Vähäinen antioksidanttien saanti yhteydessä astman syntyyn?

Ruoasta saatavien antioksidanttien riittämätöntä määrää on epäilty useiden sairauksien taustatekijäksi. Asiaa on epäilty astmankin suhteen. Britit tutkivat asiaa 515 aikuisen astmaatikon ja 515 kaltaistetun verrokin ruokapäiväkirjojen perusteella. Astmaatikot käyttivät vähemmän hedelmiä (132 vs. 149 g/pv). C-vitamiinin ja mangaanin saanti olivat käänteisessä yhteydessä oireilevaan astmaan, kuten myös itse C-vitamiinin pitoisuus plasmassa (astmaatikoilla 54,3 vs. 58,2 myymol/l verrokeilla, p = 0,003). Tuloksia lukiessa tulee mieleen, että eivät kai astmaatikot vältä hedelmiä oireiden pelossa? Havainto on mielenkiintoinen ja näyttäisi suosittavan terveellistä ruokavaliota myös astmaan taipuvaisille.

Hannu Puolijoki

Digoksiinista ei hyötyä diastolisessa vajaatoiminnassa

Diastolisen vajaatoiminnan lääkehoitoa on tutkittu varsin vähän. 1990-luvulla tehtyyn satunnaistettuun DIG-tutkimukseen osallistui lähes 1 000 diastolisesta vajaatoiminnasta kärsivää potilasta, joiden sydämen pumppaustoiminta oli jokseenkin normaalia, ja joiden sydän sykki sinusrytmissä. Tämän kolmevuotisen tutkimuksen uusi analyysi osoitti, ettei digoksiini alenna kuolleisuutta eikä myöskään vähennä sairaalahoidon tarvetta lumelääkkeeseen nähden. Diastolisen vajaatoiminnan hoito perustuu siis edelleen pääosin hyvään sairauden syyn ja oireiden hoitoon. Tässäkin tutkimuksessa todettiin tilan ennusteen olevan kuitenkin selvästi parempi kuin systolisessa vajaatoiminnassa.

Juhani Airaksinen

Estrogeenistä ei ole muistilääkkeeksi

Estrogeenilla on useita hermosolujen toimintaa tukevia vaikutuksia. Epidemiologiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että estrogeenihoito voisi pienentää Alzheimerin taudin riskiä. Kuitenkin kliiniset tutkimukset estrogeenihormonikorvaushoidon vaikutuksesta kognitiiviseen suoriutumiseen ovat olleet ristiriitaisia ja pitkäaikaisen hoidon vaikutusta on tutkittu vähän.

Jaana Suhonen

Karsinoidituumori näkyy hyvin ¹⁸F-DOPA-PET-kuvassa

Neuroendokriinisten kasvainten ensisijainen hoito on kirurgia. Jos tauti on laajalti levinnyt, potilaan oireita saattaa helpottaa tuumorimassan kirurginen vähentäminen. Kuratiivinen hoitotulos on mahdollinen vain, jos tautia on rajatulla alueella, jonka radikaali leikkaus on mahdollista. Niinpä hoidon suunnittelun kannalta taudin levinneisyyden määrittäminen on keskeistä. Karsinoidikasvaimet sijaitsevat usein vatsaontelon alueella. Tietokonetomografiatutkimuksessa (TT) kasvainpesäkkeiden erottaminen suolen mutkista voi olla hankalaa. Somatostatiinireseptorin (SR) gammakuvaus on jonkun verran herkempi kuvantamismenetelmä karsinoidikasvainten toteamiseen kuin TT. Katekolamiinien synteesissä tarvittava dopamiini soveltuu kuvantamiseen, kun se on leimattu fluorin lyhytikäisellä isotoopilla (18F-fluorolevodopa, 18F-DOPA). Positroniemissiotomografiakuvauksessa (PET) todettiin enemmän kasvaimia joka kolmannella potilaalla verrattuna TT-kuvauksella tai SR-gammakuvauksella todettuihin. Yhdellä potilaalla oli keskimäärin neljä kasvainta enemmän kuin perinteisillä kuvausmenetelmillä voitiin osoittaa. 18F-DOPA-PET-kuvauksen sensitiivisyys oli 53 karsinoidipotilaan aineistossa 95 %, kun SR-gammakuvauksen ja TT-kuvauksen yhdistelmällä saatu herkkyys oli 79 %.

Sirkku Jyrkkiö

Epäselvät rintakipuoireet aiheuttavat yllättävän paljon kustannuksia

Naisilla on usein rintakipuja, joita joudutaan selvittelemään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen avulla - useimmiten erilaisten rasituskokeessa havaittujen poikkeavuuksien takia.

Sitalopraami aktivoi pakko-oireisen otsalohkoa

Uusinta kuvantamistekniikkaa edustavalla protonimagneettiresonanssispektroskopialla (MRS) voidaan määrittää erilaisia kemiallisia aineita keskushermostosta ja siten tutkia metabolisia muutoksia in vivo.

Raimo K.R. Salokangas

Viina pahentaa keuhkokuumetta

Alkoholinkäytön on todettu vaikuttavan sekä yleiseen että keuhkojen paikalliseen immuunivasteeseen. Espanjalaiset tutkivat sairaalaan joutuneen keuhkokuumepotilaan tilannetta suhteutettuna alkoholin käyttöön. Potilaat luokiteltiin alkoholin käyttäjiksi (n = 128), alkoholia aiemmin käyttäneiksi (n = 54) sekä muut-ryhmään (n = 1 165). Osoittautui, että pneumokokkia esiintyi alkoholin käyttäjillä enemmän ja keuhkokuume oli heillä myös hankalampi. Pneumokokkipneumonian ja alkoholin väärinkäytön välillä oli itsenäinen yhteys (OR 1,6, p = 0,033), samoin aiemmin alkoholia käyttäneillä (OR = 2,1, p = 0,016). Pneumokokkirokotus saattaisi olla aiheellinen riskissä oleville, mutta riittääkö hoitomyöntyvyys sen hankkimiseen?

Hannu Puolijoki

Lääkehaittojen myöhemmässä huomioimisessa puutteita

Geriatrisesta sairaalasta kotiutettujen potilaiden (n = 215) sairaalatiedoista selvitettiin hoitojakson aikaiset lääkehaitat. Lääkehaittoja oli ilmennyt kaikkiaan 104, näistä 40 vakavaa. Kaikista haitoista vain 51 % ja vakavista 62 % mainittiin yleislääkärin saamassa loppulausunnossa. Jatko ei ollut mairitteleva yleislääkärillekään: haittoja aiheuttaneita lääkkeitä määrättiin uudelleen 27 %:ssa tapauksista, vakavia haittoja aiheuttaneita 22 %:ssa. Maininta epikriisissä ei asiaa auttanut (maininta ja uusintamääräys 30 %, ei mainintaa 22 %). Maininta lääkehaitasta oli kirjattu sairauskertomuksessa asianmukaiseen kohtaan vain harvoin.

Katariina Korkeila

Vaikuttaako alkoholinkäyttö sydämen vajaatoiminnan ilmaantumiseen?

Runsas alkoholinkäyttö saattaa johtaa kardiomyopatian kehittymiseen tai pahentaa vajaatoimintapotilaan oireita. Lähes 6 000:n yli 65-vuotiaan amerikkalaisen alkoholinkäyttöä ja terveystietoja tilastoitiin 7-10 vuoden ajan. Ilmeni, että kohtuullinen (alle 13 annosta viikossa) alkoholinkäyttö seurannan aikana vähensi sydämen vajaatoiminnan ilmaantumista enimmillään lähes kolmanneksen, eikä ero selittynyt harvemmilla tutkimusjakson aikana sairastetuilla sydäninfarkteilla. Toisaalta jo ennen tutkimusjaksoa alkoholia käyttäneillä henkilöillä vajaatoimintaa ilmeni kolmanneksen absolutisteja enemmän.

Juhani Airaksinen

Molekyylibiologia selittää, miksi sisplatiini ei tehoa kaikkiin keuhkosyöpiin

Syöpäpotilaalle leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito hyödyttää vain pientä osaa kaikista niistä potilaista, jotka joudutaan altistamaan toksiselle hoidolle. Rintasyövän hoidossa hormonireseptorit ja HER-reseptori ohjaavat hoitovalintoja. Lymfoomien CD20-pintarakenne ohjaa hoitovalintaa. Muissa syövissä hoitoa ohjaavia reseptoreita tai muita markkereita on käytettävissä aika vähän.

Sirkku Jyrkkiö

Iktyoosin ja ehkä atooppisen ekseemankin geneettinen tausta selviää

Ichthyosis vulgaris eli yleinen kalansuomutauti on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen ihosairaus. Sen esiintyvyys on noin 1/250. Se periytyy vallitsevasti, mutta sen vaikeusaste vaihtelee perheestä ja yksilöstä toiseen. Lievimmillään potilas ei miellä sairastavansa ihotautia, vaan pitää kuivaihoisuuttaan ennemmin atopian ilmentymänä. Tämän yleisen kalansuomutaudin tyypillisimmät oireet ovat ryppyiset kämmenet ja jalkapohjat eli kämmenissä ja jalkapohjissa näkyy tavallista enemmän ja selvemmin erottuvia uurteita. Reisien sivuilla ja olkavarsien ojentajapinnoilla on kananlihamaista, kuivankarheaa näppylää eli keratosis pilarista. Lisäksi sääret, käsivarret ja varsinkin alavatsa hilseilevät.

Sirkku Peltonen

Subakuutti yskä usein infektion jälkeistä

Korealaiset tutkivat 3-8 viikkoa kestäneen subakuutin yskän kulkua 184 (77 miestä) potilaan kohdalla. Tutkimuksiin kuului mm. metakoliini-inhalaatioaltistus. Yskä poistui ilman mitään hoitoa kolmasosalta. Niistä 43:sta, joilla oli ollut positiivinen metakoliinitesti, todettiin 29:llä astma, joka ilmenee yskänä. Ensisijaisena lääkkenä oli antihistamiini-dekongestantti-yhdistelmä niillä, joilla epäiltiin infektion jälkeistä oireistoa tai ylähengitystieperäistä yskää. Tavallisimpia syitä yskään olivat infektion jälkeinen oireisto (48 %), ylähengitystieperäinen yskä (33 %) ja astma (16 %). Valtaosa itsestään rauhoittuvista tilanteista oli infektion jälkeistä yskimistä (74 %). Tutkijat päätyivät siihen, että bronkiaalista hyperreaktiviteettia ei kannata kiireellä mennä näiltä potilailta mittaamaan, ellei todella epäile astmaa.

Hannu Puolijoki

Suomalaisnaisilla vaikeaa Ruotsissa

Maahanmuuttoon liittyy suhteellisen usein myös mielenterveydellisiä ongelmia. Valikoitumisteorian mukaan muuttajat ovat jo alunperin lähtöväestöä häiriintyneempiä, kun taas aiheutumisteorian mukaan vieraassa ympäristössä asuminen merkitsee lisääntynyttä sosiaalista stressiä ja kohonnutta sairastumisriskiä. Suomalaiset ovat suurin vierasmaalainen väestöryhmä Ruotsissa, joten onkin kiinnostavaa tietää, miten he ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa. Voisi odottaa, että yhteinen historia ja samanlainen kulttuuri helpottaisi sopeutumista, mutta näin ei näytä kaikin osin olevan.

Raimo K. R. Salokangas

Atoopikot, itkekää!

Lievää atooppista ihottumaa sairastavat, lateksiallergiset aikuiset (n = 60) katsoivat elokuvan Kramer vs. Kramer. Välittömästi videon jälkeen tehtiin ihopistokoe lateksille, josta lateksi-spesifinen IgE-tuotanto sekä sytokiinituotanto (IL-4, -10, -12, -13, IFN-GAMMA) osoittivat merkitsevää allergiavasteiden heikkenemistä, mutta vain niillä, jotka reagoivat elokuvaan itkemällä. Informaatiovideo ei muuttanut vasteita (eikä provosoinut itkua).

Katariina Korkeila

Vähentääkö ACE:n estäjähoito vatsa-aortan aneurysman repeämän vaaraa?

Lupaavien kokeellisten tutkimusten innoittamina selviteltiin Ontariossa laajan tapaus-verrokkitutkimuksen avulla ACE:n estäjähoidon yhteyttä vatsa-aortan repeämiseen. Tutkimusryhmän muodostivat noin 15 000 vatsa-aortan aneurysman takia hoitoon ohjautunutta yli 65-vuotiasta potilasta. Perustietoja potilaiden lääkityksestä ja selviytymisestä kerättiin neljästä, maakunnan väestön kattavasta tietokannasta. Analyysien perusteella ilmeni, että ACE:n estäjähoitoa käyttävien potilaiden vatsa-aortan repeämän riski oli lähes 20 % pienempi kuin ilman lääkitystä, eikä eroa voitu selittää erilaisilla taustatekijöillä. Muilla verenpainelääkkeillä ei vastaavaa suojavaikutusta todettu. Tämä mielenkiintoinen löydös antaa aihetta jatkotutkimuksiin.

Juhani Airaksinen

Ketamiini auttaa nopeasti masennuksessa

Masennuksen hoitoon käytettävät mielialalääkkeet vaikuttavat vasta huomattavan pitkän viiveen jälkeen. Sen sijaan ketamiinilla saatiin juuri julkaistussa tutkimuksessa lähes välitön mielialaa kohottava vaikutus. Ketamiinia käytetään anestesialääkkeenä ja se vaikuttaa keskushermoston glutamaattijärjestelmän toimintaan salpaamalla NMDA-reseptoreita (N-metyl-D-asparaatti). Ketamiinia on käytetty psykoositutkimuksessa, koska se aiheuttaa aikuisilla psykoosin kaltaisen tilan, johon voi liittyä harhakokemuksia ja hajanaisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Happosalpaus avuksi astmassa

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on varsin tavallista aikuisilla astmaatikoilla: esiintyvyydeksi on joissakin tutkimuksissa saatu 32-82 %. Ongelma voi olla oireeton tai siihen voi liittyä huomattavaa oireistoa. Happorefluksin on katsottu voivan pahentaa astmaa, ja siksi asian osalta on suoritettu hoito- ja lääketutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Maski ja hanskat vai avaruuspuku?

Uhkaavat hengitystieinfektioepidemiat ovat lisänneet kiinnostusta terveydenhoitohenkilökunnan suojautumismenetelmiin. Etenkin kokemukset SARSista ovat osoittaneet, että hoitohenkilökuntaa sairastui, vaikka tavanomaisia suojamenetelmiä noudatettiinkin. Kosketustartunnan lisäksi hengitystieinfektiot ymmärrettävästi tarttuvat myös pisaroiden ja aerosolien välityksellä. Viimemainittuja on vaikea välttää toimenpiteissä, kuten intubaatioissa, bronkoskopioissa ja erilaisissa hengitysinterventioissa.

Heikki Arvilommi

Kosteusvauriomikrobit lisäävät ilmatieinflammaatiota

Kosteusvauriot ja niistä johtuvat terveysongelmat (allergiaoireet, alveoliitit ym.) näyttävät olevan kasvussa koko länsimaailmassa. Suomalaiset Leino ym. tutkivat hengityselinoireisiin usein liitetyn Stachybotrys chartarumin inflammaatiota ja ilmatieärtyvyyttä lisääviä ominaisuuksia hiirillä. Osoittautui, että allerginen tausta saattaa olla tässä merkittävä lisätekijä (hiirillä ovalbumiiniherkitys). Herkistetyillä hiirillä nenään annettu mikrobiuute aiheutti selvästi enemmän mm. bronkoalveolaarinesteen eosinofiili- ja neutrofiilikertymää sekä keuhkojen alueen granulomatoottista tulehdusta. Tuloksilla saattaa olla merkitystä suunniteltaessa kliinisiä ja epidemiologisia asiaa koskevia tutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Provosoitu surumielisyys ennakoi masennuksen uusiutumista

Mikä ennakoi uutta masennusjaksoa, jos potilas on toipunut entisestä täysin? Tätä pyrittiin tutkimaan masennuksesta lääkehoidolla tai kognitiivisella psykoterapialla hoidetuilla ja toipuneilla potilailla (n = 99). Toipuneiksi katsottiin potilaat, jotka eivät täyttäneet masennushäiriön kriteerejä, mutta heillä saattoi esiintyä lievää psyykkistä oireilua. Ennakoivana tekijänä käytettiin provosoitua surumielisyyden tunnetta, joka saatiin aikaiseksi soittamalla surumielistä musiikkia ja pyytämällä potilaita muistelemaan jotain surullista tapahtumaa. Lääkehoidolla toipuneet raportoivat suurempaa surumielisyyden lisäystä kuin psykoterapialla hoidetut. Huomattava surumielisyyden lisääntyminen ennakoi nopeampaa uudelleen sairastumista. Surumielisten ryhmästä sairastui 18 kk:n seurannan aikana 69 %, mutta lievää tai olematonta surumielisyyden lisääntymistä kokeneista vain 30 %. Tutkimus vihjaa, että kognitiivisen psykoterapian keinoin voidaan ehkäistä masennuksen uusimista

Raimo K. R. Salokangas