Salmeroli ja formoteroli eivät vaikuta sydämen autonomiseen tonukseen

Pitkävaikutteisten sympatomimeettien on epäilty (mm. suomalaisten astmalasten tutkimuksessa) vaikuttavan sydämen toiminnan säätelyyn, nimenomaan autonomiseen tonukseen. Tällä voisi olla yhteyttä jopa kuolleisuuteen (kardiomyopatiat ym.). Turkissa selvitettiin sydämen lyöntinopeuden vaihtelua tutkimalla inhaloitavan salmeterolin (50 µg) ja formoterolin (12 µg) sydänvaikutusta 5 minuutin välein inhalaation yhteydessä 39 aikuisella astmaatikolla. Kumpikaan lääke ei aiheuttanut merkitseviä muutoksia lähtötilanteeseen, joten ainakaan lyhyellä aikavälillä näillä lääkkeillä ei ole epäiltyjä haitallisia sydänvaikutuksia.

Hannu Puolijoki

Paikallishoito flutikasonilla hillitsee astmaatikon nenäoireita

Yhdysvalloissa verrattiin allergisesta nuhasta kärsivillä astmaatikoilla keuhkoihin inhaloitavaan flutikasoni-salmeteroliyhdistelmään liitetyn flutikasoninenäsuihkeen tehoa siihen, mikä vaste saadaan vielä lisätyllä montelukastilla (vs. lumelääkkeillä) 4 viikon aikana. Paikallishoito flutikasonilla osoittautui tehokkaimmaksi nenäoireiden hillitsijäksi muihin vaihtoehtoihin nähden. Montelukasti pärjäsi parhaiten kutinan ja aivastelun hillinnässä verrattuna lumelääkitykseen yhdistettyyn nenäsuihkeeseen. Astman tasapaino parani kaikissa ryhmissä samankaltaisesti. Tutkimuksen ongelmana on mm. inhaloitavan lumelääkityssiiven puuttuminen, mutta tulokset antavat ymmärtää paikallishoidon merkityksen varsinkin nenäoireiden hoidossa.

Hannu Puolijoki

Erektiohäiriö, sydän- ja verisuonitaudin ennekö?

Erektiohäiriöillä ja sydän- ja verisuonitaudeilla on yhteiset riskitekijät. Amerikkalaistutkijat selvittivät erektiohäiriöiden ja kardiovaskulaarisairauksien yhteyttä prospektiivisesti yli 55-vuotiailla miehillä, jotka kuuluivat prostatakarsinooman ehkäisytutkimuksen lumelääkeryhmään. Ryhmän 9 457 miehestä 8 063:lla (85 %) ei ollut kardiovaskulaarisairautta tutkimuksen alussa. Viimeksi mainituista 3 816:lla (47 %) oli jo valmiiksi jonkinasteinen erektiohäiriö. Jäljelle jääneistä 4 247:stä, joilla erektiokyky oli alussa normaali, kehittyi 57 %:lle erektiohäiriö 5 vuoden kuluessa. Määrä kipusi vielä 65 %:iin maksimiseuranta-ajan, 7 vuoden, kuluessa. Niillä, joille tutkimuksen kuluessa kehittyi erektiohäiriö, oli merkittävästi kohonnut stenokardian ja sydäninfarktin riski. Vielä selvemmät erot saatiin, kun mukaan otettiin nekin, joilla jo tutkimuksen alussa oli eriasteisia erektiohäiriöitä. Muiden kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöiden kanssa tehdyssä vertailussa erektiohäiriö asettui suurin piirtein samalle tasolle kuin sukurasitus, tupakanpoltto ja hyperlipidemia.

Ossi Lindell

Tutin käyttö vähentää kätkytkuoleman riskiä

Kätkytkuoleman perimmäinen syy on epäselvä. Imeväisikäisen unen aikaisella ympäristöllä on merkitystä. Hengitysteiden tukkeutuminen sekä häiriö lapsen vegetatiivisen hermoston säätelymekanismeissa ovat eräitä kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin kätkytkuoleman riskin vähenevän merkitsevästi, mikäli lapsi nukkui tutti suussa. Tutin käyttäjien riski kuolla oli 0,08 (95 % lv 0,03-0,21) verrattuna lapsiin, jotka nukkuivat ilman tuttia. Kätkytkuolemien on aiemmin todettu liittyvän lapsen unenaikaiseen kylkiasentoon tai vatsallaan makuuseen, uneen tupakoivan äidin vieressä ja pehmeän makuualustan käyttöön. Kaikissa näissä tilanteissa tutin käyttö vähensi kätkytkuolemia.

Pertti Kirkinen

Kahdesta intensiivihoidosta apua erittäin suuren riskin rintasyövässä?

Kun rintasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä yli yhdeksään kainalon imusolmukkeeseen, on taudin uusiutumisriski suuri huolimatta nykyisin käytössä olevista liitännäishoidoista. Saksalaistutkimuksessa satunnaistettiin 403 näin laajasti kainaloon levinneeseen rintasyöpään sairastunutta naista leikkauksen jälkeen joko saamaan intensiivihoito tai tehostettu tavanomainen solunsalpaajahoito. Intensiivihoitoryhmän potilaat saivat kaksi epirubisiinin ja syklofosfamidin yhdistelmähoitoa (EC) kahden viikon välein. Toisen kuurin jälkeen kerättiin kantasolut. Intensiivihoitona annettiin epirubisiinia, syklofosfamidia ja tiotepaa. Intensiivihoito toistettiin kolmen viikon päästä. Toinen ryhmä sai neljä kertaa EC-kuurin ja sen jälkeen kolme kertaa syklofosfamidia, metotreksaattia ja fluorourasiilia. Kuurien väli oli kaksi viikkoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lintuinfluenssaa lievänä - eikä harvoin?

Lintuinfluenssa on pelottava uhka. Pelkoa lisäävät toistuvat uutiset tautiin kuolleista. Mutta onko tauti sittenkään niin tappava kuin tapauksista lasketut kuolleisuustilastot kertovat? Jäävätkö lieväoireiset infektiot Aasian viidakon kätköihin, ja tilastoihin kertyy vain taudin vakava huippu? Tämä ruotsalais-vietnamilainen tutkimus antaa tukea ajatukselle, että ne todella jäävät.

Heikki Arvilommi

Noradrenaliiniko selittää masentuneiden sydänkohtauksia

Useiden tutkimusten mukaan depressiiviset oireet lisäävät sydänsairaiden sydänkohtauksia. Sairastumisriskin kohoamista on selitetty mm. masentuneiden potilaiden kohonneella pulssifrekvenssillä tai alentuneella sydämen rytmin vaihtelulla. Taustalla voi sympaattisen hermoston häiriö.

Raimo K.R. Salokangas

Mehiläisenpistoshoidosta ei apua MS-tautiin

Maailmalla elää vahva uskomus, että mehiläisenpistohoito voisi lievittää MS-tautia. Hoitoa onkin lisääntyvästi käytetty MS-potilaiden hoitoon, mutta tutkittu tieto hoidon tehosta ja haittavaikutuksista on puuttunut.

Jaana Suhonen

Vaikeahoitoisen astman pahenemisvaiheiden syyt usein löydettävissä

Hollannissa selvitettiin 136:n vaikeahoitoista astmaa sairastavan kohdalla, olisiko jokin 13:sta etukäteen arvioiduista kliinisestä tai ympäristöön liittyvästä tekijästä potilaiden sairauden pahenemisen takana. Kuten arvata saattaa, krooninen poskiontelotulehdus (riskisuhde = 3,7), gastroesofageaalin refluksi (4,9), toistuvat bakteriellit hengitystieinfektiot (6,9), psyykkiset kuormitukset (10,8) ja obstruktiivinen uniapnea (3,4) olivat listan kärjessä. Riippumattomia tilanteen pahentajia olivat sinuiitti ja psyykkiset tekijät. Kaikilta potilailta löytyi ainakin yksi em. viidestä tekijästä, 52 %:lla kolme tai useampi. Ko. tekijät ovat usein diagnosoitavissa ja hoidettavissa!

Hannu Puolijoki

Ihotautilääke pimekrolimuusiin varoitus syöpäriskistä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on lisännyt pimekrolimuusiin (Elidel, Novartis) laatikoidun varoituksen mahdollisesta syöpäriskistä. FDA myös korostaa lääkkeen olevan vasta toissijainen ekseeman hoidossa, ja se on vasta-aiheinen alle 2 vuoden ikäisille. Tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu lääkkeeseen kohdistetuista varotoimenpiteistä ja mm. Euroopan lääkelautakunnan käynnistämistä lisäselvityksistä (SLL 2005;60:1429 ja 2076). Lääkkeen valmistajan edustaja totesi tuolloin mm., ettei evidenssiä lisääntyneestä syöpäriskistä ole todettu ja kliinisissä tutkimuksissa vertailuryhmässä (lumelääke/perinteinen hoito) syöpätapausten esiintyvyys oli noin kymmenen kertaa suurempi kuin pimekrolimuusilla hoidetussa ryhmässä (SLL 2005;60:1708). FDA toteaa, että ihosyöpätapauksia ja lymfoomia on raportoitu, joskin harvoin, eikä sitovaa syy-yhteyttä lääkkeeseen ole osoitettu. FDA:n mukaan lääkkeen pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole näyttöä, ja tutkimukset tästä vievät vuosia. Kysymyksessä on varotoimenpide, josta apteekki tiedottaa potilaille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Talidomiditutkimus keskeytettiin: tulokset myönteisiä

Riippumaton seurantakomitea keskeytti talidomidia (Thalomid, Celgene) multippelimyelooman hoidossa selvitelleen tutkimuksen. Yhteensä 270 potilaan tutkimuksessa verrattiin deksametasonia yksin käytettynä talidomidin ja deksametasonin yhdistelmähoitoon. Yhdistelmähoito hidasti taudin etenemistä noin puolet paremmin kuin deksametasonihoito yksin, ja kaikki potilaat on nyt siirretty saamaan yhdistelmähoitoa. Talidomidia on jo käytetty multippelimyelooman hoitoon erityistapauksissa. Nyt arvellaan, että tauti lisätään lääkkeen virallisesti hyväksyttyihin käyttöaiheisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääketutkimus keskeytettiin: tulokset kielteisiä

Yhteensä 33 maassa ja 318 tutkimuspaikassa neljä vuotta sitten käynnistynyt HIV-lääketutkimus (SMART) on jouduttu keskeyttämään. Lähes 5 500 HIV-potilasta käsittäneessä tutkimuksessa selvitettiin, estäisikö jaksottainen immuunimekanismin laskukausiin kohdistettu lääkehoito taudin etenemistä. Näin voitaisiin vähentää lääkehoidon hankalia haittavaikutuksia, ja säästöjä syntyisi myös kustannuksissa. Jaksottaista hoitoa saaneiden sairaus kuitenkin vaikeutui jopa kaksi kertaa enemmän kuin jatkuvassa päivittäisessä lääkehoidossa olleiden. Tutkimuksesta riippumaton seurantakomitea teki tuloksista välianalyysin ja päätyi kehottamaan tutkimuksen keskeyttämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO jyrähti malarialääkkeestä

WHO:n pääjohtaja Lee Jong-Wook vaatii artemisiniini-malarialääkettä valmistavia lääketehtaita lopettamaan välittömästi sen markkinoinnin yksittäishoitona. Lääke tulisi jatkossa aina yhdistää muihin malarialääkehoitoihin. Aasiassa on nähty merkkejä artemisiniinille resistenssin malarian kehittymisestä. Lääke on muutaman vuoden ollut keskeinen apu silloin, kun muut lääkkeet eivät ole tehonneet malariaan. Yhdistelmähoidoissa resistenssin kehittymisen uskotaan olevan vähäisempi. Sanofi-Aventis, Mepha ja monet geneeriset artemisiniinin valmistajat kyselevät hämmentyneinä, pitäisikö lääkkeen valmistus lopettaa, mitä tehdään kasapäin varastoissa oleville lääketableteille ja olisiko asiasta pitänyt neuvotella ennakolta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Matala ASA-annos hyödyksi naisille ja miehille

Tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:1429), ettei matala ASA-annos vähennä naisten riskiä sairastua sepelvaltimotautiin (Women´s Health Study). Nyt analysoiduissa kuudessa kontrolloidussa pitkäaikaistutkimuksessa oli mukana yli 95 000 potilasta, joista noin puolet oli naisia. Päivittäinen ASA vähensi naisilla haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia 12 % ja aivohalvauksia 17 %, mutta ei sairastumista sydäninfarktiin tai kuolleisuutta kardiovaskulaarisiin sairauksiin. Miehillä ASA vähensi merkitsevästi (14 %) haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia, 32 % sydäninfarkteja, mutta ei aivohalvauksia tai kuolleisuutta kardiovaskulaarisiin sairauksiin. Runsaan kuuden vuoden kestoiseen ASA-hoitoon arvioitiin komplikaatioina liittyvän 2-3 vuototapausta tuhatta hoidettua kohti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosiglitatsoni turvottaa sylkirauhasia?

Kanadan lääkevalvontaviranomainen tiedottaa epäilystä, että insuliiniherkistäjä rosiglitatsoni (Avandia, GlaxoSmithKline) näyttäisi suurentavan sylkirauhasia. Tiedossa on viisi tapausta, joista neljällä molemmat poskisylkirauhaset turposivat. Yhdellä potilaalla leuanalusrauhanen suureni jopa viisinkertaiseksi. Oireet ilmenivät 6-11 kuukautta jatkuneen rosiglitatsonihoidon jälkeen. Kun hoito lopetettiin, rauhasten koko normalisoitui kahdella potilaalla 1-16 viikon kuluessa. Potilaista naisia oli neljä ja heidän ikänsä vaihtelivat 53:n ja 72 vuoden välillä. Diabeteksen tiedetään suurentavan sylkirauhasia. Ilmiö saattaisi liittyä jotenkin sylkirauhasten erittämään amylaasiin, joka osallistuu hiilihydraattien metaboliaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Yksi suolistobakteerin molekyyli takaa terveyden

Perustutkimuksen vinkkejä klinikkaan -palstalla NEJM:ssä pureskellaan Cell-lehdessä julkaistua tutkimusta suolibakteerin pintamolekyylin hyvää tekevistä vaikutuksista. Tässä märehdin siis jo kerran pureskeltua. Kyse on Bacteroides fragilis-bakteerin pinnan polysakkaridista, joka näyttää kypsyttävän immuunijärjestelmää ällistyttävän tehokkaasti. Ainakin ensimmäisen pureskelijan mielestä, sillä otsikko on vapaasti käännettynä häneltä.

Heikki Arvilommi

Vasen haarakatkos terveellä keski-ikäisellä miehellä ennakoi sydänsairauksia

Vasen haarakatkos herättää entistä enemmän kiinnostusta, koska sen on todettu olevan tärkeä epäsynkronisen kammiosupistuksen aiheuttaja. Vajaatoiminnan yhteydessä tämä toimintahäiriö voidaan korjata vajaatoimintatahdistimella, jolloin potilaan oireet ja ennuste paranevat.

Juhani Airaksinen

Mykofenolaattimofetiili vaihtoehtona syklofosfamidille lupusnefriitin alkuhoidossa

Vaikean lupusnefriititn hoidon kulmakivi on suoneen annettava syklofosfamidi ja kortikosteroidi tai molemmat. Hoitoon liittyy ymmärrettäviä haittavaikutuksia, eivätkä kaikki saa riittävää hoitovastetta (18-57 %).

Robert Paul

Käykö kävelymatka lääkehoidon vasteen mittariksi keuhkoahtaumataudissa

Kanadalaiset tutkivat 17 keuhkoahtaumatautia sairastavaa selvittääkseen, kumpi on parempi bronkodilatoivan lääkkeen (inhaloitava ipratropiumbromidi 500 myyg tai lumelääke) suorituskykyä parantavan vasteen mittaustapa: polkupyörätesti vai kävelysuoritus. Polkutulos ei parantunut, sen sijaan kävelysuoritus kyllä nousi aktiivilla lääkeaineella; bronkodilataatiovasteet olivat samanlaisia. Osaselityksenä voi olla nimenomaan quadriceps-lihaksen väsyminen polkemisessa. Havainto voi antaa viitteitä käytännön työhönkin, eli päivittäisen elämän kävelysuorituksen onnistumista kannattanee kysellä potilailta muun elämänlaadun lisäksi.

Hannu Puolijoki

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen vakava tulehdusriski

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on perustellusti ja lisääntyvästi syrjäyttänyt kohdun kaulan laajennuksella ja imulla tehtävän keskeytyksen. Lääkkeellinen kohdun tyhjennys on lisääntynyt myös hoidettaessa varhaisraskauden keskenmenoja.

Pertti Kirkinen