Lihavuus lisää migreenikohtausten esiintymistiheyttä

Yhdysvaltalaisessa väestöpohjaisessa puhelinhaastattelututkimuksessa (n = 30 215 henkilöä) selvitettiin painoindeksin (BMI) vaikutusta päänsärkyyn ja migreeniin. Vastaajista 65 % oli naisia (keski-ikä 38,4 vuotta). Vastaajat jaettiin painoindeksin mukaan viiteen eri luokkaan (BMI alle 18,5, alipaino; BMI 18,5-24,9, normaalipaino; BMI 25-29,9, ylipaino; BMI 30-34,9, merkittävä lihavuus; BMI yli 35, vaikea lihavuus) tilastollista analysointia varten.

Jaana Suhonen

Miten suhtautua suurkongressien viimetipan abstrakteihin?

Useimmat lääketieteelliset tutkimustulokset julkistetaan kongressiabstrakteina ennen kuin tutkimus julkaistaan alkuperäistyönä tieteellisessä aikakauskirjassa. Julkaisutoiminnan teoreetikot ovat kiinnittäneet huomionsa siihen, että jopa satunnaistettujen ja kontrolloitujen kliinisten tutkimusten tulokset voivat olla erilaiset abstraktissa kuin lopullisessa julkaisussa. Teemaa laajennetaan nyt selvityksellä, jossa on verrattu tavanomaisten kliinisten kontrolloitujen tutkimusten (KKT) julkaisukohtaloa viimetipan esitysten kohtaloon. Viimetipan esityksellä tarkoitetaan tässä "late-breaking" tyyppisiä kongressiabstrakteja. Nehän sisältävät usein suurtutkimusten alustavia tai lopullisiakin tuloksia ja niitä odotetaan usein innokkaasti. Late-breaking tarkoittaa, että abstraktit jätetään usein virallisen jättöajan jälkeen ja niiden viesti on erityisen tärkeä tiedeyhteisölle ja niin muodoin potilaille.

Robert Paul

Uusiin tutkimustuloksiin reagoidaan jopa liian nopeasti

Uudet tutkimustulokset aiheuttavat luonnollisesti hoitokäytäntöjen muutoksia. Nyt selvitettiin, missä vaiheessa paklitakselin käyttö rintasyövän liitännäishoidossa lisääntyi Yhdysvalloissa verrattuna käytettävissä olleeseen tieteelliseen näyttöön. Paklitakselin käyttöä rintasyövän liitännäishoidossa testattiin satunnaistetussa asetelmassa 3 000 potilaan aineistossa. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistiin alan suurimmassa kongressissa v. 1998. Seuranta-aika abstraktin julkaisuvaiheessa oli 18 kk ja taksaanin aiheuttama lisähyöty oli merkittävä, mutta mittasuhteeltaan maltillinen (elossaolo 97 % vs. 95 %). Tulos uutisoitiin laajasti.

Sirkku Jyrkkiö

Laskimotromboosi lisää syöpäpotilaan kuolemanvaaraa

Laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleinen laskimotromboosi on syöpädiagnoosin yhteydessä tai kahden vuoden seurannan aikana diagnoosin jälkeen. Syöpäpotilaita oli yhteensä 235 149. Näistä 1,6 %:lla todettiin myös laskimotromboosi. Metastaattinen syöpä oli selvästi yleisempää niillä potilailla, joilla oli laskimotromboosi. Laskimotromboosi todettiin tavallisimmin haima-, mahalaukun-, rakko-, kohtu-, munuais- ja keuhkosyövän yhteydessä. Laskimotromboosi lisäsi merkittävästi potilaiden kuolemanriskiä ensimmäisen vuoden aikana diagnoosin jälkeen, oli sitten kyseessä paikallinen tai etäpesäkkeinen syöpätauti. Aggressiivinen syöpä altistaa laskimotrombooseille. On vielä epävarmaa, voitaisiinko profylaktisella tromboosin estolääkityksellä parantaa syöpäpotilaiden ennustetta.

Sirkku Jyrkkiö

Omega-3-rasvahapot ja syövän ilmaantuvuus

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa etsittiin omega-3-rasvahappojen yhteyttä kaikkiaan 11 eri syöpätyypin ilmaantuvuuteen. Katsaukseen kelpuutettiin vuosina 1966-2005 julkaistut 38 artikkelia 20 prospektiivisesta seurantatutkimuksesta. Tulokset olivat kauttaaltaan ristiriitaiset. Omega-3-rasvahapot esimerkiksi lisäsivät rintasyöpäriskiä yhden ja vähensivät kolmen tutkimuksen mukaan ja seitsemässä muussa tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Sama ristiriitaisuus havaittiin tutkimustuloksissa myös peräsuoli-, keuhko- ja eturauhassyövästä, eikä mitään yhteyttä löydetty esim. munasarja- tai mahasyöpään. Tämän kriittisen katsauksen mukaan omega-3-rasvahappojen lisääminen ravintoon ei mitä todennäköisemmin ehkäise syöpää. Niiden saaminen ravinnosta on silti tärkeää, koska niiden on todettu vähentävän sydäntautien ja diabeteksen vaaraa.

Aulikki Nissinen

Statiinit suojaavat sepsikseltä

Statiineihin liittyy lipidiaineenvaihdunnasta riippumattomia vaikutuksia, joita kutsutaan pleiotrooppisiksi vaikutuksiksi. Niinpä on osoitettu, että statiinit ovat anti-inflammatorisia, antioksidatiivisia ja immunomodulatorisia. Ne parantavat ja "stabiloivat" verisuonten endoteelifunktiota ja lisäävät typpioksidin hyödynnettävyyttä verisuonissa. Nämä edulliset vaikutukset heijastuvat siinä, että statiinit näyttävät olevan eduksi mm MS-taudin ja nivelreuman hoidossa. Sehän tiedetään jo ennestään, että statiinit vähentävät valtimoiden sisäpinnan inflammaatiota kolesterolipitoisuutta laskevasta vaikutuksesta riippumatta.

Robert Paul

Löytyykö lihavuuden selitys suoliston mikrobeista?

Mikrobeista innostuneista osa on taipuvaisia uskomaan, että kaikki taudit ovat mikrobien aiheuttamia. Olihan mahahaavakin hyvä esimerkki. Vaikkei lihavuus varsinainen tauti olisikaan, on senkin aiheuttajaksi tyrkyllä mikrobeja. Tarkemmin sanottuna viruksia. Aiemmin on todettu, että adenovirus (Ad) -36 lisää rasvaa kanoilla, hiirillä ja myös kädellisillä. Lihavilla ihmisillä on myös todettu vasta-aineita Ad-36-virukselle.

Heikki Arvilommi

Ei vieläkään valoa nivelrikon hoitoon

Nivelrikko lisääntyy iän myötä siten, että keskivaikeita tai vaikeita nivelrikkomuutoksia on yli 60 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Nivelrikkoa on perinteisesti hoidettu kipulääkkein, vähentämällä nivelten kuormitusta, nivelensisäisin pistoksin, fysikaalisen hoidon ja liikunnan avulla sekä leikkauksellisesti. Suomessa hoitoon on tarjolla myös glukosamiini. Yhdysvalloissa sitä sen sijaan pidetään kondroitiinisulfaatin tavoin ravintolisiin kuuluvana valmisteena.

Kaisu Pitkälä

Viinin ja oluen juojien kauppakasseissa on eroja

Oluen ja viinin terveysvaikutuksissa on katsottu olevan eroja. Tanskalainen tutkimusryhmä analysoi ostoskassien sisältöjä supermarkettien kassoilla: olutta (6,6 % ostotapahtumista) ja viiniä (5,8 %) ostaneiden muut ostokset analysoitiin erikseen.

Jaana Suhonen

Isätkin kärsivät keskenmenoista

Keskenmeno lisää äidin riskiä sairastua masennukseen, ahdistuneisuuteen ja traumaperäiseen stressireaktioon. Varsin vähän on oltu kiinnostuneita lapsen menetyksen vaikutuksista isään. Englantilainen tutkijaryhmä haastatteli 38 pariskuntaa, jotka olivat menettäneet lapsen edellisen raskauden aikana. Vertailuryhmänä olivat 38 pariskuntaa, joille vastaavaa lapsen menetystä ei ollut sattunut. Vertailuryhmän isiin nähden lapsensa menettäneillä isillä ilmeni enemmän ahdistuneisuus- ja traumaperäistä stressihäiriötä ennen seuraavaa synnytystä. Elävän lapsen syntymän jälkeen isien oiretaso kuitenkin laski nopeasti.

Raimo K.R. Salokangas

Mielialalääkkeet eivät lisää itsetuhoisuutta

Viime aikoina on pohdittu, missä määrin mielialalääkkeet lisäävät masennuspotilaiden itsetuhoisuutta. Päättelyä on vaikeuttanut masennukseen itseensä liittyvä lisääntynyt itsetuhoisuus. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1992-2003 masennuslääkereseptin saaneiden potilaiden itsemurhien ja yritysten määriä ennen ja jälkeen lääkemääräystä. Itsemurhat ja yritykset olivat alle 18-vuotiailla yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä. Itsemurhayritykset olivat kaikkein yleisimpiä kuukautta ennen lääkemääräystä, mutta pysyivät reseptiä seuranneen 6 kuukauden aikana samoina. Tulos oli samanlainen alaikäisillä ja aikuisilla. Vanhoja mielialalääkkeitä saaneilla itsemurhayritykset olivat yleisiä vielä ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Tutkimuksen perusteella mielialalääkitys ei lisää itsetuhoisuutta. Joidenkin potilasryhmien kohdalla näin voi tapahtua, joten tiivis hoitokontakti varsinkin hoidon alkuvaiheessa on perusteltu.

Raimo K.R.Salokangas

Tehoaako tahdistin uniapneaan?

Uniapneaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuus. Yöllisten hengityskatkojen aikaan todetaan usein sykkeen harventumista. Yönaikainen bradykardia voidaan estää eteistahdistuksella, jonka on vastikään todettu vähentävän hengityskatkoja. Koska tietoa tahdistinhoidon tehosta tavallisilla uniapneapotilailla ei ole, päättivät yhdysvaltalaiskardiologit tutkia yönaikaisen eteistahdistuksen vaikutuksia 15:n hankalasta uniapneasta kärsivän potilaan ryhmässä. Potilaille asennettiin väliaikainen eteistahdistussysteemi ja tehtiin unitutkimukset siten, että potilas ei itse tiennyt oliko tahdistin toiminnassa vai ei. Tahdistus ei parantanut merkittävästi mitään uniapnean vaikeutta mittaavaa suuretta. Tämän tutkimuksen valossa uniapneapotilaiden tahdistushoidon indikaatiot eivät poikkea tavanomaisista.

Juhani Airaksinen

Mitä, vai eikö mitään influensssalääkettä?

Influenssalääkkeitä eli amantadiinia, rimantadiinia ja neuraminidaasinestäjiä (oseltamiviiriä eli mediasta tuttua Tamifluta ja tsanamiviiriä) suositellaan kausi- ja pandemiainfluenssan ehkäisyyn. Tässä raportissa tehtiin yhteenveto kaikista kunnollisista tutkimuksista, joita lääkkeiden tehosta on tehty.

Heikki Arvilommi

Lapsen atooppinen ekseema verottaa vanhempien yöunta

Brittitutkijoiden prospektiivisessa kyselytutkimuksessa oli mukana 55:n keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa tai astmaa sairastavan lapset vanhemmat. Lasten ihottumaa hoidettiin säännöllisesti kortikosteroidivoiteella ja astmaa säännöllisellä inhaloitavalla kortikosteroidilla. Atooppikkolasten vanhempien ja astmalasten vanhempien nukkumista, ahdistuneisuutta ja stressin kokemusta vertailtiin. Ihottumalasten vanhemmat nukkuivat keskimäärin noin 40 minuuttia vähemmän kuin astmalasten vanhemmat. Uni myös keskeytyi joka yö merkitsevästi useammin. Unen häiriintyminen aiheutti vanhempien ahdistuneisuutta ja varsinkin äidin depressiivisyyttä. Vaikka lapsia hoidettiin tehokkaasti, sairaus haittasi lapsen lisäksi myös vanhempia.

Sirkku Peltonen

Autoimmuunireaktiot ennustavat melanooman interferonihoidossa hyvää hoitotulosta

Levinneen melanooman hoidossa parhaat tulokset on saatu interferonilla tai muilla immunoterapian muodoilla. Autoimmuunireaktiot, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vitiligoläiskien tai fosfolipidivasta-aineiden muodostuminen, näyttävät korreloivan hyvään hoitovasteeseen. Suuren riskin melanooman liitännäishoitona annettava interferoni näyttää parantavan potilaiden ennustetta ainakin osassa tehdyistä satunnaistetuista tutkimuksista.

Sirkku Jyrkkiö

Moniulotteinen lähestymistapa auttaa ikääntyneiden masennuksen hoidossa

Noin 15 % ikääntyneistä kärsii masennuksesta. Masennuslääkkeiden pitkän aikavälin hyödyistä tai tehosta lievässa masennuksessa tiedetään melko vähän.

Kaisu Pitkälä

Meningiitin hälytyskellot

Aivokalvotulehduksen klassisten oireiden ilmaantuessa on tilanne usein jo huono. Siksi varhaiset vinkit ovat elintärkeitä, sananmukaisesti. Brittilääkärit analysoivat lähes 500 lasten (alle 17 v.) meningiittitapausta. Jälkikäteen kyseltiin vanhemmilta ja myös hoitaneilta lääkäreiltä oireiden esiintymistä ja aikataulua.

Heikki Arvilommi

Kombinaatiovalmisteista uutta tietoa astman hoidossa

Inhaloitavaa steroidia ja pitkävaikutteista bronkodilataattoria sisältävien kombinaatiovalmisteiden käytöstä astman hoidossa on kannettu huolta. Tehoa ei ole liiemmin epäilty, ja astman hoidon logiikka on monin paikoin siirtynyt näiden suuntaan, osin ehkä liiankin liberaalisti.

Hannu Puolijoki

Viimeinen naula infarktin antibioottieston arkkuun

Kun sepelvaltimotaudin infektioyhteys varsinkin keuhkoklamydian osalta keräsi lisänäyttöjä, ruvettiin tekemään hoitokokeiluja makrolidiantibiooteilla. Aluksi tuli lupaavia tuloksia, sittemmin vesiperiä. Tämä viimeisin laaja tanskalaistutkimus on tuloksiltaan äärimmäinen, ja arkku on osuva sana otsikossa, sillä antibioottihoito ei tässä tutkimuksessa ehkäissyt sydänkuolemia, vaan lisäsi niitä.

Heikki Arvilommi

Miehen rintasyövän diagnoosin viivästyminen tavallista

Miehen rintasyöpä on harvinainen. Alle prosentti kaikista rintasyövistä todetaan miehillä. Juutalaismiehillä rintasyöpä on kaksi kertaa yleisempää kuin muilla. Tosin Ugandassa insidenssi on 5 % ja Zambiassa 15 %. Endeemiset infektiosairaudet aiheuttavat maksavaurion, joka johtaa naishormonin liikatuotantoon. Altistuminen korkeille lämpötiloille lisää sairastumisriskiä jonkin verran. Kivesten toiminnan häiriöt ja laskeutumattomuus lisäävät miehen rintasyövän riskiä. Myös eksogeeninen estrogeeni ja obesiteetti lisäävät sairastumisriskiä. Gynekomastia ei ole riskitekijä.

Sirkku Jyrkkiö