Dementiasta on tulossa kehitysmaiden tauti

Dementiaa on tutkittu paljon eri puolilla maailmaa. Sen todellisesta ilmaantuvuudesta tai esiintyvyydestä on kuitenkin vaikea saada kuvaa, sillä tutkimuksia on tehty eri aikoina erilaisin metodologioin ja väestöjen edustavuus on vaihdellut. Nyt Lancetin tutkimuksessa kerättiin tähänastinen tieto dementiaa koskevasta epidemiologisesta tutkimuksesta. Asiantuntijapaneeli päätteli tutkimusten perusteella taudin tämänhetkisen esiintyvyyden, ilmaantuvuuden ja tulevaisuuden näkymät eri puolilla maailmaa.

Kaisu Pitkälä

Statiinit vähentävät vakavia rytmihäiriöitä?

Statiinit näyttävät parantavan vajaatoimintapotilaan ennustetta ja pienten tutkimusaineistojen perusteella ne saattavat vähentää myös henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä tässä potilasryhmässä. MADIT-2-tutkimuksessa selviteltiin rytmihäiriötahdistimen tehoa laajan sydäninfarktin jälkeen. Tutkimukseen osallistuneiden yli 650 amerikkalaisen potilaan statiininkäyttö analysoitiin tarkkaan ja sitä verrattiin seurannan aikana ilmenneisiin sydänkuolemiin tai kammiotakykardia- tai kammiovärinäepisodeihin. Statiinien käyttö oli potilailla varsin epätyydyttävää. Yllä mainittuja päätetapahtumia ilmeni merkittävästi enemmän potilailla, jotka eivät saaneet statiinihoitoa. Tähän kontrolloimattomaan tutkimukseen liittyy virhelähteitä, mutta statiineilla saattaa olla suoraa antiarytmista vaikutustakin, tai rytmivaikutus voi välittyä plakkien stabiloitumisen kautta.

Juhani Airaksinen

Milloin prostatan elektroresektiolla diagnoosiin

Prostatan elektroresektion (TURP) käyttöä karsinoomadiagnostiikassa koskeva kirjallisuus on harvalukuinen. Siitä tehdyssä katsauksessa todetaan menetelmän olevan yleensä tarpeeton, koska asiansa osaava urologi kykenee diagnosoimaan merkittävän prostatakarsinooman alle 60 gramman rauhasessa transrektaalisen kaikuohjauksen avulla otettavin näyttein. Yksittäisillä potilailla kuitenkin käy niin, että PSA jatkaa nousuaan ilman varmaa diagnoosia. Silloin voidaan turvautua TURPiin, jos mahdollisesti saatava karsinoomadiagnoosi johtaa kuratiiviseen hoitoon tai potilaalla on prostatan aiheuttama virtsatieobstruktio. Ilman tätäkin osa potilaista hyötyy, koska toimenpide voi laskea PSA:n normaaliksi, mikä on omiaan lievittämään potilaan ja urologinkin tuskaa. Ainakin jäljelle jäävä pienempi prostata on helpommin biopsoitavissa, jos PSA alkaa uudelleen nousta.

Ihotautilääkärin potilaalla voi olla suuri osteoporoosiriski

Systeemisiä glukokortikoideja määräävät potilailleen eniten reumalääkärit, keuhkolääkärit ja ihotautilääkärit. 30-50 % potilaista, joita on hoidettu pitkään peroraalisella glukokortikoidilla, saa ennemmin tai myöhemmin osteoporoottisen murtuman. Osteoporoosiriski suurenee jo 3 kuukauden hoidon jälkeen, ja osteoporoosi on todettavissa jo ennen mustelmaherkkyyttä ja ihon ohenemista. Tuoreen katsauksen kirjoittajat suosittelevat, että kaikki potilaat, joille aloitetaan todennäköisesti yli kolme kuukautta kestävä peroraalinen kortikosteroidihoito, arvioidaan heti osteoporoosiriskin suhteen ja riskiä ryhdytään ehkäisemään. Keinoja ovat kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmisteen aloittaminen, liikuntaharrastuksen suositteleminen, kahvin, alkoholin ja tupakoinnin rajoittaminen, kaatumisriskin arviointi ja kortikosteroidiannoksen pienentäminen niin pian kuin mahdollista. Bisfosfonaattilääkitys tulisi aloittaa, jos potilas on yli 65-vuotias mies tai postmenopausaalinen nainen. Samoin jos potilaalle on jo aikaisemmin tullut luunmurtuma pienestä rasituksesta tai jos prednisoniannos on yli 20 mg, bisfosfonaattilääkitys olisi myös heti aiheellinen.

Sirkku Peltonen

Onko lääkeverkkoputkissa eroja?

Pisimpään käytössä olleita lääkeverkkoputkia verrattiin REALITY- monikeskustutkimuksessa. Tutkimukseen satunnaistettiin yli 1 350 potilasta, joilta hoidettiin pallolaajennuksella lähes 2 000 ahtaumaa. Ahtaumat sijaitsivat pääosin pienikaliiberisissa sepelvaltimoissa, joissa uudelleen ahtautumisen vaara on tavallista suurempi. Lähes kolmanneksella potilaista oli diabetes ja neljännes potilaista hoidettiin sepelvaltimokohtauksen takia.

Juhani Airaksinen

Anemia heikentää keuhkoahtaumataudin ennustetta

Krooniseen sairauteen liittyvä anemia on tunnettu juttu, mutta keuhkoahtaumataudin yhteydessä vähemmän ajateltu asia. Yleensähän COPD:hen liittyy polysytemiaa. Keski- ja Etelä-Euroopassa tehdyn selvityksen mukaan anemiaa voi kuitenkin esiintyä COPD-potilaista 10-15 %:lla. Happihoitoa saaneiden 2 524 potilaan joukossa anemia heikensi ennustetta ja oli yhteydessä sairaalahoidon tarpeen lisääntymiseen. Erityisesti ongelmia saattoi tulla silloin, jos jokin yllättävä syy aiheutti vuotoa (esim. suolesta). Toisaalta hemoglobiinin nostokaan ei aina ollut hyväksi, koska siihen saattoi liittyä minuuttiventilaation pienentymistä ja hengitystyön lisääntymistä. Tietämys asiasta on vielä paloittaista ja laajempia selvityksiä tarvitaan.

Hannu Puolijoki

Pieni hippokampus ja amygdala ennakoivat dementiaa

Alzheimerin taudissa ja lievissäkin kognitiivisten toimintojen heikkenemistiloissa on todettu merkittävää hippokampuksen ja amygdalan atrofiaa, mutta onko se havaittavissa jo ennen kuin kognitiivisia häiriöitä todetaan? Hollantilaisessa tutkimuksessa seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan 511 tervettä, 60 vuotta täyttänyttä vapaaehtoista, joilta seurannan alussa oli magneettikuvauksella määritetty hippokampuksen ja amygdalan koko. Tutkittavista 26 sairastui Alzheimerin tautiin, ja näillä henkilöillä hippokampus ja amygdala olivat lähtötilanteessa olleet merkitsevästi pienemmät kuin muilla, riippumatta siitä, olivatko tutkittavat valittaneet muistihäiriöitä. Todennäköisesti hippokampuksen ja amygdalan atrofia ennakoi dementiaa, ja kiintoisa kysymys on, voitaisiinko tällä perusteella jo ryhtyä dementiaa ehkäisevään hoitoon.

Raimo K.R. Salokangas

Hoitomyöntyvyys vaikuttaa hämmästyttävästi ennusteeseen - myös lumetta käyttävillä

Vuonna 2003 julkaistussa CHARM-tutkimuksessa osoitettiin kandesartaaniin myönteiset vaikutukset vähentyneinä kuolemina sekä sairaalahoitoina. Nyt samasta aineistosta on selvitetty, miten hoitomyöntyvyys vaikuttaa ennusteeseen. Tutkijat selvittivät ennustetta neljässä ryhmässä: niillä, jotka käyttivät aktiivilääkettä tai lumelääkettä vähintään 80-prosenttisesti tai vähemmän kuin 80-prosenttisesti. Käyttöaste perustui kliiniseen arvioon ja palautettujen tablettien määrään. Hoitomyöntyväisissä ryhmissä (lääkkeestä tai lumeesta käytetty vähintään 80 %) oli merkitsevästi enemmän miehiä ja tupakoimattomia, heillä oli vähemmän muita sairauksia ja heidän sydämen vajaatoimintansa oli lievempi kuin heikommin hoitomyöntyväisillä.

Kaisu Pitkälä

Setuksimabi ja sädehoito pään ja kaulan alueen syövän hoitoon

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpää hoidetaan leikkauksella ja sädehoidolla. Viikoittain sädehoidon aikana annettava sisplatiini parantaa kirurgisen hoidon ulottumattomissa olevan syöpäpotilaan ennustetta. Kemosädehoito on lisännyt eri aineistoissa kolmen vuoden elossaololukua 15-20 %:sta 35-50 %:iin, uusimmissa vaativissa protokollissa jopa 70 %:iin.

Sirkku Jyrkkiö

Liuskatesti sikiön sukupuolen määrittämiseksi

Tieteellisessä lehdessä on nostettu esiin huoli kaupallisesta ja muihin kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin kehitetystä testistä, jota Yhdysvalloissa markkinoidaan odottaville perheille sikiön sukupuolen määrittämiseksi. Yksityinen yhtiö kauppaa 99,9 %:n tarkkuutta testille, jossa äiti ottaa sormenpäästään kapillaariverinäytteen, imeyttää se paperille ja lähettää yhtiön laboratorioon. 250 dollarin maksua vastaan äiti voi lukea internetistä sikiön sukupuolen muutaman päivän kuluttua.

Pertti Kirkinen

Valehtelijalla on todellakin otsaa

Valehtelu on vaativa inhimillinen suoritus. Funktionaalisella magneettikuvauksella on osoitettu, että terveen koehenkilön aivojen otsalohkon toiminta voimistuu molemmilla puolilla hänen valehdellessaan. Mutta entä aivojen koko? Kalifornialaistutkijat valitsivat tilapäistyötä hakevista kolme ryhmää: patologisia valehtelijoita (huijareita), antisosiaalisia ja normaaleja verrokkeja. Heiltä määritettiin aivojen otsalohkon harmaan ja valkean aineen volyymi.

Raimo K.R. Salokangas

Mikroembolisaatio arteriellissa priapismissa

Priapismi jaetaan hemodynaamisesti iskeemiseen ja noniskeemiseen (arterielliin) tyyppiin. Edellinen on selvästi yleisempi, kivulias ja hoidettava mahdollisimman nopeasti. Arterielli priapismi on seurausta kontrolloimattomasta valtimoveren virtauksesta corpus cavernosumien sinusoideihin, ja erektio jää yleensä tumesenssin asteelle. Tila on kivuton, ja sen syynä on yleensä syvää siitinvaltimoa vaurioittanut perineumin vamma. Tutkijoiden kymmenestä oman klinikan potilaasta (keski-ikä 32 vuotta) hoidettiin kahdeksan selektiivisellä vammautuneen puolen syvän siitinvaltimon embolisaatiolla. Kaikilla hoito johti tumesenssin vähenemiseen ja kuudella erektiokyvyn paranemiseen. Tutkijat suosittelevat toimenpiteen tekemistä mahdollisimman pian, ilman seurantavaihetta sekundaaristen verisuonimuutosten välttämiseksi peniksen alueella.

Ossi Lindell

Inhalaatiosteroidien verisuonivaikutukset astmassa moninaisia

nInhalaatiosteroidien vaikutukset eivät perinteisen käsityksen vastaisesti kohdistu pelkästään keuhkoputkien limakalvoihin ja siellä oleviin soluihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Vaikutuksia on myös inflammaation aiheuttamaan hyperperfuusioon, permeabiliteettiin, limakalvoturvotukseen ja mm. uusien suonien syntyyn. Perusta vaikutuksille on osin kohdegeenien kautta välittyvää, osin muuta kautta. Nämä vaikutukset ovat hyvin sopusoinnussa jo aiemmin tiedettyjen limakalvovaikutusten kanssa ja saattavat osin selittää myös sitä, miksi inhalaatiosteroidin ja keuhkoputkia laajentavan lääkkeen yhteisvaikutus on toisinaan varsin hyvä. Asiasta löytyy tuore hyvä katsaus, josta voi täydentää tietämystään.

Hannu Puolijoki

Verkkaista epidemian selvitystä

Kliinikon mielestä mikrobiologinen diagnostiikka on usein epäkäytännöllisen hidasta. Tuskin kuitenkaan ihan niin hidasta kuin tässä tapauksessa. Ns. Ateenan rutto tappoi noin vuonna 430 eKr. silloisen mahtivaltion asujaimistosta noin kolmanneksen. Historioitsijat ja lääketieteilijät ovat turhaan etsineet diagnoosia, mutta nyt kreikkalaiset päättivät soveltaa modernia DNA-teknologiaa. He kaivoivat silloisesta joukkohaudasta hampaita, ja niiden juurista etsittiin ruton, pilkkukuumeen, pernaruton, tubin, lehmänrokon, kissanraapimataudin ja lavantaudin aiheuttajien DNA:ta. Ja mitä löytyi - Salmonella typhin DNA-pätkiä. Eli vitsaus oli lavantautia. Kliinikot, jotka lukevat tarkasti Thukydideen kuvauksia oireista, voivat vielä epäillä näytevastauksen kliinistä relevanssia. Hyvä kuitenkin, että vastaus julkaistiin kiireellisenä netissä jo ennen painetun numeron ilmestymistä. Olihan epidemian alkamisesta kulunut lähes 2 500 vuotta.

Heikki Arvilommi

Bronkiektasioissa harvoin nontuberkuloottinen mykobakteeri

Britit tutkivat prospektiivisesti 100:n muuta kuin kystistä fibroosia sairastavan bronkiektasiapotilaan yskösten mykobakteerilöydökset selvittääkseen, löytyykö paljon nontuberkuloottisia basilleja (NMT). Frekvenssiksi tuli vain 2 %. Toisessa analyysissä selvitettiin 11 vuoden ajalta 70 mykobakteeripotilaan löydökset: useita ysköspesäkkeitä ja bronkiektasioita oli 25:llä, yksittäinen pesäke ja ektasioita 23:lla, 22:lla oli pesäkkeitä mutta ei bronkiektasioita. Keskeinen löydetty kanta oli Mycobacterium avium -kompleksi, ja bronkiektasiat saattavat altistaa sille - mutta voi myös olla, että tähän infektioon liittyy jo alkuvaiheessa bronkiektasioiden muodostumista. Joka tapauksessa NMT-infektio on melko harvinainen bronkiektasiataudissa.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030