Pitkän terveen elämän salaisuus - taas kerran terveet elintavat

Pitkän terveen elämän salaisuutta on tutkittu Yhdysvalloissa ja Japanissa syntyneiden miesten kohorttiaineiston avulla. Miehiä on seurattu 1960-luvun puolivälistä lähtien rekisteritietojen ja seurantatutkimusten - joista viimeisin tehtiin vuonna 2005 - avulla. Analyyseihin poimittiin miehet, jotka olivat alkututkimuksessa terveitä. Lopputarkastelussa miehet jaettiin "ei selviytyjiin", jotka siis olivat kuolleet, "normaaleihin selviytyjiin" ja "erinomaisesti selviytyneisiin". Normaaleja selviytyjiä olivat ne, joilla loppututkimuksessa oli jokin krooninen sairaus ja erinomaisesti selviytyneitä ne, jotka olivat edelleen terveitä, eli heillä ei ollut kroonisia sairauksia eikä merkittäviä kognitiivisia häiriöitä. Seurantaa jatkettiin joko kuolemantapaukseen tai 85. ikävuoteen saakka.

Tiina Laatikainen

Synnytyksen jälkeinen masennus suvuittaista

Aiemmin sairastettu masennus ja lähisuvun masennukset lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. 120 masennuksen sairastaneen sisarusparin tutkimuksessa heitä seurattiin synnytyksen jälkeen. Jos sisarella oli esiintynyt synnytyksen jälkeinen masennus, oli indeksihenkilön riski sairastua siihen ensimmäisen synnytyksen jälkeen 42 %. Jos taas sisarella ei masennusta synnytyksen jälkeen ollut, oli riski vain 12 %. Lähisuvun masennus siis lisää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Riski oli suurin ensimmäisen 4 viikon aikana synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen perusteella synnyttäneitä äitejä tulisi tavata neuvolassa jo synnytyksen jälkeisen ensimmäisen kuukauden aikana. Nopea tapaaminen on tarpeen erityisesti silloin, jos äidillä tai hänen lähisuvussaan on esiintynyt masennusta.

Raimo K. R. Salokangas

Helikobakteerista on haittaa ja hyötyä?

Helicobacter pylori mahalaukun limakalvolla altistaa mahalaukun syövälle. Äskettäin julkaistun meta-analyysin mukaan sairastumisriski mahalaukun syöpään on jopa kolminkertainen, jos veressä on Helikobacter pyloriin vasta-aineita osoituksena infektoitumisesta. Innokkaimmat ovat jo ehdottaneet, että helikobakteeria pitäisi ryhtyä eradikoimaan väestöstä.

Sirkku Jyrkkiö

Eturauhassyövän postoperatiivinen sädehoito ei lisää elinaikaa

Kun eturauhanen poistetaan syövän takia, lähes puolella potilaista todetaan leikkauspinnassa syöpäsoluja. Leikkauksen jälkeen näille potilaille on tapana antaa sädehoito, jonka tavoitteena on estää taudin paikallista uusiutumista. Tässä tutkimuksessa satunnaistettiin 425 potilasta joko 60-64 Gy:n sädehoitoon tai seurantaan. Kymmenen vuoden seuranta-aikana elossaolossa ei ollut eroa ryhmien välillä. Aika PSA:n nousuun oli pitempi sädehoidon saaneilla (10,3 v vs. 3,1 v). Aika taudin kliiniseen uusiutumiseen oli sädehoitoryhmällä pitempi (13,8 v vs. 9,9 v). Kymmenen seurantavuoden kohdalla sädehoidon saaneiden riski siihen, että tauti on metastasoitunut, oli vähän pienempi (0,75) mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Sädehoidon saaneilla oli enemmän haittoja. Virtsaputken striktuuroita todettiin enemmän, inkontinessia oli enemmän, samoin peräsuolioireita. Sädehoito näyttää pidentävän aikaa taudin uusimiseen, mutta kokonaisselviytymiseen sillä ei tämän tutkimuksen mukaan voida vaikuttaa.

Sirkku Jyrkkiö

Antiseptinen pesu ei vähennä haavatulehduksia

Haavainfektioiden ehkäisemiseksi on yleisesti ollut tapana pestä potilas antiseptisellä aineella ennen leikkausta. Tulokset pesun hyödyllisyydestä ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Rekistereistä löydettiin haussa kuusi tutkimusta, joissa oli yhteensä 10 007 potilasta. Kaikissa tutkimuksissa oli käytetty 4 %:sta klooriheksidiini-glukonaattia. Kolmessa tutkimuksessa verrattiin klooriheksidiiniä lumeeseen ja kolmessa saippuaan. Kahdessa klooriheksidiinipestyjä potilaita verrattiin pesemättömiin potilaisiin. Eri pesujen ei todettu vaikuttavan kustannuksiin merkittävästi. Missään tutkimuksessa ei todettu klooriheksidiinipesun vähentävän haavatulehduksia.

Tom Scheinin

Metabolinen oireyhtymä on merkittävä sydän- ja verisuonitaudin riski

Metabolisen oireyhtymän (MBO) on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautiriskiä muista riskitekijöistä, kuten kolesterolitasosta ja tupakoinnista, riippumatta. Riskin suuruudesta ja sen suhteesta muihin riskitekijöihin on tiedetty vain vähän.

Tiina Laatikainen

Hematuria - yhdellä tutkimuksella diagnoosiin

Verivirtsaisuus johtaa yleensä perusteellisiin virtsatietutkimuksiin. Tavallisimmin tehdään virtsateiden kaikututkimus, i.v. urografia, virtsan irtosolututkimus ja uretrokystoskopia. Tietokonetomografiaurografian osuudesta hematurian selvityksessä ei toistaiseksi ole ollut yksimielisyyttä. Ylävirtsateiden tutkimisessa se on osoittanut tehokkuutensa, mutta virtsarakon ykköstutkimus on ollut kystoskopia.

Ossi Lindell

Stressioireet ja univaje seuraavat anestesialääkärien päivystystaakkaa

Erikoislääkäreistä anestesiologit päivystävät eniten, kokevat stressiä muita lääkäreitä useimmin, ja he myös johtavat lääkärien kuolleisuus- ja itsemurhatilastoja. Mikäli lisääntyneen kuolleisuuden syyt ovat työperäisiä, niihin olisi syytä pystyä vaikuttamaan.

Katariina Korkeila

Skopalamiini - uusi masennuslääke?

Sekä SSRI-lääkkeiden että trisyklisten masennuslääkkeiden ongelmana on hidas vaikutus; vaste saavutetaan usein vasta viikon, kahden kuluttua. Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät, miten kolinergiset lääkkeet vaikuttivat masentuneiden potilaiden kognitiiviseen suorituskykyyn ja havaitsivat sattumalta, että antikolinergistä skopalamiinia saaneiden potilaiden masennus lievittyi nopeasti. Nyt havaintoa on testattu asetelmassa, jossa toistuvasta masennuksesta kärsivät potilaat saivat kaksoissokkoasetelmassa vuorotellen kolmasti skopalamiini-lumeinfuusiot ja lume-skopalamiini-infuusiot. Suolaliuosinfuusio kesti 15 minuuttia, sisälsi skopalamiinia 4,0 µg/kg ja toistettiin 3-4 päivän välein. Tulos oli varsin selkeä: skopalamiini-infuusiota seurasi välittömästi depressio-oireiden väheneminen, mikä lumeinfuusiolta puuttui. Kiintoisa oli myös havainto, jonka mukaan kolmasti toistetun skopalamiini-infuusion jälkeen masennusoireet eivät palanneet, vaikka oli siirrytty lumeinfuusioihin. Lumehoitoon verrattuna skopalamiinin antoon liittyi enemmän sivuvaikutuksia, mutta ne olivat suhteellisen lieviä.

Raimo K. R. Salokangas

Vaikea psoriaasi voi olla itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä

Psoriaasille on tyypillistä Th1-välitteinen tulehdus tähän liittyvine sytokiineineen. Laaja-alaisessa psoriaasissa todetaan myös systeemisen inflammaation merkkejä, kuten esimerkiksi suurentunut CRP-arvo. Koska Th1-välitteiset immunologiset tapahtumat liittyvät myös ateroskleroosiin ja edelleen sydäninfarktiin, brittiläis-amerikkalainen tutkimusryhmä päätti selvittää, onko psoriaasi sydäninfarktin itsenäinen riskitekijä.

Sirkku Peltonen

Addisonin tautia sairastavien kuolleisuus on lisääntynyt

Asianmukaisessa korvaushoidossa olevien Addison-potilaiden elämän ennustetta on perinteisesti pidetty hyvänä. Tutkijat selvittivät retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaiden kuolleisuutta Ruotsissa. Yhdistämällä sairaala- ja kuolinsyyrekisteritietoja vuosilta 1987-2001 identifioitiin 1 675 potilasta, joista 507 kuoli 6,5 vuoden seurannassa. Miespotilaiden kuolleisuus oli 2,19 kertaa ja naispotilaiden 2,86 kertaa suurempi kuin normaaliväestön. Ylikuolleisuus oli ajallisesti yhteydessä sairaalahoitojaksoon ja selittyi lisääntyneellä kardiovaskulaari-, syöpä- sekä infektiotautikuolleisuudella. Samanaikainen diabetes lisäsi kuolleisuutta ainoastaan vähän. Tarkempia tietoja selvitettiin 105 potilaan alaryhmässä. 52 %:lla potilaista esiintyi muu autoimmuunisairaus (41 %:lla primaari hypotyreoosi ja 11 %:lla tyypin I tai II diabetes). Hypokortisolismiin korvaushoitona oli kortisoniasetaatti (18,8-75 mg päivässä) 102:lla ja hydrokortisoni kolmella potilaalla. 99 potilasta sai myös fludrokortisonikorvaushoitoa (0,025-0,2 mg päivässä).

Camilla Schalin-Jäntti

Ouagadougoussa selvitettiin, onko halvasta hyttysverkosta ratkaisuksi tyräkirurgiaan

Yalgadon yliopistollisessa sairaalassa Ouagadougoussa Burkina Fasossa tehdyssä tutkimuksessa burkina fasolais-saksalainen tutkimusryhmä vertaili yleisesti käytössä olevaa 10 x 15 cm:n kokoista tyräverkkoa hyttysverkon palaseen. Kehitysmaissa tyrät ovat usein huomattavan kookkaita ennen potilaan pääsyä leikkaukseen. Verkollista korjausta tulisi suosia etenkin isoissa tyrissä, mutta köyhissä maissa tyräverkkojen hinta on ongelma.

Tom Scheinin

Lääkehoitoon sitoutumista kannattaa edistää kaikin keinoin

Huono sitoutuminen tarpeelliseen lääkehoitoon on kallista, joskus tappavaa - ja turhauttavan yleistä. Lääkehoitoon sitoutumattomuutta, sen mahdollisia syitä ja seurauksia on nyt selvitetty useammassa amerikkalaistutkimuksessa. Mainoslause "vain otettu lääke auttaa" ei näiden tutkimusten valossa ole tyhjää puhetta.

Katariina Korkeila

Sukupuoli huomioon perä- ja paksusuolisyövän seulontasuosituksissa

Erittäin laajassa puolalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät ennustavat paksusuolisyövän tai yli 10 mm:n adenoomien löytymistä kolonoskopiaseulonnassa. Tutkimukseen rekrytoitiin yli 50 000 iältään 40-66-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut suolistosyöpäepäilyä eikä suolistoalueen maligniteettiin tai muuhun vakavaan suolistosairauteen viittaavia oireita. 40-49-vuotiaita otettiin mukaan seulontatutkimukseen vain, mikäli heillä oli suvussa esiintynyt mitä tahansa syöpää.

Tiina Laatikainen

Tupakoivien nikotiinin saanti on vähentynyt

Tupakointi on vähentynyt merkittävästi Yhdysvalloissa ja suurimmassa osassa Euroopan maita. Tähän ovat vaikuttaneet useat tupakoinnin ehkäisyä ja lopettamista tukevat toimenpiteet. Onkin ajateltu, että ne jotka tällä hetkellä tupakoivat, ovat erityisen riippuvaisia tupakasta ja nikotiinista.

Tiina Laatikainen

Lisätietoa yskösten eosinofiilipitoisuudesta

Melko yksinkertaista yskösten eosinofiilien määritystä on jo vuosikymmeniä käytetty hyväksi astman diagnostiikassa. Italialaiset osoittivat nyt 67 astmapotilaan tutkimuksessa, tosin avoimessa, että matala eosinofiilien määrä onkin yhteydessä huonoon vasteeseen inhaloitavalle steroidille. Nykyään on käytössä inflammaation parempia mittareita (mm. uloshengitysilman typpioksidi), mutta tavanomaiseen avovastaanottotyöhön kaivattaisiin yksinkertaisia ja halpoja tutkimusmenetelmiä. Näistä tulisi kuitenkin osoittaa olevan hyötyä esim. pahenemisvaiheiden estämiseen tähtäävässä steroidiannosten muuttelussa. Tarvitaan siis lisätutkimuksia, joita pääkirjoituksen laatijakin perää.

Hannu Puolijoki

Käytännön vinkkejä verenpaineen hoitoon

BMJ:n julkaisemassa aivan käytännön praktiikkaan liittyvässä sarjassa Cases in primary care laboratory medicine muistutettiin vastikään verenpainetaudin lääkehoidon edellyttämästä laboratorioseurannasta.

Robert Paul

Metformiini ja B₁₂-vitamiinipuutosta ennustavat tekijät

Metformiinilääkityksen on havaittu vähentävän B12-vitamiinin pitoisuuksia veressä 14-30 %. Hongkongilaisessa laboratoriossa sekä B12-vitamiini- että HbA1c-määrityksissä käyneistä (n = 3 987) löytyi 155 tapausta, joilla B12-puutoksen syy oli metformiinilääkitys. Heille valittiin samasta perusjoukosta 310 verrokkia. Mitä pidempään ja mitä enemmän metformiinia käytettiin, sitä suurempi oli B12-vitamiinipuutoksen riski (OR 3,8 jokaiselle 1 g:n annoslisälle ja 2,4 yli 3 vuoden käytölle, kun perinteiset riskitekijät vakioitiin). Muita riskitekijöitä olivat ikä ja kasvisravinnon käyttö. Mekanismina on B12-vitamiinin imeytymisen häiriintyminen ohutsuolesta.

Katariina Korkeila

Kuntoilu saattaa haitata hedelmättömyyshoitoa

Fyysinen kuntoilu on suositeltavaa ja terveydelle edullista. Toisaalta huomattavan suuri fyysinen rasitus saattaa aiheuttaa esimerkiksi naiskilpaurheilijoille anovulaatiota ja hedelmättömyyttä.

Pertti Kirkinen

Milloin otiittiin antibioottia?

Vain jokunen viikko sitten tällä palstalla käsiteltiin tutkimusta, jonka mukaan välikorvatulehdusta potevalle lapselle kannattaisi kirjoittaa antibioottiresepti, mutta vain varalle. Nyt uusi tutkimus tarkentaa potilasryhmiä, joille antibiootista on tai ei ole ilmeistä hyötyä.

Heikki Arvilommi