Paikallisen melanooman levinneisyyden selvittämiseen ei tarvita PET-tutkimusta

Melanooman ensilinjan hoito on kirurgista. Jos tauti on laajasti levinnyt, kirurgiset toimenpiteet ovat yleensä tarpeettomia, ellei yksittäisten metastaattisten etäpesäkkeiden radikaalileikkaus tule kyseeseen. PET-tutkimuksesta on odotettu välinettä, jolla voitaisiin havaita mahdollinen laajempi levinneisyys ajoissa. Retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaiden (n = 64) melanooma oli luokitukseltaan T2-4, eikä kliinistä epäilyä laajemmasta levinneisyydestä ollut. PET ei paljastanut kenenkään kohdalla piilevää metastasointia. Kahdella potilaalla oli väärä positiivinen löydös. Potilaista 19:llä oli imusolmukkeessa metastaasi. PET löysi näistä vain 2. Tässä potilassarjassa PET-tulos ei muuttanut hoitosuunnitelmaa. Varhaisen vaiheen melanooman diagnostiikassa PET-tutkimuksesta ei näytä olevan hyötyä. PET-tutkimuksesta on käytettävissä olevan tiedon mukaan apua vasta silloin, kun on kliinisesti epäiltävissä metastasointi, joka ei tule muilla menetelmillä esille.

Sirkku Jyrkkiö

Laparoskooppinen vai avoin fast track -paksusuolikirurgia?

Brittiläisessä monikeskustutkimuksessa haluttiin selvittää saadaanko tehostetulla toipumisohjelmalla (fast track) eroa tähystys- ja avokirurgian välille. Kirjallisuudessa on aiemmin osoitettu, että tehostetulla ohjelmalla potilaat toipuvat nopeammin kuin perinteisesti hoidetut. Näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että tähystysleikatut toipuisivat paremmin kuin avoleikatut fast track -potilaat.

Tom Scheinin

Selittääkö perimä kahvin sydäninfarktiriskin?

Tutkimustulokset kahvin ja sydäninfarktin yhteydestä ovat ristiriitaisia. Epäselviä kysymyksiä on useita, mm. kofeiinin merkitys infarktin vaaratekijänä. Kanadalais-costaricalainen tutkijaryhmä vertasi kahden geneettisesti erilaisen ryhmän riskiä: niiden, joiden kofeiinimetabolia oli nopea (homotsygootti CYP1A2*1A alleeli) ja niiden, jotka omaavat hitaan metabolian (variantti CYP 1A2*1F). Costa Ricassa tehtyyn tutkimukseen tuli vuosina 1994-2004 yhteensä 2 014 ensimmäistä infarktiaan sairastavaa potilasta, joille otettiin väestöstä sama määrä verrokkeja. Tutkimuksessa selvitettiin mm. juodun kahvin määrä vuorokautta kohti. Molemmissa ryhmissä oli reilut 50 % hitaan metabolian omaavia. Sydäninfarktiriski oli lisääntynyt hitaan metabolian ryhmään kuuluvilla; se oli 1,36 kolme ja 1,64 neljä kuppia kahvia päivittäin juovilla. Vastaavasti nopeilla riski ei lisääntynyt ollenkaan, kahvilla oli jopa suojaava vaikutus 2-3:n kahvikupillisen juojilla. Nuoremmilla hitaan metabolian omaavilla henkilöillä riski oli jonkun verran suurempi; se kasvoi nautitun kahvimäärän noustessa yhdestä neljään kuppiin seuraavasti: 1,00, 1,24, 1,27, 2,33. Nuoremmilla nopeilla metaboloijilla suojaava vaikutus oli taas selvä: 1,00, 0,48, 0,57, 0,83. Tulosten mukaan kahvissa oleva kofeiini näyttäisi lisäävän infarktiriskiä hitaan metabolian omaavilla henkilöillä.

Aulikki Nissinen

Viabiliteetin puuttuminen ei aina este revaskularisaatiolle

Revaskularisaatiopäätökset vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa ovat usein ongelmallisia. Toimenpiteisiin liittyy selvästi normaalia suurempi riski, ja toisaalta toimenpiteen hyöty on kyseenalainen, jos revaskularisaatio kohdistuu pääosin arpikudokseen. Kudoksen elinvoiman (viabiliteetin) arvio kuuluukin aina hoitopäätösarvioon ja PET-tutkimus on osoittautunut parhaaksi viabiliteetin tutkimusmenetelmäksi. Valitettavasti viabiliteettiarvion merkityksestä revaskularisaation perusteena on kovin vähän satunnaistettua tutkimustietoa.

Juhani Airaksinen

C- ja E-vitamiinilisä voi haitata sikiön kasvua

Pre-eklampsiaan liittyy oksidatiivisen stressin, vasokonstriktion ja hyytymisjärjestelmän piiriin kuuluvia verenkiertoelimistön muutoksia. Muutoksia on yritetty paremman puutteessa ehkäistä mm hepariinilla, asetyylisalisyylihapolla ja tunnetuilla antioksidanteilla, mm C- ja E-vitamiinilla. Tulokset eivät ole olleet vakuuttavia, vaikka muutamissa tutkimuksissa on todettu hoidoilla olevan pre-eklampsialta suojaavia ominaisuuksia. 2 410 potilaan lumekontrolloitu ja satunnaistettu tutkimus toi esille jopa E- ja C- vitamiinilisän haitallisia puolia. Hoitoryhmä, joka muodostui pre-eklampsiariskissä olevista naisista, aloitti loppuraskauden käsittävän vitamiinitablettien syömisen 14.-21. viikoilla. Annokset noudattivat yleisiä, Yhdysvalloissa raskauden ajaksi suositeltuja määriä, C-vitamiini 1 000 mg/pv ja E-vitamiini 400 KY/pv. Lumelääkeryhmään verrattuna oli alle 2,5 kg:n syntymäpaino hoitoryhmässä yleisempi ( 28 % vs. 24 %). Pre-eklampsia oli molemmissa ryhmissä yhtä yleinen, 15 % vs. 16 %. Napavaltimon matala pH näytti myös liittyvän vitamiinihoitoon. Sikiön kasvun hidastuminen oli yleisempää vitamiineja saaneiden diabeetikkoäitien raskauksissa kuin kontrolleilla.

Pertti Kirkinen

Kohtaavatko verenpainetutkimusten näyttö ja käytäntö myös perusterveydenhuollossa?

Muutaman vuoden takaisessa PROGRESS-monikeskustutkimuksessa aivotapahtuman jälkeinen intensiivinen verenpaineen hoito ACE:n estäjän ja indapamididiureetin avulla vähensi uusia aivotapahtumia. Tutkimus vaikutti suuresti verenpainetaudin hoitosuosituksiin aivotapahtuman sairastaneilla, ainakin Britanniassa. Perusterveydenhuollon lääkäri kuitenkin törmää kovin usein siihen, ettei suositusten mukaisia verenpainetasoja ole helppo saavuttaa. Kysymys ei läheskään aina ole hoitomyöntyvyyden tai tahdon puutteesta. Myös kysymys potilasturvallisuudesta voi olla aiheellinen, etenkin iäkkäillä, joilla ortostaattinen hypotensio lisää kaatumistapaturmien riskiä. Mieleen tulee varis, jonka pyrstö on tarttunut tervaan.

Katariina Korkeila

Kantasolut sydäninfarktivaurion korjaajina - ei vielä lähelläkään todellisuutta

Kantasolujen käyttöä erilaisten kudosvaurioiden korjaamisessa tutkitaan kiihtyvällä vauhdilla.

Juhani Airaksinen

Entekaviiri - uusi kroonisen B-hepatiitin lääke

Kroonisen B-hepatiitin hoito ei ole vakiintunut. Tautia sairastaa maapallonlaajuisesti 350 miljoonaa ihmistä, ja vuosittain 1 miljoona kuolee B-hepatiitin komplikaatioihin (kirroosiin tai maksasyöpään). Hoidon tehoa ja samalla kirroosi- ja maksasyöpäriskin vähenemää voidaan arvioida mm. siitä, miten maksan histologia korjautuu hoidon aikana.

Robert Paul

Lisää perinnöllisen rintasyövän tunnistavia geenejä

Perityt mutaatiot BRCA1- ja BRCA2-geeneissä altistavat rinta- ja munasarjasyövälle. Yhdysvalloissa kaikista rintasyövistä 5-10 % ja munasarjasyövistä 10-15 % liittyy BRCA1- ja BRCA2-mutaatioihin. Suuri osa BRCA1- ja BRCA2-geenien syövälle altistavista harvinaisemmista mutaatioista jää tunnistamatta kaupallisissa testeissä. Muitakin syövälle altistavia geenejä tunnetaan. Solusykliä säätelevän CHEK2-geenin mutaatiot lisäävät rintasyöpäriskin kaksinkertaiseksi. Samoin TP53 ja PTEN lisäävät merkittävästi rintasyövän riskiä. Tutkimukseen kerättiin näytteet 300:lta rintasyöpään sairastuneelta naiselta, joilla ei todettu BRCA1- tai BRCA2-geeniä rutiinitestissä. Kaikilla oli lähisuvussa vähintään neljä rintasyöpä- tai munasarjasyöpätapausta. Näistä 52 potilaalla (17 %) oli todettavissa syövälle altistava geenimuutos. Näistä 35 potilaalla oli sellainen BRCA1- tai BRCA2-geenin mutaatio, jota nykyinen rutiinitesti ei tunnista. Lisäksi 14 potilaalla oli CHEK2-mutaatio ja kolmella TP53-mutaatio. Tieto lisää mahdollisuuksia löytää perinnöllisiä syöpiä ja kohdentaa oikein perinnöllisyysneuvontaa.

Sirkku Jyrkkiö

Nuoruusiän neuroottisuudesta voi olla hyötyä

Teoreettisesti tarkasteltuna ahdistusta on pidetty vaaran signaalina ja siten hyödyllisenä varoreaktiona. Useimmiten neuroottisuutta pidetään kuitenkin haitallisena. Englantilaiset tutkijat kykenivät osoittamaan, että alkuperäisessä teoriassa on jossain määrin perää. 4 070 tutkittavan 50 vuoden seurannassa päätetapahtumina olivat onnettomuudet, niistä johtuvat kuolemat ja muut kuolemat. Ahdistusherkät ja neuroottiset nuoret joutuivat onnettomuuksiin ja kuolivat niiden seurauksena harvemmin kuin vähäisessä määrin ahdistuneet nuoret. Ero oli selvin nuoreen aikuisikään asti, minkä jälkeen ahdistusherkillä tautien aiheuttama kuolleisuus ylitti ei-neuroottisten luonnollisista syistä johtuneen kuolleisuuden. Näyttääkin siltä, että neuroottisuus todellakin suojelee ihmistä ulkoisilta vaaroilta, mutta iän myötä neuroottisuus muodostuu elämää lyhentäväksi taakaksi.

Raimo K.R. Salokangas

Bupropioni kustannusvaikuttavaa hoitoa tupakoinnista vieroituksessa

Bupropionin kustannusvaikuttavuutta selvitettiin Ruotsissa lähes 1,4 miljoonan yli 35-vuotiaan tupakoijan mallin avulla. Reseptivalmiste bupropionia verrattiin nikotiinilaastareihin ja -purukumiin. Mallissa otettiin huomioon paitsi vieroitushoidot, myös myöhempi (ad 20 vuotta) tupakoinnista johtuva sairastavuus ja kuolleisuus. Sekä suorien että epäsuorien kulujen osalta bupropioni oli kuluja säästävä hoitomuoto purukumiin verrattuna, laastareidenkin osalta toteutui edellinen (vuoden 2001 hinnoilla). Vaikka vertailun rahoittaja on bupropionin valmistaja, tulos on mielenkiintoinen, varsinkin nyt kun nikotiinikorvaushoitotuotteet leviävät kauppojen hyllyille. Lääkärin antamalla neuvonnalla ja reseptillä saattaa ehkä myös olla merkitystä luultua enemmän.

Hannu Puolijoki

Suoli täynnä viruksia, mutta kasvipatogeeneja

Suolen mikrobiston viruksista tiedetään vielä vähemmän kuin bakteereista. Modernit molekyylimenetelmät ovat omiaan niidenkin etsimiseen. Monet ripulitauteja aiheuttavista viruksista ovat RNA-viruksia. Niitä ruvettiin tässäkin työssä etsimään. Paljon löytyi, mutta ei ripuliviruksia, vaan tekijöiden ja muidenkin ällistykseksi kasvipatogeeneja.

Heikki Arvilommi

Akuutit infektiot syvän laskimotukoksen riskitekijäluetteloon?

Jo aiemmin on osattu epäillä, että akuutti infektio lisäisi syvän laskimotukoksen riskiä. Epäilyt yhteydestä saavat nyt lisäpontta brittitutkijoiden tekemästä isosta väestötason seurantatutkimuksesta. Tutkijat keräsivät mittavan aineistonsa käyntisyytietokannoista 220 yleislääkärinvastaanotolta vuosien 1987 ja 2004 väliltä - kaikkiaan yli 20 miljoonaa henkilö- (tai potilas-) vuotta. Joukosta poimittiin ne henkilöt, joilla oli diagnosoitu ensimmäinen alaraajan syvä laskimotukos (n = 7 278) tai keuhkoembolia (n = 3 755). Pois suljettiin ne, joilla tukosta oli edeltänyt jokin tunnettu laskimotukoksen riskitekijä (raskaus, alaraajakirurgia, muu iso kirurgia, syöpä). Henkilöiden sairastamat systeemiset hengitystieinfektiot ja virtsatieinfektiot analysoitiin infektion ja tukoksen välillä kuluneen ajan mukaan, jolloin paljastui mielenkiintoinen riskin muutos ajan funktiona. Sekä alaraajan laskimotukoksen että keuhkoembolian ilmaantuvuusriski oli yli kaksinkertainen virtsatieinfektiota seuraavien 1-2 viikon aikana. Riski pieneni vähitellen seuraavien kuukausien aikana ja palasi perustasolle vasta vuoden kuluessa. Hengitystieinfektion jälkeen alaraajatukoksen riski lisääntyi niin ikään noin kaksinkertaiseksi. Keuhkoembolian riskiä hengitystieinfektion jälkeen ei voitu luotettavasti arvioida väärien diagnoosien mahdollisuuden takia. Tulokset olivat yhdenmukaiset, vaikka ne toistettiin eri ikäisillä, eri vuodenaikoina ja vaikka syöpää sairastavat otettiin mukaan.

Katariina Korkeila

Ilman pienhiukkaset lisäävät riskiä joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinsyyn takia

Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista on kertynyt yhä enemmän tietoa. Yhdysvalloissa on nyt selvitetty asiaa yli 65-vuotiaiden Medicare-potilaiden aineistossa vuosilta 1999-2002. Laajasta selvityksestä voidaan havaita, että alle 2,5 myyg:n pienpartikkeleiden lyhytaikainenkin lisääntyminen oli yhteydessä riskiin joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinperäisten syiden takia. Vahvin yhteys oli sydämen vajaatoiminnan suhteen: 10 myyg:n/m3 lisäys saman päivän pienhiukkaspitoisuudessa nosti riskiä 1,28 % (95 %:n lv 0,78-1,78 %). Lähes samaa tasoa olivat vaikutukset keuhkoahtaumataudin pahenemiseen ja hengitystieinfektioihin. Tässä lisäevidenssiä mm. Kioton sopimuksen pohtimista varten.

Hannu Puolijoki

Denusomabi - uusi tulokas osteoporoosipeliin

RANKL on lyhenne, joka liittyy solunsisäisiin ja välisiin signaalisiirtoihin. Se kuuluu tuumorinekroositekijöiden perheeseen ja edistää osteoklastien erilaistumista ja aktivoitumista. Sen vaikutuksesta osteoklastit toimivat elimistössä myös pidempään. Denusomabi on humanisoitu monoklonaalinen RANKL-ligandin vasta-aine.

Robert Paul

Hyödytön, mutta turvallinen melatoniini

Meta-analyysissa vuosilta 1999-2003 tarkasteltiin melatoniinin vaikutusta nukkumiseen liittyviin ongelmia. Analyysiin löytyi kaikkiaan 25 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Näistä kuusi selvitti melatoniinin vaikutusta lääketieteellisistä syistä johtuviin nukkumisongelmiin. Melatoniinin todettiin lisäävän unta 10 minuutilla. Tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdeksän tutkimusta kohdistui unirytmin häiriöihin liittyviin univajauksiin, jotka aiheutuivat esim. vuorotyöstä. Tulos oli selvä: melatoniinista ei ole apua. Melatoniinin turvallisuutta selvittävissä kokeissa ei löydetty terveydelle haitallisia sivuvaikutuksia alle kolmen kuukauden käytön aikana.

Aulikki Nissinen

Lonkkasuojaimien hyötyä kyseenalaistetaan jälleen

Lonkkasuojaimien hyödyistä on taitettu peistä vuosikymmenen ajan. Kaikissa tutkimuksissa ongelmana on ollut heikko hoitomyöntyvyys. Toisaalta lonkkasuojainhousuista ei ole todettu mitään haittojakaan.

Kaisu Pitkälä

Antikolinergien käyttö ei lisää dementian riskiä

Antikolinergisillä lääkkeillä on monia ikäviä haittavaikutuksia, joiden takia useita niistä pidetään sopimattomina lääkkeinä vanhuksille. Haittoja ovat virtsaretentio, ummetus, glaukooman paheneminen sekä vaikutukset muistitoimintoihin. Ranskassa tutkittiin 372:n yli 60-vuotiaan avohoidon potilaan joukossa tarkoin kognitiivisin testein, miten antikolinergisten lääkeaineiden kuorma vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Tutkittavista 9,2 % käytti antikolinergisiä vaikutuksia omaavia lääkkeitä. 80 %:lla antikolinergien käyttäjistä todettiin lievä kognitiivinen heikkeneminen (MCI), kun vastaava esiintyvyys ei-käyttäjillä oli 35 %. Antikolinergisten lääkeaineiden kuorma oli vahva MCI:n selittäjä (OR 5,1). Antikolinergit eivät kuitenkaan lisänneet dementian riskiä. Kahdeksan vuoden seurannassa dementia kehittyi yhtä suurelle osalle käyttäjistä kuin ei-käyttäjistä.

Kaisu Pitkälä

Seerumin VEGF koholla Churg-Straussin oireyhtymässä

Churg-Straussin oireyhtymä (CSS) on vaskuliitti, joka ilmenee, onneksi harvoin, astmaa ja hypereosinofiliaa sairastavilla. Diagnoosi saattaa joskus viivästyä ja astmaa luullaan muuten vain hankalahoitoiseksi, kunnes tilanne akutisoituu vaskuliitin systeemioirein. Verisuonten läpäisevyyttä lisäävä VEGF (vascular endothelial growth factor) on yhdistetty aiemmin Wegenerin granulomatoosiin ja jättisoluarteriittiin. Nyt japanilaiset totesivat 18:n CSS-, 19:n astma- ja 12 bronkiittipotilaan tutkimuksessa, että CSS-potilailla olivat tämän tekijän seerumipitoisuudet selvästi muita ryhmiä korkeammat. Jos rajana käytettiin tasoa 600 pg/ml oli mittarin sensitiivisyys 93,3 % ja spesifisyys 81,8 %. Korrelaatio perifeeriseen eosinofiilitasoon oli selkeä. Havainto saattaa auttaa diagnostiikassa, jos epäily vain herää, ja seurannassa.

Hannu Puolijoki

Syntymää edeltävä ultraäänitutkimus tehostaa äiti-lapsisuhdetta

Bonding, joka tarkoittaa äiti-lapsisuhteeseen sisältyvää kiinnittymisen ja omaksi leimautumisen kehittymistä, alkoi aiemmin raskauden puolivälissä, jolloin sikiön liikkeet rupesivat tuntumaan. Leimautuminen kehittyy vähitellen raskauden aikana ja on vahvimmillaan muutama viikko synnytyksestä. Noin 8 %:lla äideistä tämä prosessi on heikentynyt, ja tämä voi pahimmillaan hidastuttaa lapsen kehitystä. Esimerkiksi masennus, sosiaalisen tuen vähäisyys, yllätysraskaus ja dominoiva aviopuoliso voivat heikentää leimautumista.

Pertti Kirkinen