Tomaatit torjuvat astmaa?

Ranskassa etupäässä opettajien joukossa tehdyssä terveystutkimuksessa (E3N) selvitettiin, vaikuttaako vihannesten ja hedelmien käyttö astman esiintymiseen. Mukana oli 68 535 naista, joille lähetettiin kolme asiaa koskevaa kyselyä vuosina 1990-1993. Kun tulokset suhteutettiin ikään, BMI:hin, menopaussiin, tupakointiin, kalorien kulutukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja lisäravinteiden käyttöön, havaittiin, että tomaattien, porkkanoiden ja lehtiä sisältävien vihannesten käyttö vähensi astman esiintyvyyttä (riskisuhteet tasoa 0,81-0,85). Muilla hedelmillä ei ollut vaikutusta. Tulokset antavat siis ymmärtää, että tietyt vihannekset ja hedelmät vaikuttaisivat myönteisesti myös astman estämisessä. Muilta sektoreiltahan - diabetes, maligniteetit - dataa on jo paljonkin.

Hannu Puolijoki

Pneumokokkirokote hyödyksi COPD:ssa

Pneumokokkipneumonia on keskeinen ongelma etenkin iäkkäillä ja pikkulapsilla. Keuhkoahtaumatautia sairastavat ovat myös riskiryhmässä. Espanjalaiset tutkivat 596 COPD-potilaan (keski-ikä 66 vuotta) kohdalla, olisiko pneumokokkirokotteesta (PPV) hyötyä (annettiin 298:lle). Noin kolmen vuoden seurannassa todettiin koko ryhmässä 58 keuhkokuumetta, joista 25 rokotetuilla. Koko ryhmässä PPV:n teho oli 24 % (p = 0,333) , mutta alle 65-vuotiailla 76 % (p = 0,013) ja vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavilla 48 % (p = 0,076). Nuorehkoilla vaikeaa ahtaumaa sairastavilla teho oli 91 %. Tutkimuksen ongelmana on pieni koko ja tästä johtuva voiman puute. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että riskiryhmien rokottamista ainakin kannattaisi harkita, koska rokotteella ei sinänsä ole merkittäviä sivuvaikutuksia.Terveystaloustieteellinen analyysi ei liene ongelman osalta kovin vaikea. Suomalaisissa suosituksissa ehdotetaan harkitsemaan COPD-potilaan rokottamista.

Hannu Puolijoki

Temotsolomidin aiheuttama aplastinen anemia

Glioblastooman sädehoitoon liitetty solunsalpaaja temotsolomidi lisää hoitovasteita. Temotsolomidi aiheuttaa 10 %:lle potilaista merkittävää sytopeniaa. Julkaistussa potilastapauksessa potilas oli saanut kemosädehoidon. Sen jälkeen annettiin vielä temotsolomidia. Neljännen kuurin jälkeen potilaalla todettiin aplastinen anemia. Tilannetta yritettiin korjata allogeenisella kantasolusiirrolla, mutta valitettavasti potilas kuoli infektiokomplikaatioon. Temotsolomidiin liittyvä aplastinen anemia on harvinainen mutta vakava hoidon komplikaatio.

Sirkku Jyrkkiö

Varjoainetehosteinen MRA tunnistaa kriittisen kaulavaltimostenoosin

Tuoreessa meta-analyysissä selvitettiin ei-invasiivisten kuvantamismenetelmien luotettavuutta oireisen kaulavaltimostenoosin arvioinnisssa. Niitä verrattiin perinteiseen intra-arteriaaliseen angiografiaan. Tutkimuksessa analysointiin 41 tutkimusta (2 541 potilasta, 4 876 valtimoa) vuosilta 1980-2004. Analyysin mukaan varjoainetehosteinen magneettiangiografia (MRA) oli sensitiivisempi ja spesifisempi kriittisen kaulavaltimostenoosin (70-99 %) arvioinnissa kuin ultraääni, MRA ilman varjoainetta ja tietokoneangiografia. Sen sijaan 50-69-prosenttisen stenoosin arviointia ei analyysissä pystytty luotettavasti tekemään, koska tiedot tältä osin olivat vähäisiä ja epäluotettavia. Tutkijoiden varovaisen suosituksen mukaan invasiivinen angiografia voitaisiin korvata ei-invasiivisilla kuvantamismenetelmillä tutkittaessa 70-99 %:sta kaulavaltimostenoosia.

Jaana Suhonen

Leikkaushoito vaihtoehto vaikeassa keuhkoembolisaatiossa

Massiivin keuhkoembolisaation hoito saattaa olla ongelmallista. Jos trombolyysihoitoa on jo kokeiltu, mitä tehdä? Ranskalaiset tutkivat (488 trombolyysin saaneen potilaan aineistossa) 40 tapauksen kohdalla, pitäisikö trombolyysi uusia vai valita kirurginen embolektomia. Hoitava lääkäri valikoi potilaat hoitoon saapumisvaiheessa (mitä voidaan kyllä kritisoida): 14 leikattiin, 26:lle annettiin uusi trombolyysi. Kirurgisesti hoidetut selvisivät paremmin jatkossa, mm. kuolleisuus oli 1 vs. 10 (p = 0,07). Embolisaation uusimisia tapahtui niin ikään lääkehoitoryhmässä enemmän (0 % vs. 35 %). Vakavat vuoto-ongelmat komplisoivat trombolyysiryhmää. Tutkimuksella on puutteensa, mutta pääkirjoittajien tapaan sitä voi pitää vaikean asian tarkasti toteutettuna selvityksenä.

Hannu Puolijoki

ASA:n antitromboottinen teho naisilla vähintään yhtä hyvä kuin miehillä

Lähes 40 000 terveen naisen seurantatutkimuksessa todettiin vastikään, ettei pieni asetyylisalisyylihappo (ASA) -annos juurikaan vähennä valtimotautitapahtuman vaaraa. Pieni aivohalvausten vaaran vähenemä tutkimuksessa todettiin. HOT-tutkimuksessa ASA vähensi miespuolisten verenpainepotilaiden sydäninfarktin vaaraa yli 40 %, mutta naisilla ei vastaavaa hyötyä ASA:sta todettu.

Juhani Airaksinen

NMP22 toimii rakkokarsinoomamarkkerina

Virtsarakon karsinoomaa sairastava potilas on elinikäisessä kystoskopiaseurannassa. Diagnostiikassa tarvitaan lisämenetelmiä, joista yleisin on virtsan irtosolututkimus.

Ossi Lindell

Voiko joukkueurheilu kumota geneettisen alttiuden tupakointiin?

Nuoret kokeilevat tupakointia yleisesti ja merkittävä osa nuorista päätyy polttamaan säännöllisesti. Dopamiinin aktiivisuutta aivoissa säätelevien geenien poikkeamat lisäävät alttiutta tupakointiin. Miten sitten välttää ajautuminen säännölliseksi tupakoijaksi, jos omaa tällaisen geneettisen alttiuden?

Raimo Kr Salokangas

Pälvikaljua esiintyy perheittäin

Pälvikalju on autoimmuunitauti, jossa hiuksia voi lähteä joko rajoittuneelta alueelta, jolloin muodostuu pälvimäinen kalju alue, tai laajalti, jolloin jopa koko karvoitus voi irrota muutaman viikon aikana. Pälvikaljua eli alopesia areataa sairastavat kertovat usein vanhemmillaan tai sisaruksillaan esiintyneistä hiustenlähtöepisodeista. Nyt on julkaistu ensimmäinen systemaattinen selvitys, jossa tutkittiin noin tuhat alopesiapotilaan lähisukulaista ja kerättiin tietoa toisen asteen sukulaisten sairastumisesta. Tulokset osoittivat, että 20 %:lla oli perheenjäsen, jolla oli joskus esiintynyt hiustenlähtöä. Jos otettiin toisen asteen sukulaiset huomioon, jo kolmasosalla oli alopesiapotilas suvussa. Koko elämänkaarta ajatellen alopesiapotilaan ensimmäisen asteen sukulaisilla oli noin 6-8 prosentin riski sairastua. Potilaan ja perheenjäsenen ikä hiustenlähdön alkaessa korreloivat keskenään, mutta vaikea taudinkuva ei lisännyt perheenjäsenten riskiä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että perintötekijöillä on osuutta alopesian synnyssä. Se on ilmeisesti monitekijäinen sairaus, johon liittyvien geenien löytämiseksi tarvitaan nykyaikaista geeniteknologiaa.

Sirkku Peltonen

Seulontamammografian säteilyannos on turvallinen

Mammografia altistaa rintakudosta säteilylle. Annos on pieni, eikä sen tiedetä olevan karsinogeeninen normaaliväestössä. Syövälle altistavan geenimutaation kantajan alttius säteilylle saattaisi olla suurempi. Tämän vuoksi haluttiin selvittää, lisäävätkö mammografiakuvaukset BRCA1- ja BRCA2-geenimutaation kantajien rintasyöpäriskiä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 3 200) mammografiaseulontaan osallistuneilla ei ollut enempää rintasyöpää kuin niillä geenimutaation kantajilla, jotka eivät käyneet mammografiakuvauksissa. Tämän tutkimuksen perusteella geenimutaation kantaja voi käydä seulontakuvauksissa turvallisin mielin.

Sirkku Jyrkkiö

BODE-indeksi avuksi keuhkoahtaumataudin ennusteen arvioinnissa

Arvostetun keuhkoalan gurun Fletcherin ajoista on uloshengityksen sekuntikapasiteetin FEV1:n tasoa ja ajan mittaan tapahtuvaa laskua pidetty keskeisenä COPD:n ennusteen arvioinnissa. Ongelma on, että sairauden määritelmän mukaan se ei saisi hoidollakaan juuri parantua, jotta kysymys olisi COPD:sta eikä astmasta. Paradoksaalista kyllä, esim. lääkehoitojen rekisteröintien yhteydessä on usein FEV1 ollut keskeinen mittari, johon on kiinnitetty huomiota.

Hannu Puolijoki

"Viallisten" rytmihäiriötahdistimien vaihto ei ole vaaratonta

Rytmihäiriötahdistinhoito yleistyy suuressa sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevilla potilailla. Laitteiden tullessa yhä monimutkaisemmiksi lisääntyvät myös valmistajien antamat varoitukset mahdollisista toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Rytmihäiriötahdistimien viat yleistyvät?

Yhdysvalloissa selviteltiin sydämentahdistimien toimintahäiriöiden yleisyyttä FDA:lle vuosina 1990-2002 tehtyjen vikaraporttien pohjalta. Ajanjaksona asennettiin yhteensä yli 2 miljoonaa tahdistinta ja yli 400 000 rytmihäiriötahdistinta. Samaan aikaan jouduttiin 8 834 tahdistinta ja 8 489 rytmihäiriötahdistinta poistamaan varman laitevian takia.

Juhani Airaksinen

Äidin ruokavaliolla voi olla yhteyttä kaksosraskauden alkamiseen

Ihmisellä monisiköisyyteen liittyy selkeästi yksisikiöisyyttä suuremmat riskit ja siten yksisikiöisyyttä voidaan pitää ihmiselle fysiologisena tilanteena. Vuoden 1975 jälkeen monisikiöisyys on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Osatekijänä on keinoalkuisten lisääntymishoitojen vaikutus. Ilmeisesti myös naisten ravitsemuksen muutoksilla on vaikutus tähän ilmiöön.

Pertti Kirkinen

Topiramaatista apua vapinaan

Ulkoisista syistä riippumaton, essentiaalinen vapina on yleisin ja samalla usein myös päivittäistä toimintakykyä haittaavin liikehäiriöryhmän sairaus. Perinteisesti sen hoitoon on käytetty propranololia. Kahden kolmasosan potilaista on arvioitu hyötyvän jonkin verran propranololista.

Jaana Suhonen

Masennuslääke vähentää suolistosyövän riskiä

Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat olleet käytössä noin 20 vuoden ajan masennuksen hoitoon. Koe-eläinmallissa SSRI-lääkkeet hidastavat suolistosyövän kasvua. Toisaalta on näyttöä siitä, että serotoniini stimuloi suolistosyöpäsolujen kasvua. Kanadassa selvitettiin rekisteritiedoista, onko SSRI-lääkkeiden käytöllä vaikutusta suolistosyövän esiintyvyyteen. Useamman vuoden SSRI-lääkitys suojaa suolistosyövältä (riskikerroin 0,70). Trisyklisillä masennuslääkkeillä ei ollut suojaavaa vaikutusta. SSRI-lääkkeitä ei voi suositella käytettävissä olevan, vielä niukan tiedon perusteella suolistosyövän preventioon. Löydös on kuitenkin mielenkiintoinen ja johtaa varmasti laajempiin tutkimuksiin.

Sirkku Jyrkkiö

Varo tirkistelijää, jos pidät kuva-arkistoa netissä

DermAtlas on yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston ylläpitämä avoin ihotautien kuva-atlas, joka on ollut käytössä vuodesta 2000. Atlasta käyttää päivittäin yli 28 000 kuvien etsijää. Kuvia voi hakea esimerkiksi diagnoosin, anatomisen alueen tai vapaan tekstihaun perusteella. Atlaksen luoneen klinikan tutkijat huomasivat, että arkiston avaamisen jälkeen genitaalialueen kuvien kopiointi arkistosta lisääntyi jatkuvasti. Tutkijat rekisteröivät talvella 2004-2005 noin 4 kuukauden ajan yhteensä yli 3,6 miljoonaa hakua. Näiden analyysi paljasti karun tosiasian: atlasta käytetään runsaasti pornografisen materiaalin keräilyyn.

Sirkku Peltonen

PET ennustaa Hodgkinin taudin hoitovastetta

PET-kuvauksella voidaan helposti todeta Hodgkinin taudin levinneisyys. Tanskalaisesta PET-keskuksesta raportoidaan nyt, miten PET-kuvauksella voidaan ennustaa hoitovastetta, kun merkkiaineena käytetään glukoosianalogia FDG:tä. 77 Hodgkinin tautiin sairastunutta potilasta tutkittiin ennen hoitoa sekä kahden ja neljän sytostaattihoitosyklin jälkeen. Kahden kuurin jälkeen 61 potilaan PET-kuvassa ei nähty Hodgkin-pesäkkeitä, 16:lla niitä oli. Edellisestä ryhmästä kukaan ei seurannan aikana (n. 2 vuotta) ollut kuollut, kolmella tauti eteni. Jälkimmäisessä ryhmässä 2 kuoli ja 11:llä todettiin tautiprogressio. Neljän kuurin jälkeinen PET-kuva ei tuonut lisäinformaatiota. Kirjoittajat päättelevät, että kahden kuurin jälkeen persistoiva FDG-kertymä PET-kuvassa on huonon ennusteen merkki. PET oli kaikista tutkituista ennustemuuttujista tarkin.

Robert Paul

Häiritsevä hikka dopamiiniagonistista

Hikkaa pidetään fysiologisena pallealihaksen myoklonuksena. Joskus hikka pitkittyy ja muuttuu kiusaavaksi. Hikan pahenemisen taustalla voi olla useita eri syitä, kuten lääkitys, rintaontelon kirurgia tai aivorungon vaurio. Kiusaavaa hikkaa on yritetty hoitaa dopamiinia salpaavilla lääkkeillä, baklofeenilla, klonatsepaamilla, fenytoiinilla ja klorpromatsiinilla. Nyt Neurology-lehdessä kuvattiin kaksi potilastapausta, joissa pitkittyneen hikan taustalla oli Parkinson-potilaan dopamiiniagonistilääkitys (pergolidi tai pramipeksoli). Kirjoittajien mukaan dopamiiniagonistiterapiaan liittyvä hikka jää usein raportoimatta.

Jaana Suhonen

Lievästi kohonneen verenpaineen lääkehoito saattaa viivästyttää verenpainetaudin syntyä

Lievästi kohonnut verenpaine tuottaa päänvaivaa lääkäreille. Tiedossa on, että prekliinisen hypertension pitkän tähtäimen sydän- ja aivotapahtumariski on suurentunut. Mutta onko aktiiviselle hoidolle perusteita?

Katariina Korkeila