan amerikkalaisen Ashley-tytön hoitoratkaisut ovat herättäneet maailmanlaajuista huomiota. Hänellä todettiin synnynnäinen enkefalopatia, joka aiheutti pysyvän, täydellisen liikuntakyvyttömyyden ja infantiilin henkisen tilan. Ashleyn somaattinen kasvu päätettiin pysäyttää hormonihoidolla niin, että hän kasvaa vain 6-vuotiaan lapsen kokoiseksi. Vuodepotilaana olevan lapsen hoidon oletetaan näin olevan helpompaa. Hoidon oleellinen osa oli estrogeenilääkitys luutumistumakkeiden kehityksen nopeuttamiseksi. Häneltä poistettiin myös kohtu ja rintarauhaset, ettei näiltä alueilta olisi koitunut harmillisia oireita suuriannoksisen estrogeenihoidon aikana.

Pertti Kirkinen

Lääkehaittoja tutkittiin tarkemmin Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa arvioidaan, että lääkkeiden haittavaikutukset aiheuttavat vuosittain yli 700 000 päivystyspoliklinikkakäyntiä. Tapauksista 117 300 johtaa sairaalahoitoon. Lääkehaitat aiheuttavat siten noin 0,6 % kaikista päivystyspoliklinikkakäynneistä. Tietoja selvitettiin vuosilta 2004-2005.

Kaisu Pitkälä

Rimonabantti vähentää myös aikuisdiabeetikon painoa ja riskejä

Kannabinoidijärjestelmä on uusin ylipainon lääkehoidon kohde. Kannabinoidi-1-reseptorin salpauksella voidaan vähentää ylipainoisten ja dyslipideemisten henkilöiden painoa ja korjata kardiovaskulaarisia riskitekijöitä. Uusi tutkimus osoittaa rimonabantin edut myös tyypin 2 diabeteksessa.

Robert Paul

Bevasitsumabista apua kolorektaalisyöpään

Angiogeneesi-inhibiittori bevasitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, jonka kohteena on verisuoniendoteelin kasvutekijä (VEGF). Nyt on selvitetty bevasitsumabin käyttöä kolorektaalisyövän kirurgisen hoidon yhteydessä. Tutkijat totesivat, että radikaalin kirurgian ulottumattomissa olevat potilaat voidaan bevasitsumabihoidon jälkeen mahdollisesti leikata radikaalisti. Käynnissä olevissa tutkimuksissa selvitetään myös aineen vaikutusta varhaisemmin todettuihin kolorektaalisyöpiin.

Tom Scheinin

Kuuma ilma tappaa täit

Päätäitä esiintyy kouluissa ja päiväkodeissa edelleen runsaasti, eikä perinteinen lääkehoito tai elävät täit tukehduttava liuos aina tuhoa hiusten juuressa tiukasti kiinni olevia munia. Yhdysvalloissa asiaan on tartuttu kehittämällä kuumaa ilmaa puhaltava laite, LouseBuster, joka tappaa sekä elävät täit että varsinkin munat.

Marjo Renko

Parkinson-lääkkeistä voi aiheutua läppävikoja

Eräiden serotoniinireseptorin välityksellä vaikuttavien laihdutuslääkkeiden on havaittu aiheuttavan samanlaisia restriktiivisiä läppävikoja kuin karsinoidioireyhtymän. Lääkkeet vedettiin markkinoilta ja myöhemmin ilmeni, että haitallinen läppävaikutus saattaa välittyä 5HT2B-reseptorialatyypin kautta.

Juhani Airaksinen

Alaikäisten masennuksen lääkehoitoon suositellaan varovaisuutta

Nuorten masennuksen lääkehoito on ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Lääkeviranomaiset ovat varoittaneet uusista selektiivisistä serotoniinin takaisinoton estäjistä (SSRI), koska ne mahdollisesti lisäävät itsetuhoisuutta. Kaksi tuoretta tutkimusta tuo lisävalaistusta. Yhteenvetona niistä voidaan päätellä, että masentuneiden lasten ja nuorten SSRI-lääkehoidon alkuvaiheeseen näyttää liittyvän itsetuhoisen käyttäytymisen lisääntymistä, minkä vuoksi potilaiden tarkka seuranta on tärkeää. Saattaa olla, että aiemmin huomion kohteena olleen paroksetiinin ohella erityistä varovaisuutta tulisi noudattaa myös venlafaksiinin määräämisessä alaikäisille. Ilmeistä kuitenkin on, että huolellisesti toteutettu masennuksen lääkehoito ei lisää alaikäisten itsemurhakuolleisuutta. Saattaa jopa vähentää.

Raimo K. R. Salokangas

Rotavirusrokotetta koskevat julkaisut tutkimuksen kärjessä

Lancet on valinnut kaksi suomalaistutkijan artikkelia vuoden julkaisuksi. Rotavirusrokotetetta koskevat kaksi artikkelia julkaistiin New England Journal of Medicinessa, ja professori Timo Vesikari on toisessa julkaisussa ensimmäinen tekijä ja mukana kirjoittajana myös toisessa. Rotavirusrokotetetta koskevien artikkeleiden ykkössijan syynä oli tutkimustulosten globaalisesti katsoen suuri terveyshyöty.

Pertti Kirkinen

Leikkausrobotti ei paranna refluksikirurgian tuloksia

Viime aikoina leikkausrobotteja on kehitetty ja pyritty käyttämään erilaisissa tähystysleikkauksissa. Hollantilainen ryhmä satunnaisti 50 refluksivaivaa potevaa potilasta tavanomaiseen laparoskooppiseen Nissenin fundoplikaatioon tai robottiavusteiseen (da Vinci) fundoplikaatioon.

Tom Scheinin

Pikkulasten influenssarokotus: ensimmäisellä kerralla tarvitaan kaksi annosta

Yhdysvalloissa suositellaan vuosittaista influenssarokotusta kaikille 6-23 kuukauden ikäisille lapsille. Suosituksen mukaan alle 9-vuotiaille on ensimmäisellä rokotuskerralla annettava kaksi rokoteannosta kuukauden välein. Suosituksen toteutumista ja tehoa selvitettiin Denverissä yli 5 000 pikkulapsen joukossa influenssakauden 2003-2004 aikana.

Marjo Renko

Vasta-ainehoito hidastaa keuhkosyövän taudinkulkua vähän

Verisuonien uudismuodostus on syöpäkasvaimen kehittymisen kannalta välttämätöntä. Verisuonien kasvua säätelee verisuoniendoteelin kasvutekijä (VEGF). VEGF-vasta-aine estää tehokkaasti hiireen istutetun syöpäkasvaimen kehittymistä. Bevasitsumabia on käytetty ihmisillä suolistosyövän hoidossa.

Sirkku Jyrkkiö