Diabetes lisää etenkin naisten sepelvaltimotautiriskiä

Diabetes suurentaa valtimotautiperäisen kuoleman riskiä ainakin 100 % verrattuna ei-diabeetikoihin, joiden muu riskiprofiili on sama. Viime vuosikymmenen aikana raportoitiin kahdesti, että riski kohdistuu etenkin naisiin.

Robert Paul

Puudutusvoiteen käytöstä ei ole hyötyä fotodynaamisessa hoidossa

Fotodynaaminen hoito (PDT) on yleistynyt muutaman viime vuoden aikana premalignien ihomuutosten hoidossa. Erityisesti laaja-alaisten aurinkokeratoosien ja Bowenin taudin eli epidermikseen rajoittuvan okasolusyövän hoidossa fotodynaaminen hoito on ollut odotettu apu.

Sirkku Peltonen

Mielialalääkkeet voivat vahingoittaa sikiön keuhkoja

Masennusta esiintyy raskaana olevista naisista lähes 10 %:lla. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat länsimaissa tavallisia masennuslääkkeitä. Niillä ei ole todettu teratogeenisia ominaisuuksia, joten niiden raskaudenaikaista käyttöä ei ole osattu erityisemmin varoa.

Pertti Kirkinen

Avioriita haavoittaa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin

Epidemiologinen tutkimus puhuu sen puolesta, että avioliitto suojaa monilta sairauksilta, mutta aviopuolisoiden ristiriidat ovat riski terveydelle. Mm. masennus on onnettomissa avioliitoissa monin verroin yleisempää kuin onnellisissa, samoin avioliittoon liittyvä stressi heikentää oleellisesti sydänsairauden ennustetta. Välittäväksi mekanismiksi on ehdotettu proinflammatorisia sytokiineja, ja niiden yhteyttä aviopuolisoiden suhteeseen tutkittiin laboratorio-olosuhteissa.

Raimo K.R. Salokangas

Magneettistimulaatio vaikeaan masennukseen

Vaikka suuri osa masennuspotilaista reagoi hyvin lääkehoitoon ja psykoterapiaan, mutta osa jää oireisiksi eivätkä useatkaan hoitointerventiot tuota tulosta. Transkraniaalisesta magneettistimulaatiosta (TMS) on etsitty apua näiden vaikeasti sairaiden masennuspotilaiden hoitoon. Australialaistutkimuksessa sitä annettiin kaksoissokkoasetelmassa peräkkäin molemmille puolille päätä, ja tulokset olivat varsin vakuuttavia. Päivittäisen TMS-intervention saaneista 25 terapiaresistentistä masennuspotilaasta 36 % toipui kuuden viikon kokeen aikana, kun 25 lumehoitoa saaneesta kukaan ei toipunut. Ohimenevä päänsärky ja pahoinvoinnin tunne olivat ainoita sivuvaikutuksia. Tulos on niin merkittävä, että TMS olisi syytä ottaa käyttöön myös meillä terapiaresistentin masennuksen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

TNFalfa:lla osuutta kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa

TNFalfa on yhdistetty yleensä Th1-lymfosyyttien kautta tapahtuviin reaktioihin. Astmassa Th2-soluilla on katsottu olevan enemmän roolia varsinkin, jos atopiaa on mukana taudinkuvassa. Britit tutkivat 42:n lievää ja 20:n vaikeaa astmaa sairastavan henkilön sekä 26 verrokin bronkoalveolaarihuuhtelunesteistä TNFalfa:n. Lisäksi tutkittiin immunohistokemiallisesti 14:n lievää ja 14:n vaikeaa astmaa sairastavan potilaan bronkusbiopsiat. 17 potilasta oli mukana avoimessa kokeessa, jossa TNFalfa-reseptori-IgG1Fc-fuusioproteiinia (etanerseptia) annettiin 12 viikon ajan ihonalaisesti 25 mg x 2/viikko. BAL-nesteen TNFalfa-pitoisuus oli suurentunut kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa; sama koski biopsioiden TNFalfa-geeniekspressiota ja immunoreaktiivisia soluja. Etanerseptista oli hyötyä astmaoireisiin, ventilaatiofunktioihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Löydös avannee uusia visioita, ja kontrolloituja tutkimuksia odotetaan.

Hannu Puolijoki

Perinteiset neuroleptit vaara vanhuksille

Viime vuosi on käyty keskustelua atyyppisten antipsykoottien vaaroista vanhusten ja erityisesti dementoituneiden hoidossa. Meta-analyysien mukaan ne näyttävät lisäävän sekä aivohalvauksen että kuoleman riskiä ainakin lyhyellä aikavälillä. Yhdysvalloissa tehtiin rekisteriseuranta (1994- 2003) 22 890:sta yli 64-vuotiaasta, joille oli aloitettu lääkitykseksi joko neurolepti (n = 9 142) tai atyyppinen antipsykootti (n = 13 748). Kuolleisuutta tarkasteltiin noin puolen vuoden jaksolla lääkityksen aloittamisen jälkeen. Perinteiset neuroleptit lisäsivät kuoleman riskiä verrattuna atyyppisiin antipsykootteihin, alle 40 päivän seurannassa puolitoistakertaiseksi ja puolen vuoden seurannassa 1,3-kertaiseksi. Vanhusten hoidossa ei siis kannata ainakaan palata neurolepteihin.

Kaisu Pitkälä

Litium vähentää itsemurhia

Tanskalaiset tutkivat kansallisesta rekisteristä viiden vuoden aikajaksolla litiumreseptin saaneiden ja koko väestön itsemurhakuolleisuutta. Väestössä, jossa kukaan ei ollut saanut litiumreseptiä, itsemurhakuolleisuus oli 19/100 000 henkilövuotta, kun yhden litiumreseptin saaneilla se oli 448 ja vähintään kaksi reseptiä saaneilla 194 - siis alle puolet yhden reseptin saaneiden itsemurhakuolleisuudesta. Mitä useamman litiumreseptin potilas oli viiden vuoden aikana saanut, sitä pienempi oli hänen itsemurhariskinsä. Yli 10 litiumreseptiä saaneiden miesten riski oli jopa hieman pienempi kuin lääkitsemättömien. Tutkimus vahvistaa väestötasolla, että jatkuva litiumlääkitys vähentää itsemurhakuolleisuutta. Litium onkin edelleen ainoa lääke, joka on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuutin manian ja masennuksen hoidossa sekä näiden molempien ehkäisyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Turvallisempia inhaloitavia steroideja tulossa?

Käytössä olevien inhaloitavien steroidien ongelmana on isoilla - ja yksilöllisesti pienemmilläkin - annoksilla ilmenevät sivuvaikutukset mm. hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakseliin (HPA). Niinpä tunnettu steroiditutkija on Chestin pääkirjoituksessa mielissään uuden lupaavan inhaloitavan steroidien ilmaantumisesta. Uusi aihiolääke- eli prodrug-tyyppinen "kolmannen" polven steroidi siklesonidi esteröityy vasta keuhkoissa aktiiviseksi lääkkeeksi. Sen reseptoriaktiviteetti ja lipofiilisyys ovat vahvoja, ja niinpä lääkettä voidaan ottaa kerran päivässä, joten paikalliset suu- ja nielusivuvaikutukset jäisivät vähiin.

Hannu Puolijoki

Lisää tietoa ruokavalion terveysvaikutuksista

Yhdysvalloissa selvitettiin erittäin hyvin valvotussa kokeessa erityyppisten ruokavalioiden vaikutusta verenpaineeseen. Tutkittavilla (n = 164) oli joko verenpaine lievästi koholla tai komplikaatioton verenpainetauti. He söivät 6 viikon ajan satunnaisessa järjestyksessä joko hiilihydraattipitoista, valkuaispainotteista (puolet kasviperäisiä valkuaisaineita) tai runsaammin rasvaa, lähinnä yksittäistyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokaa. Ruokavaliot olivat muuten suositusten mukaisia: vähän kovaa rasvaa, kolesterolia ja suolaa, paljon kasviksia ja hedelmiä. Tavallisen ruoan näköiset annokset valmistettiin koekeittiössä.

Aulikki Nissinen

Metabolinen oireyhtymä on merkittävä aivohalvauksen vaaratekijä naisille

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on tunnetusti tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Bostonin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin aivohalvauksen ilmaantuvuutta MBO- ja diabetespotilailla 2 097 henkilön (ikä 50-81 vuotta) väestöotoksessa 14 vuoden seurannassa. MBO:n kriteerit täyttyivät 30 %:lla miehistä ja 25 %:lla naisista. Koko aineistosta MBO:ta sairasti 22 %, tyypin 2 diabetesta 5 % ja molempia 5 %.

Jaana Suhonen

Miksi ryhtyä urologiksi?

VVastavalmistuneen lääkärin erikoisalan valinta voi perustua monelaisiin asioihin, kuten opiskeluaikana jostain henkilöstä saatuun roolimalliin, erikoisalalle pääsyyn, alan arvostukseen, mahdollisuuteen saada valmistumisen jälkeiseen virka halutulta paikkakunnalta ja odotettavissa oleviin tuloihin. Vaikka alan kehitykselle on oleellista, että sille hakeudutaan, on vain pieni määrä tutkimuksia tehty esimerkiksi siitä, miksi joku päättää ryhtyä urologiksi.

Ossi Lindell

Legionellaa ulkoilmasta

Monet mieltävät legionelloosin ilmastointikanavissa tai suihkuissa väijyväksi taudiksi, mutta kyllä sen ulkoakin voi saada. Ranskassa Pas-de-Calais'ssa todettiin laajalla alueella legionellaepidemia, jossa varmennettuja potilaita oli 86. Heistä peräti 21 kuoli. Altistavia tekijöitä näyttivät olevan silikoosi, tupakointi ja yllättäen ulkoilmassa oleilu. Molekyyliepidemiologiset jäljet johtivat petrokemian tehtaan jäähdytysjärjestelmään. Tehtaan jäähdytystorni näyttää toimineen kuin majakka - se ei tosin lähettänyt valonsäteitä vaan legionellabakteereita kilometrien päähän. Epidemian ensi vaihe päättyi, kun torni suljettiin. Toinen vaihe alkoi, kun sitä puhdistettiin painepesureilla. Taisi olla tehokas aerosolin synnytystapa, sillä tautitapauksia todettiin jopa 6 kilometrin päässä tornista. Tapauksen suomalainen päätutkija kertoi, että Norjasta on tietoja samantyyppisestä epidemiasta, jossa väitetään legionellan kantomatkan olleen peräti kymmenkunta kilometriä.

Heikki Arvilommi

Psyykkisesti sairaat rikoksen uhreina

Chicagossa selvitettiin haastattelemalla vaikeasti sairailta aikuisilta psykiatrisilta potilailta, olivatko he joutuneet rikoksen uhriksi. Yli neljäsosa potilaista oli joutunut edeltäneen vuoden aikana väkivaltarikoksen uhriksi, 11 kertaa niin usein kuin samanikäinen normaaliväestö. Esimerkiksi raiskauksen uhriksi potilaat olivat joutuneet yli 20 kertaa väestöä useammin. Naiset olivat raiskauksen uhreja (4,3 %) useammin kuin miehet (0,8 %), mutta miespotilaiden suhteellinen riski (32,5-kertainen) oli suurempi kuin naispotilaiden (18,5-kertainen). Varkauksien kohteeksi potilaat olivat joutuneet peräti 140 kertaa väestöä useammin.

Raimo K.R. Salokangas

Kätkytkuolema ja myöhemmät raskauskomplikaatiot

Kätkytkuoleman syyt kiinnostavat niin biologeja, kliinikkoja kuin oikeusjärjestelmääkin. Skotlannissa selvitettiin vuosina 1985-2001 synnyttäneiden noin 250 000 naisen kahteen perättäiseen synnytykseen liittyvät tiedot. Kätkytkuolema (n = 332) oli yhteydessä seuraavan synnytyksen ennenaikaisuuteen tai lapsen gestaatioikää pienempään painoon. Vastaavasti edellisen synnytyksen enennaikaisuus tai lapsen gestaatioikää pienempi paino ennustivat kätkytkuolemaa (n = 203) seuraavalla kerralla. Havaitut tilastolliset yhteydet kuitenkin hävisivät, kun analyysit vakioitiin äidin riskitekijöihin tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin nähden. Tutkijoiden tulkinnan mukaan kätkytkuolema voisi ainakin osittain selittyä raskauteen tai synnytykseen liittyvillä komplikaatiolla.

Aulikki Nissinen

Lisää kätkytkuoleman taustoja

Vuonna 1991 Britanniassa järjestetty kampanja vauvojen nukuttamiseksi selällään (Back to sleep campaign) sai kätkytkuolemat vähenemään Englannissa ja Walesissa 75 %. Bristolilainen tutkijaryhmä selvitti Etelä-Englannissa 1984-2003 sattuneiden 300 kätkytkuoleman lääketieteellisiä ja sosioekonomisia taustoja. Vertailuryhmänä oli vuosina 1993-96 syntyneet 1 300 lasta perheineen. Kahdenkymmenen vuoden aikana kätkytkuolemaan liittyvät tekijät olivat muuttuneet. Kuoleman yhteys vanhempien vieressä, erityisesti sohvalla, nukkumiseen oli lisääntynyt 12 %:sta 50 %:iin, vaikka tähän nukkumistapaan liittyneet kuolemat vähenivät puoleen. Vähävaraisten perheiden, tupakoivien äitien ja keskoslasten osuudet olivat lisääntyneet merkittävästi. Kätkytkuoleman kohdanneista perheistä 75 % eli keskimääräistä huonommassa sosioekonomisessa asemassa.

Aulikki Nissinen

Suomalaistutkimus: tyypin 2 diabetes lisää haimasyövän riskiä

Useat aikaisemmat tutkimukset ovat viitannet siihen, että aikuistyypin diabetes lisää haimasyövän riskiä. Aikaisemmat havainnot saavat tukea suomalaisesta ATBC-tutkimuksesta, jossa vuosina 1985-88 haluttiin alkuaan selvittää, estääkö vitamiinihoito keuhkosyöpää. No, niinhän ei ollut, vaan päinvastoin. Samoja potilaita on kuitenkin seurattu pidempään ja todettu koko kohortin lähes 29 000 henkilöstä 169:n sairastuneen haimasyöpään pisimmillään lähes 17 vuotta kestäneen seurannan aikana. Näille potilaille valittiin 400 verrokkia samasta otoksesta ja heidän veriarvojaan on verrattu.

Robert Paul

Miksi etäpesäkkeinen syöpä ei parane?

Jos syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, syöpä ei enää parane, vaikka lääkkeillä saataisiin muutokset joksikin aikaa häviämään näkyvistä. Kliinisesti ajatellen on selvää, että tautisolujen täytyy piileskellä jossain aktivoituakseen tilaisuuden tullen. Perustutkimuksen uudet löydöt valaisevat kliinikon havaintojen taustoja.

Sirkku Jyrkkiö

Raivaavatko happolääkkeet tietä C. difficile -infektiolle?

Mahan hapot tappavat taudinaiheuttajia, joita meihin tulee suun kautta. Haponeritystä estävät lääkkeet voisivat tämän suojafunktion kannalta olla haitallisia. Niiden lisääntynyt käyttö ja yleistyvät Clostridium difficile -infektiot linkattiinkin yhteen tuoreessa brittiläiseen aineistoon perustuvassa tutkimuksessa.

Heikki Arvilommi

Onko psykoosi sittenkään toksinen tila?

Pitkään hoitamatta jäänyt psykoosi ennakoi yleensä huonoa ennustetta. Yhden selityksen mukaan psykoosi on neurotoksinen tila, joka vahingoittaa aivoja tai sen osia, kuten hippokampusta. Hoitamattomaan psykoosiin voi liittyä pitkäaikainen stressitila ja kortisolin liikaeritys. Tämä puolestaan voi vaurioittaa kortisolin liikaeritykselle herkkää hippokampusta.

Raimo K.R. Salokangas