Virallinen eläkeikä kohottaa mielialaa

Lukuisten tutkimusten mukaan keski-ikäisten mielenterveys kohenee eläkkeelle siirtymisen aikaan. Usein ajatellaan, että työn aiheuttaman stressin poistuminen selittää mielialan kohoamisen. Englantilaiset tutkijat havaitsivat kuitenkin, että masennusepisodit vähenivät miehillä 90 % heidän täytettyään 65 vuotta ja naisilla 60 % heidän täytettyään 60 vuotta riippumatta siitä, olivatko tutkittavat kyseisen iän saavuttaessaan työssä vai eivät. Myöskään muiden mielenterveyteen vaikuttavien tekijöiden vakiointi ei hävittänyt tätä ikäefektiä. Samanlainen vähenemä havaittiin ahdistuneisuushäiriöissä. Psyykkisten häiriöiden vähenemät ajoittuivat siis virallisen eikä todellisen eläköitymisiän mukaan. Näyttääkin siltä, että sosiaalinen normi ja yhteisön odotukset - olla työssä viralliseen eläkeikään asti - vaikuttaa keski-ikäisten mielenterveyteen jopa enemmän kuin itse työ. Kun virallinen eläkeikä on saavutettu, on yhteisön hyväksymää olla poissa työstä.

Raimo K. R. Salokangas

Rituksimabi diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidossa

Alle 60-vuotiaan potilaan paikallinen (ST I-II) diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on hoidettu aiemmin solunsalpaaja- ja sädehoidon yhdistelmällä. Nyt tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa potilaat saivat kuusi CHOP-tyypistä solunsalpaajakuuria rituksimabin kanssa (R-CHOP) tai ilman. Bulktuumorit sädehoidettiin. Kolmen vuoden seurannan jälkeen rituksimabia saaneista oli elossa 93 % ja pelkän solunsalpaajahoidon saaneista 84 %. Osa tutkimuksessa mukana olleista keskuksista oli hoitanut potilaita CHOEP-kuureilla. Etoposidi paransi hoitotulosta pelkkään CHOP-hoitoon verrattuna. Rituksimabin kanssa CHOP ja CHOEP olivat yhtä hyviä. Rituksimabi ei lisännyt toksisuutta. Potilaan ennustetta huonontavia riskitekijöitä olivat bulktuumori, jonka läpimitta oli yli 7,5 cm, ja koholla oleva laktaattidehydrogenaasi. Paikallisen hyvän ennusteen diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidossa R-CHOP näyttää tehokkaalta.

Sirkku Jyrkkiö

Klopidogreelitauko ja ohitusleikkauksen vuotokomplikaatiot

Varhain aloitettu klopidogreeli kuuluu sepelvaltimotautikohtauksen nykyhoitoon. Toisaalta kansainvälisten hoitosuositusten mukaan ennen ohitusleikkausta on syytä pitää 5 vuorokauden lääketauko. Odotusaika aiheuttaa melkoisia käytännön ongelmia. CRUSADE-rekisteristä selviteltiin, kuinka suosituksia sovelletaan yhdysvalloissa. Vajaa 10 % rekisterin potilaista ohjautui ohitusleikkaukseen ja heistä vain 30 %:lle oli aloitettu klopidogreelilääkitys ennen leikkausta. Valtaosa potilaista leikattiin ilman lääketaukoa. Tässä ryhmässä tarvittiin verensiirtoja reilu kolmannes normaalia enemmän. Suositetun lääketauon jälkeen leikatuilla ei ylimääräistä vuotovaaraa havaittu. Lääketauko ei vaikuttanut kuolleisuuteen tai komplikaatioihin. Hoitokäytännöt vaihtelevat Suomessakin eikä ohitusleikkauspotilaita ole etukäteen aina mahdollista tunnistaa.

Juhani Airaksinen

Rautakuljetingeenin mutaation aiheuttama anemia

DMT1-geeni ohjelmoi rautatransportterin eli kuljettimen syntyä mm. pohjukaissuolen enterosyyttien kärjessä, jossa rauta imeytyy. Samaa kuljetinta tavataan punasolujen esiasteissa. Nyt kuvataan kolmas potilas, jolla tämä geeni on viallinen. Potilaat ovat olleet lapsia, jotka ovat olleet ymmärrettävästi kalpeita, kun hemoglobiini on n. 75 ja hematokriitti 26 %. MCV on alle 60. Vaikka kyseessä on siis selkä raudanpuutteen kuva, rautahoito ei auta. Maksa sen sijaan on rautaa tulvillaan. Potilaat voivat koko lailla normaalisti, ja maksan rautaylimäärän syy ihmetyttää tutkijoita. Ilmeisesti DMT1-geenin mutaatio pilaa raudan kulkeutumisen normaalin erytopoieesin käyttöön, muttei estä raudan menemistä maksaan. Ehkä maksan rautametaboliaa säätelevät muut pelurit kuin DMT1?

Robert Paul

Aripipratsoli epävakaan persoonallisuushäiriön hoidon avuksi

Epävakaa persoonallisuushäiriö on yksi vaikeimmista psykiatrisista häiriöistä. Uutta avausta sen hoidossa merkitsee lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus, jossa vaikuttavana lääkkeenä oli aripipratsoli, uusi neurolepti, jolla on sekä dopamiinireseptoreja salpaava että stimuloiva vaikutus. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivävät potilaat (n = 52) jaettiin tutkimuksessa aripipratsoli- (15 mg/vrk) ja lumeryhmään ja heitä hoidettiin 8 viikon ajan. Aripipratsolia saaneiden tila parani hoidon aikana lumepotilaita paremmin. Tutkimuksessa arvioitiin mm. yleistä tilaa, masentuneisuutta, aggressiivisuutta, sosiaalisuutta ja psykoottisuutta. Vakavia sivuvaikutuksia ei ilmennyt. Näyttääkin siltä, että aripipratsoli on varsin turvallinen ja tehokas lääke epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Sillä on myös suotuisa vaikutus potilaan ihmissuhteisiin.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä auttaa rintasyöpäleikkauksen jälkeiseen seroomamuodostukseen?

Rintasyövän leikkaustekniikkaan kuuluu mm. kainalon imusolmukkeiden tutkiminen. Kainaloevakuaation jälkeen jopa puolelle potilaista kehittyy leikkausalueelle serooma eli veren ja kudosnesteen kollektio, joka pitkittää haavan paranemista. Seroomien vähentämiseksi on kokeiltu lukuisia eri menetelmiä. Nyt julkaistuun meta-analyysiin on otettu rintasyöpää, kudosliimoja ja seroomamuodostusta käsittelevät tutkimukset. Toisessa tutkimuksessa ranskalainen työryhmä selvitti, voidaanko ulkoisella sidoksella vähentää seroomamuodostusta verrattuna perinteiseen laskuputkihoitoon.

Tom Scheinin

Aurallinen migreeni altistaa sydänkohtaukselle

Migreeni kuuluu aivoinfarktin riskitekijöiden joukkoon. Nyt on osoitettu, että aurallinen migreeni on myös merkittävä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä.

Jaana Suhonen

Tulehdusreaktion ja depressiivisen oireilun välinen yhteys monimutkaistuu

Jo pitkään on esitetty, että infektiot ja niiden aiheuttamat tulehdusreaktiot aiheuttaisivat depressiota. Masennuspotilailta onkin löydetty yleisestä tulehdusreaktiosta kertovia, kohonneita C-reaktiivisen proteiinin (CRP) arvoja. Laajaan nuorisoaineistoon perustuen suomalaiset tutkijat lähestyivät tätä ilmiötä toisesta näkökulmasta; CRP:n vaihtelua selitettiin depressiivisillä oireilla.

Raimo K. R. Salokangas

Sunitinibi on uusi lääke munuaissyövän hoitoon

Munuaissyöpä on yleistynyt länsimaissa. Solunsalpaajahoidoilla ei ole saatu hyviä hoitovasteita taudissa. Biologisilla vasteenmuuntajilla eli interferonilla ja interleukiinilla hoitovasteita saadaan 10-15 %:lle potilaista, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi.

Sirkku Jyrkkiö

Kahvi ei vaikuta sepelvaltimotaudin vaaraan

Kahvin ja sepelvaltimotaudin välisistä yhteyksistä on julkaistu vaihtelevia tutkimustuloksia. Viimeisin ja paras asiaa koskeva selvitys tehtiin yhteensä lähes 130 000 terveen terveydenhuollon ammattilaisen prospektiivisista terveystutkimuksista, joissa kahvin kulutusta seurattiin 2-4 vuoden välein 1980-luvulta lähtien. Kahvin tai teen kulutus ei vaikuttanut miehillä eikä naisilla lainkaan sepelvaltimotaudin tai sydäninfarktin vaaraan 15-20 vuoden seurannan aikana. Ainakaan suodatinkahvin juonti ei siis näyttäisi vaarantavan sydänterveyttä ja saattaa viimeaikaisten raporttien mukaan jopa suojata diabetekselta.

Juhani Airaksinen

Yhdistelmähoidoista hyötyä COPD:ssa?

Hollantilaiset tutkivat 95 COPD-potilaan kohdalla, auttaako inhaloitavaan tiotropiumiin (18 myyg x 1/pv) yhdistetty formoteroli (12-24 myyg/pv) tilannetta. Osoittautui, että FEV1-arvoon saatiin nousua parhaiten tiotropiumin ja kahdesti päivässä otetun formoterolin avulla, joskin absoluuttiset muutokset olivat pieniä. Formoterolin yhdistäminen hoitoon vähensi varalääkkeenä olleen salbutamolin tarvetta. Ei liene vaikea ennustaa, että tulevaisuudessa nähdään näiden tai esim. tiotropiumin ja salmeterolin kombinaatiota. Ongelmaksi tullee kuitenkin päiväannosten määrän optimointi: pitääkö ottaa pitkävaikutteista sympatomimeettia kerran vai kahdesti päivässä?

Hannu Puolijoki

Kolorektaalisyövän maksametastaasit osoittavat huonoa ennustetta

Ranskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kolorektaalisyövän maksametastaasien hoitoa ja ennustetta Calvadoksen alueen syöpärekisterin perusteella.

Tom Scheinin

Iholymfoomien ja kalsineuriini-inhibiittorien käytön välille ei löydetty syy-seuraussuhdetta

Muutama vuosi sitten markkinoille tulleet takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteet tarjosivat atooppisen ihottuman hoitoon odotetun vaihtoehdon kortikosteroidivoiteille. Sekä potilaat, atoopikkolasten vanhemmat että lääkärit ovat kuitenkin jatkuvasti kyselleet valmisteiden turvallisuudesta pitkäaikaisessa käytössä. Vastineena FDA:n varsin jyrkkäsävyisiin, pääasiassa koe-eläintutkimuksiin perustuviin varoituksiin American Academy of Dermatology piti vuosi sitten aiheesta konsensuskokouksen. Konsensuskokous kävi läpi kaikki alkuperäiset lääkevalmisteiden kliiniset tutkimukset.

Jaana Suhonen

Riskikäyttäytyminen, depressio ja nuorten astma ehkä yhteydessä toisiinsa

Kumpi oli ensin: muna vai kana? Tämä tulee mieleen kun lukee juttua riskikäyttäymisestä, masennuksesta ja nuorten astmasta.

Hannu Puolijoki

Alkuraskauden keskenmenossa on hoitovaihtoehtoja

Vähintään 15 % raskauksista päätyy keskenmenoon. Perinteinen hoito on kohdun tyhjennys imulla tai pihdeillä ja kaavinta. Tämä vaatii anestesiaa ja leikkaussalia. Uusina vaihtoehtoina ovat tilanteen konservatiivinen seuranta tai lääkkeellinen kohdun tyhjennys. Kaikkia näitä hoitoja verrattiin satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa oli mukana 1 200 potilasta. Raskauden kesto keskenmenon diagnoosihetkellä oli alle 13 täyttä viikkoa. Imutyhjennysryhmän, mifepristoni-misoprostoli-yhdistelmää saaneen ryhmän ja pelkästään konservatiivisesti kotona seuratun ryhmän sairastavuutta ja jatkohoidon tarvetta verrattiin kahden viikon aikajaksona. Kohtuinfektioita esiintyi noin 2-3 %:lla kaikissa ryhmissä. Runsaan vuodon takia jouduttiin tekemään kohdun kaavinta 36 %:lle lääkehoitoryhmässä ja 24 %:lle konservatiivisesti seuratuista. 5 % imutyhjennysryhmästä tarvitsi uuden kaavinnan. Lääkkeellisesti hoidetuilla potilailla vuoto jatkui keskimäärin 11 vrk, konservatiivisessa ryhmässä 12 vrk ja imutyhjennysryhmässä 8 vrk. Hemoglobiini- ja hematokriittiarvoissa ei ollut eroja ryhmien välillä seurannan aikana. Konservatiivisesti seurattu ryhmä tarvitsi kipulääkitystä merkitsevästi muita enemmän.

Pertti Kirkinen

Kolorektaalisyövän maksametastaasien uusintaleikkaaminen kannattaa

Kun kolorektaalisyöpä havaitaan, 20-25 %:lla potilaista on maksametastaasit, joiden ensisijainen hoito on maksaresektio. Kuratiivisesta resektiosta huolimatta metastaasit uusivat jopa 60 %:lla. Selvittääkseen kannattaako uusineiden metastaasien leikkaushoito, englantilainen ryhmä selvitti leikkaustulokset vuosien 1987-2005 ajalta.

Tom Scheinin

Dopamiiniagonisti tehoaa Parkinson-potilaan masennukseen

Italialaisessa monikeskustutkimuksessa tutkittiin dopamiiniagonistin (pramipeksoli) ja sertraliinin tehoa Parkinsonin tautiin liittyvän depression hoidossa. Avoimeen satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 67 Parkinson-potilasta (pramipeksoli n = 33, sertraliini n = 34) ja tutkimuksen seuranta-aika oli 14 viikkoa. Molemmissa ryhmissä depressio lievittyi potilaiden itsearvioinnin ja Hamilton Depression Rating Scale (HDRS) -asteikon perusteella arvioituna. HDRS-asteikolla arvioituna pisteet laskivat alle 8:aan merkittävästi useammin pramipeksoli- kuin sertraliiniryhmässä (60,6 % vs. 27,3 % p = 0,006) merkkinä paremmasta depression lievityksestä. Parkinsonin taudin motoriset oireet lievittyivät pramipeksoliryhmän potilailla. Haittavaikutukset olivat lieviä tai kohtalaisia molemmissa ryhmissä, mutta keskeytyksiä oli enemmän sertraliinipotilailla.

Jaana Suhonen

Geeniekspressioprofiili hepatooman ennusteen avuksi

Hepatosellulaarisen karsinooman ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut länsimaissa viimeisten 25 vuoden aikana. Se on maailman viidenneksi yleisin syöpätauti. Maksan hepatosellulaarisen syövän kliininen taudinkulku on vaihteleva, eikä nykyisin käytettävissä olevin keinoin ole mahdollista erottaa hyvän ja huonon ennusteen omaavia potilaita. Tutkijoiden käytössä oli 139 potilaan näytteet. Näytteistä valmistettiin geeniekspressioprofiilit. Tämän perusteella oli mahdollista tunnistaa kolme alaryhmää, joiden ennusteet poikkesivat toisistaan. Erityisen huono ennuste oli niillä potilailla, joiden kasvainsolujen ominaisuudet muistuttivat fetaalisia hepatoblasteja.

Sirkku Jyrkkiö

Yksilöllinen tupakoinnista vieroittava hoito tarpeen

220 newyorkilaisen palomiehen (tupakointi keskimäärin 20 savuketta/pv, Fagerstömin testin tulos 6,7) keskuudessa tehty tupakoinnista vieroittamista koskeva tutkimus antaa ymmärtää, että yksilöllisyyttä kaivataan tässäkin. Pelkkä arvio päivittäin poltettujen savukkeiden määristä ei riitä. Niin ikään eri vieroitusmuotojen yhdistelmistä näyttäisi olevan hyötyä: pitäisikö nikotiinilaastarit ja bupropionitabletit kytkeä toisiinsa? Nikotiinikorvaushoidon annosten kasvun merkitystä ei pitäisi liioitella. Vieroituksen onnistuminen oli käänteisessä yhteydessä ennen hoitoa todettuun fyysiseen riippuvuuteen, mutta ei savukkeiden määrään. Jos motivaatiota riittää, hoitoa tulisi jatkaa mielellään yli kolme kuukautta.

Hannu Puolijoki

Astman ilmaantuvuus ei ainakaan laskussa?

Suomessa astman ilmaantuvuus on ollut kasvussa, sen sijaan Italiassa, Sveitsissä ja Saksassa trendi on jo ollut laskeva. Nyt tehdyssä eteläwalesilaisessa koululaistutkimuksessa tulokset vastaavat meikäläisten havaintoja: vuosina 1973, 1988 ja 2003 olivat raportoidun astman esiintyvyydet 5,5, 12,0 ja 27,3 %. Tutkimus toteutettiin samoin metodein ja samoissa kouluissa (12-vuotiaita osallistujia 812, 960 ja 1 019). Pelkän raportoidun vinkumisen osalta luvut olivat myös nousussa: 9,8, 15,2 ja 19,7 %. Myös muissa tutkituissa parametreissa oli todettavissa nouseva trendi, joskin muutokset lääkityksessä vaikuttanevat oireiden kokemiseen (hengenahdistus juostessa tms.).

Hannu Puolijoki