NMP22 toimii rakkokarsinoomamarkkerina

Virtsarakon karsinoomaa sairastava potilas on elinikäisessä kystoskopiaseurannassa. Diagnostiikassa tarvitaan lisämenetelmiä, joista yleisin on virtsan irtosolututkimus.

Ossi Lindell

Voiko joukkueurheilu kumota geneettisen alttiuden tupakointiin?

Nuoret kokeilevat tupakointia yleisesti ja merkittävä osa nuorista päätyy polttamaan säännöllisesti. Dopamiinin aktiivisuutta aivoissa säätelevien geenien poikkeamat lisäävät alttiutta tupakointiin. Miten sitten välttää ajautuminen säännölliseksi tupakoijaksi, jos omaa tällaisen geneettisen alttiuden?

Raimo Kr Salokangas

Pälvikaljua esiintyy perheittäin

Pälvikalju on autoimmuunitauti, jossa hiuksia voi lähteä joko rajoittuneelta alueelta, jolloin muodostuu pälvimäinen kalju alue, tai laajalti, jolloin jopa koko karvoitus voi irrota muutaman viikon aikana. Pälvikaljua eli alopesia areataa sairastavat kertovat usein vanhemmillaan tai sisaruksillaan esiintyneistä hiustenlähtöepisodeista. Nyt on julkaistu ensimmäinen systemaattinen selvitys, jossa tutkittiin noin tuhat alopesiapotilaan lähisukulaista ja kerättiin tietoa toisen asteen sukulaisten sairastumisesta. Tulokset osoittivat, että 20 %:lla oli perheenjäsen, jolla oli joskus esiintynyt hiustenlähtöä. Jos otettiin toisen asteen sukulaiset huomioon, jo kolmasosalla oli alopesiapotilas suvussa. Koko elämänkaarta ajatellen alopesiapotilaan ensimmäisen asteen sukulaisilla oli noin 6-8 prosentin riski sairastua. Potilaan ja perheenjäsenen ikä hiustenlähdön alkaessa korreloivat keskenään, mutta vaikea taudinkuva ei lisännyt perheenjäsenten riskiä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että perintötekijöillä on osuutta alopesian synnyssä. Se on ilmeisesti monitekijäinen sairaus, johon liittyvien geenien löytämiseksi tarvitaan nykyaikaista geeniteknologiaa.

Sirkku Peltonen

Seulontamammografian säteilyannos on turvallinen

Mammografia altistaa rintakudosta säteilylle. Annos on pieni, eikä sen tiedetä olevan karsinogeeninen normaaliväestössä. Syövälle altistavan geenimutaation kantajan alttius säteilylle saattaisi olla suurempi. Tämän vuoksi haluttiin selvittää, lisäävätkö mammografiakuvaukset BRCA1- ja BRCA2-geenimutaation kantajien rintasyöpäriskiä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 3 200) mammografiaseulontaan osallistuneilla ei ollut enempää rintasyöpää kuin niillä geenimutaation kantajilla, jotka eivät käyneet mammografiakuvauksissa. Tämän tutkimuksen perusteella geenimutaation kantaja voi käydä seulontakuvauksissa turvallisin mielin.

Sirkku Jyrkkiö

BODE-indeksi avuksi keuhkoahtaumataudin ennusteen arvioinnissa

Arvostetun keuhkoalan gurun Fletcherin ajoista on uloshengityksen sekuntikapasiteetin FEV1:n tasoa ja ajan mittaan tapahtuvaa laskua pidetty keskeisenä COPD:n ennusteen arvioinnissa. Ongelma on, että sairauden määritelmän mukaan se ei saisi hoidollakaan juuri parantua, jotta kysymys olisi COPD:sta eikä astmasta. Paradoksaalista kyllä, esim. lääkehoitojen rekisteröintien yhteydessä on usein FEV1 ollut keskeinen mittari, johon on kiinnitetty huomiota.

Hannu Puolijoki

"Viallisten" rytmihäiriötahdistimien vaihto ei ole vaaratonta

Rytmihäiriötahdistinhoito yleistyy suuressa sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevilla potilailla. Laitteiden tullessa yhä monimutkaisemmiksi lisääntyvät myös valmistajien antamat varoitukset mahdollisista toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Rytmihäiriötahdistimien viat yleistyvät?

Yhdysvalloissa selviteltiin sydämentahdistimien toimintahäiriöiden yleisyyttä FDA:lle vuosina 1990-2002 tehtyjen vikaraporttien pohjalta. Ajanjaksona asennettiin yhteensä yli 2 miljoonaa tahdistinta ja yli 400 000 rytmihäiriötahdistinta. Samaan aikaan jouduttiin 8 834 tahdistinta ja 8 489 rytmihäiriötahdistinta poistamaan varman laitevian takia.

Juhani Airaksinen

Äidin ruokavaliolla voi olla yhteyttä kaksosraskauden alkamiseen

Ihmisellä monisiköisyyteen liittyy selkeästi yksisikiöisyyttä suuremmat riskit ja siten yksisikiöisyyttä voidaan pitää ihmiselle fysiologisena tilanteena. Vuoden 1975 jälkeen monisikiöisyys on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Osatekijänä on keinoalkuisten lisääntymishoitojen vaikutus. Ilmeisesti myös naisten ravitsemuksen muutoksilla on vaikutus tähän ilmiöön.

Pertti Kirkinen

Topiramaatista apua vapinaan

Ulkoisista syistä riippumaton, essentiaalinen vapina on yleisin ja samalla usein myös päivittäistä toimintakykyä haittaavin liikehäiriöryhmän sairaus. Perinteisesti sen hoitoon on käytetty propranololia. Kahden kolmasosan potilaista on arvioitu hyötyvän jonkin verran propranololista.

Jaana Suhonen

Masennuslääke vähentää suolistosyövän riskiä

Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat olleet käytössä noin 20 vuoden ajan masennuksen hoitoon. Koe-eläinmallissa SSRI-lääkkeet hidastavat suolistosyövän kasvua. Toisaalta on näyttöä siitä, että serotoniini stimuloi suolistosyöpäsolujen kasvua. Kanadassa selvitettiin rekisteritiedoista, onko SSRI-lääkkeiden käytöllä vaikutusta suolistosyövän esiintyvyyteen. Useamman vuoden SSRI-lääkitys suojaa suolistosyövältä (riskikerroin 0,70). Trisyklisillä masennuslääkkeillä ei ollut suojaavaa vaikutusta. SSRI-lääkkeitä ei voi suositella käytettävissä olevan, vielä niukan tiedon perusteella suolistosyövän preventioon. Löydös on kuitenkin mielenkiintoinen ja johtaa varmasti laajempiin tutkimuksiin.

Sirkku Jyrkkiö

Varo tirkistelijää, jos pidät kuva-arkistoa netissä

DermAtlas on yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston ylläpitämä avoin ihotautien kuva-atlas, joka on ollut käytössä vuodesta 2000. Atlasta käyttää päivittäin yli 28 000 kuvien etsijää. Kuvia voi hakea esimerkiksi diagnoosin, anatomisen alueen tai vapaan tekstihaun perusteella. Atlaksen luoneen klinikan tutkijat huomasivat, että arkiston avaamisen jälkeen genitaalialueen kuvien kopiointi arkistosta lisääntyi jatkuvasti. Tutkijat rekisteröivät talvella 2004-2005 noin 4 kuukauden ajan yhteensä yli 3,6 miljoonaa hakua. Näiden analyysi paljasti karun tosiasian: atlasta käytetään runsaasti pornografisen materiaalin keräilyyn.

Sirkku Peltonen

PET ennustaa Hodgkinin taudin hoitovastetta

PET-kuvauksella voidaan helposti todeta Hodgkinin taudin levinneisyys. Tanskalaisesta PET-keskuksesta raportoidaan nyt, miten PET-kuvauksella voidaan ennustaa hoitovastetta, kun merkkiaineena käytetään glukoosianalogia FDG:tä. 77 Hodgkinin tautiin sairastunutta potilasta tutkittiin ennen hoitoa sekä kahden ja neljän sytostaattihoitosyklin jälkeen. Kahden kuurin jälkeen 61 potilaan PET-kuvassa ei nähty Hodgkin-pesäkkeitä, 16:lla niitä oli. Edellisestä ryhmästä kukaan ei seurannan aikana (n. 2 vuotta) ollut kuollut, kolmella tauti eteni. Jälkimmäisessä ryhmässä 2 kuoli ja 11:llä todettiin tautiprogressio. Neljän kuurin jälkeinen PET-kuva ei tuonut lisäinformaatiota. Kirjoittajat päättelevät, että kahden kuurin jälkeen persistoiva FDG-kertymä PET-kuvassa on huonon ennusteen merkki. PET oli kaikista tutkituista ennustemuuttujista tarkin.

Robert Paul

Häiritsevä hikka dopamiiniagonistista

Hikkaa pidetään fysiologisena pallealihaksen myoklonuksena. Joskus hikka pitkittyy ja muuttuu kiusaavaksi. Hikan pahenemisen taustalla voi olla useita eri syitä, kuten lääkitys, rintaontelon kirurgia tai aivorungon vaurio. Kiusaavaa hikkaa on yritetty hoitaa dopamiinia salpaavilla lääkkeillä, baklofeenilla, klonatsepaamilla, fenytoiinilla ja klorpromatsiinilla. Nyt Neurology-lehdessä kuvattiin kaksi potilastapausta, joissa pitkittyneen hikan taustalla oli Parkinson-potilaan dopamiiniagonistilääkitys (pergolidi tai pramipeksoli). Kirjoittajien mukaan dopamiiniagonistiterapiaan liittyvä hikka jää usein raportoimatta.

Jaana Suhonen

Lievästi kohonneen verenpaineen lääkehoito saattaa viivästyttää verenpainetaudin syntyä

Lievästi kohonnut verenpaine tuottaa päänvaivaa lääkäreille. Tiedossa on, että prekliinisen hypertension pitkän tähtäimen sydän- ja aivotapahtumariski on suurentunut. Mutta onko aktiiviselle hoidolle perusteita?

Katariina Korkeila

Peyronien taudin nykyhoito

Peniksen paisuvaiskudosta ympäröivän kalvon alle kehittyvä arpilaatta aiheuttaa Peyronien tautina tunnetun tilan, jolle tyypillistä on peniksen lyheneminen ja käyristyminen erektiossa. Taudin etiologiaa ei tunneta. Sen luonnollisen kulun kirjo ulottuu spontaanista paranemisesta krooniseen invalidisoivaan deformiteettiin.

Ossi Lindell

Lääkkeettömiä hoitoja dementian psyykkisiin oireisiin

Yli 90 % dementiapotilaista kärsii jossakin taudin vaiheessa käytösoireista eli psyykkisistä oireista. Aggressiviisuus, levottomuus, ahdistuneisuus ja vaeltelu ovat tavallisia laitoshoidossa, sillä käytösoireet ovat vahvin laitoshoitoa ennakoiva dementiaan piirre. Aggressiviisuutta ja agitaatiota on perinteisesti totuttu hoitamaan antipsykooteilla. Lääkkeettömiä hoitoja on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Englannissa tehtiin satunnaistettu, kontrolloitu vuoden mittainen koe selvittämään, voidaanko hyvällä psykogeriatrisella ohjauksella vähentää neuroleptien käyttöä vanhainkotien dementiaa sairastavilla asukkailla.

Kaisu Pitkälä

Diltiatseemin käyttöön voi liittyä pilkullinen hyperpigmentaatio

Diltiatseemi on laajalti käytössä verenpainelääkkeenä ja siihen tiedetään liittyvän mitä erilaisempia ihosivuvaikutuksia. Näitä ovat mm. urtikaria, kutina ja makulopapulaarinen laaja-alainen lehahdus. Myös ihon valoherkkyyttä on kuvattu, joskin harvemmin kuin "klassisilla" valoherkistäjillä, jotka aiheuttavat yllätyksiä jo alkukevään auringossa.

Sirkku Peltonen

Odottaville äideille suositetaan D-vitamiinilisää

Englantilaisessa 198 lapsen seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskauden aikainen ravitsemus- ja D-vitamiinitilanne vaikuttavat lapsen kehon koostumukseen ja luiden tiheyteen yhdeksän vuoden kuluttua. Raskauden loppuajan 25-OH-D-vitamiinipitoisuus oli 31 %:lla äideistä epätyydyttävällä ja 18 %:lla puutostasolla. Vitamiinipitoisuus oli suurempi äideillä, jotka ottivat D-vitamiinia tai olivat käyneet UV-hoidossa. Äidin alhainen D-vitamiinipitoisuus raskauden aikana oli yhteydessä yhdeksänvuotiaan lapsen alhaiseen luumineraalipitoisuuteen sekä koko kehossa että lantiorangassa. Napalaskimon alentunut kalsiumpitoisuus oli samoin yhteydessä lapsen heikompaan luumassaan. Tulosten pohjalta tutkijaryhmä suosittaa D-vitamiinilisää odottaville äideille varsinkin talvikuukausina.

Aulikki Nissinen

Masennus edeltää sydäninfarktia useammin kuin päinvastoin

Sydäninfarktin aikaan ilmenevän masennuksen on todettu lisäävän sydänkuolemien vaaraa. Aiemmin oletettiin, että pääosa masennuksista oli reaktiota sydäninfarktiin. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että 53 % sydäninfarktiin sairastuneista oli kärsinyt masennuksesta jo ennen infarktin vuoksi sairaalaan tuloa, valtaosa jo kuukauden ajan. Ennen infarktia masennukseen sairastuneista 63 % toipui masennuksestaan paroksetiinin avulla, lume auttoi 46 %:a. Puolessa tapauksista sydäninfarktin yhteydessä ilmenevä masennus on todettavissa infarktin hoidon aikaan. Juuri näiden masennusten, varsinkin jos ne ovat vaikea-asteisia, hoito näyttää myöskin olevan tuloksellisinta ja vähentävän merkittävästi sydänkuolleisuutta. Infarktin jälkeen puhkeavilla masennuksilla näyttää sen sijaan olevan suhteellisen hyvä spontaani paraneminen.

Raimo Kr Salokangas

Autologinen virtsarakon korvike saatiin toimimaan meningomyeloseelepotilailla

Synnynnäiset epämuodostumat, kasvaimet ja neurologiset sairaudet voivat tuhota virtsarakon tai tehdä sen toimintakelvottomaksi. Kun konservatiivinen hoito menettää tehonsa, tulee ajankohtaiseksi kystoplastia, jossa rakko tai sen osa poistetaan ja korvataan kudossiirteellä. Tähän asti ihanteellisimpana korvikemateriaalina on käytetty potilaan omasta suolesta saatua segmenttiä. Näihin toimenpiteisiin voi liittyä merkittäviä haittoja.

Ossi Lindell