Neuroottinen on herkkä elämänmuutoksille

Rasittavat elämänmuutokset laukaisevat masennusta ja geneettiset tekijät altistavat sille. Sen sijaan epäselvempää on, miten näiden kahden tekijän yhteisvaikutus johtaa masennukseen. Hollantilaiset tutkijat seurasivat 374 naiskaksosen masennusoireita itse täytettävän mittarin avulla neljällä mittauskerralla 15 kuukauden aikana. Lisäksi kartoitettiin negatiiviset elämänmuutokset ja neuroottisuus sekä tutkittiin serotoniinitransportterin polymorfismi. Odotuksen mukaisesti tutkittavat, joilla oli 2 transportterin lyhyttä alleelia, olivat elämänmuutoksen jälkeen masentuneempia kuin yhden tai ei yhtään lyhyttä alleelia omaavat. Yllättäen tämä yhteys kuitenkin hävisi, kun analyysiin liitettiin neuroottisuus. Kävikin ilmi, että neuroottisuuden depressiivisyyttä aiheuttava vaikutus lisääntyi lyhyen alleelin määrän myötä.

Raimo K. R. Salokangas

Psoriaasi heikentää elämänlaatua

Psoriaasin vaikutusta hyvinvointiin, elämäntapoihin ja elämisen laatuun selvitettiin monikansallisessa, noin 18 000 psoriaasipotilasta käsittäneessä EUROPSO-tutkimuksessa, jossa myös Suomi oli mukana. Samalla tutkittiin myös potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon. Tutkimus osoittaa yksiselitteisesti, että keskivaikea ja vaikea psoriaasi heikentää elämisen laatua. Sairaus haittaa mm. työkykyä, nukkumista, sosiaalisia kontakteja ja harrastuksia. Se aiheuttaa hankaluuksia vaatteiden valinnassa ja vaatii ihon ja vaatteiden tiheää pesua. Suuri osa potilaista piti nykyistä lääkitystä aikaa vievänä, tehottomana, kalliina tai sivuvaikutuksia aiheuttavana. Tutkimus antaa aiheesta oleellista taustatietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi arvioitaessa eri hoitomuotojen vaikuttavuutta. Psoriaasin hoitoon on viime vuosina tullut markkinoille uusia, ns. biologisia lääkkeitä, jotka ovat varsin hintavia. Tieto psoriaasin vaikutuksesta elämän eri puoliin auttaa uusien lääkkeiden käyttölinjojen vakiintumisessa.

Sirkku Peltonen

Anoreksian ennuste parantunut Ruotsissa

Anoreksia nervosaa sairastavien kuolleisuus on ollut suurempi kuin muita psykiatrisia häiriöitä sairastavien. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että anoreksiaa sairastavien kuolleisuus olisi laskussa. Ruotsalaisen rekisteritutkimuksen mukaan vuosina 1968-77 sairaalasta kotiutetuista 564 anoreksiapotilaasta kuoli keskimäärin 20 vuoden seurannan aikana 4,4 %, mutta vuosina 1987-91 kotiutetuista 554 potilaasta kuoli 1,3 %. Tutkijoiden mukaan tärkeä alentunutta kuolleisuutta selittävä tekijä on parantunut sairaalahoito ja sen aikana toteutettu vaikean ravitsemustilanteen tehostettu hoito. Myös häiriön varhainen toteaminen ja itsemurhien aktiivinen ennalta ehkäisevä hoito ovat osaltaan parantaneet anoreksian ennustetta. Tutkijat olettavat, että heidän tuloksensa voidaan yleistää koskemaan koko läntistä maailmaa.

Raimo K. R. Salokangas

Imikimodista ei ole varmaksi lentigo malignan lääkkeeksi

Kondyloomien hoitoon kehitetyllä paikallisella immunomodulaattorilla imikimodilla on sittemmin osoitettu olevan tehoa eräisiin ihosyöpiin ja niiden esiasteisiin. Nykyisin imikimodi onkin rekisteröity pinnallisen basaliooman hoitoon. Imikimodin tehosta lentigo malignaan eli pintamelanoomaan on näkynyt yksittäisiä julkaisuja. Lentigo maligna on usein iäkkään ihmisen kasvoilla, ja ehtii kasvaa jopa muutaman senttimetrin laajuiseksi ennen kuin potilas hakeutuu hoitoon. Pintamelanooman paras hoito olisi leikkaus, mutta muutosten koko ja potilaiden yleiskunto houkuttelevat etsimään leikkausta kevyempiä hoitovaihtoehtoja.

Sirkku Peltonen

Pallolaajennuksen edut pohjoismaisessa hoitokäytännössä varmistuivat lopullisesti

Ruotsin valtakunnallinen sydänvalvontarekisteri (RIKS-HIA) kattaa tiedot lähes kaikista (yli 95 %) sepelvaltimotautikohtauksen takia hoidetuista potilaista. Kuuden vuoden (1999-2004) aikana rekisteriin kerättiin tiedot yli 26 000 ST-nousuinfarktipotilaasta. Pallolaajennuksen käyttö lisääntyi merkittävästi vuosien aikana, mikä heijastui selvänä valtakunnallisena sydäninfarktipotilaiden ennusteen paranemisena.

Juhani Airaksinen

Sunitinibi GIST-tuumoreiden hoitoon

Imatinibi on tyrosiinikinaasi-inhibiittori, jonka teho GIST-tuumoreihin (ruoansulatuskanavan stroomatuumori) huomattiin vuosituhannen alussa. GIST-tuumoreiden ensisijainen hoito on leikkaus. Tavanomainen solunsalpaajahoito ei niihin tehoa. Noin 90 % etäpesäkkeisistä GIST-tuumoreista reagoi imatinibihoitoon. Vasteen kesto on noin kaksi vuotta. Ennen imatinibiaikaa etäpesäkkeistä tautia sairastavan potilaan elinaika oli keskimäärin yksi vuosi. Imatinibilla hoidettujen potilaiden keskimääräinen elinaika on noin viisi vuotta.

Sirkku Jyrkkiö

Iholeishmaniaasi on mainio valepukeutuja

Iholeishmaniaasidiagnoosia pääsee harvoin tekemään kotimaassa. Hiekkakärpäsen levittämää leishmaniaasia esiintyy kuitenkin suomalaistenkin suosimissa matkailumaissa Välimeren eteläpuolella ja Turkissa. Se voi olla sinnikäs, hoitoresistentti yksinäinen näppylä tai muutaman näppylän ryhmä kasvoilla tai raajassa, ja sitä on voitu pitää sarkoidoosina, atyyppisena mykobakterioosina, jopa ihosyöpänä tai iholymfoomana. Hampurissa tehty tutkimus osoitti, että leishmaniaasi oli siellä alidiagnosoitu. PCR-menetelmä löysi Leishmanian ihomuutoksista, joita oli histologisen kuvan perusteella pidetty granulomatoottisen tulehduksen eri variaatioina. Mukana oli mm. sarkoidoosi, vierasesine- ja rengasgranulooma. Osassa tapauksista Leishmanioiden määrä ihossa oli liian pieni, jotta diagnoosiin olisi päästy suoraan histologisen kuvan perusteella. PCR-menetelmä toimi kuitenkin parafiiniin pedatusta kudosnäytteestä, mikä mahdollistaa diagnoosin tekemisen vielä jälkeenpäinkin. Voi olla, että leishmaniaasi löytyisi Suomessakin useammin, jos osaisimme epäillä sitä, ja kysyä potilaiden tavalliset turistimatka-anamneesit.

Sirkku Peltonen

Rollaattoristako apua keuhkoahtaumatautiin?

Kanadalaiset selvittivät, tosin vain 31 COPD-potilaan (FEV1 < 59 % viitearvosta) kohdalla, olisiko kotiin luovutettu rollaattori avuksi kuntoutuksessa. Ohjelmassa 18:lle annettiin rollaattori 8 viikoksi. 6 minuutin kävelytestissä rollaattorin käyttäjät paransivat tuloksiaan, mutta elämänlaatuun muutosta ei tullut. Kahdeksan käytti apuvälinettä vähemmän kuin kolmesti viikossa; säännöllisillä käyttäjillä tulokset olivatkin parempia. Tällaista apuvälinettä kotiin luovutettaessa olisi aina tarkistettava, käytetäänkö sitä, ja valittava pitkäaikaiskäyttöön vain siihen motivoituneet. Tuttu juttu Suomessakin: osa apuvälineistä jää vähälle käytölle.

Hannu Puolijoki

Eturauhassyövän hormonaalinen hoito lisää diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiä

Suomessa todetaan yli 5 000 uutta eturauhassyöpätapausta vuodessa. PSA-mittauksien yleistymisen myötä todetaan yhä enemmän oireettomia, paikallisia ja hyväennusteisia eturauhassyöpiä. Lähes 90 % uusista tautitapauksista on paikallisesti rajoittuneita, jolloin viisivuotisennuste on melkein 100 %. Jos odotettavissa oleva elinikä ei ole kovin pitkä, esim. potilaan iän takia, on paikallisen eturauhassyövän aiheuttama elinikäinen kuolemanriski varsin vähäinen. Huolestuttava havainto onkin se, että paikalliseen eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kuolleisuus muihin syihin on suurempi kuin niillä miehillä, joilla paikallista eturauhassyöpää ei ole todettu. Osa lisääntyneestä kuolleisuudesta saattaa johtua eturauhassyöpään annetuista hoidoista.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030