Lyhyesti: Hopeanitraattia kipeisiin aftoihin

Suun limakalvolle tulevat kipeät, toistuvasti ilmaantuvat aftat ovat joskus hankala hoito-ongelma. Aftat alkavat pienestä, punaisesta näppylästä, joka tuntien kuluessa kehittyy aristavaksi pinnaltaan nekroottiseksi haavaumaksi. Pienet aftat paranevat yleensä 7-10 päivän aikana. Aftojen hoitoon on kehitetty mm. kortikosteroideja ja paikallispuudutteita sisältäviä paikallishoitovalmisteita. Jos aftojen taustasyytä ei ole saatu selville ja potilaasi on jo ehtinyt kokeilla kaiken mahdollisen, harkitse vielä lapistusta. Tämän artikkelin kirjoittajat valmistivat tikun, jonka pää oli puhdasta hopeanitraattia eli lapista. He puuduttivat ensin aftan painamalla sitä lidokaiiniin kastetulla vanupuikolla ja sitten koskettivat aftaa lapistikulla muutaman sekunnin ajan. Jos haavauma-alue oli laaja, se "maalattiin" tikulla. Tämän jälkeen potilas huuhtoi suutaan vedellä 5 minuutin ajan. Lapistus poisti välittömästi aftan kivun, mutta paranemisnopeuteen hoidolla ei ollut vaikutusta.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Herkkä CRP yhteydessä ei-allergiseen astmaan

Reykjavikista, Upsalasta ja Tartosta kerättiin analysiin 1 289 astmaatikon verinäytteet ja niistä analysoitiin erityisesti herkän CRP:n pitoisuudet. Taustalla on ajatus siitä, että tämä voisi olla inflammaation merkkiaineena samaan tapaan kuin kardiovaskulaarisissa sairauksissa. Todettiin, että ruumiinpaino oli yhteydessä CRP:n pitoisuuteen (r = 0,41, p < 0,0001), kuten myös tupakointi (p = 0,02). Selvä yhteys todettiin myös CRP-pitoisuuden ja hengityselinoireiden kuten vinkumisen, rasitusastman ja yöllisen yskän välillä (p < 0,0001). Ei-allerginen astma oli selvästi todennäköisempi, jos potilaan CRP-arvo kuului ylimpään ryhmään, samanlaista yhteyttä ei todettu allergisen astman tai bronkiaalisen hyperreaktiviteetin suhteen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kroonista idiopaattista yskää sittenkin?

Pitkittynyttä yskää erillisenä oireena on tutkittu jonkin verran. USA:ssa on joissakin selvityksissä pystytty kaikille yskää poteville löytämään syy oireeseen. Näin ei aina muualla ole ollut ja nyt englantilaisen huippuryhmänkin tutkimuksessa jäi 42 % yskijöistä ilman oireen etiologista varmennusta (postnasal drip 22 %, gastroesofageaalinen refluksi 16 %, astma 7 %, muita syitä 13 %). Potilaat olivat jo muualla hyvin tutkittuja, joten kyse oli ongelmatapauksista. Syytä vaille jääneet yskät kestivät muita kauemmin ja alussa oli ollut usein ylähengitysteiden infektio. Näillä potilailla oli myös suurempi herkkyys kapsaisiinille (yskätutkimuksissa käytetty punapippuri). Tutkijat, joista yksi oli arvostettu prof. Peter Barnes, pitävät idiopaattisen kroonisen yskän olemassoloa selvänä, eikä kaikille yskijöille siis löydy oireen aiheuttajan spesifiä hoitoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tupakointi lisää riskiä keuhkotuberkuloosiin

Pitkään on tiedetty tupakoivien sairastavan muita enemmän keuhkotuberkuloosia. Nyt asiaa selvitettiin tarkemmin Etelä-Afrikassa 2 401:n yli 15-vuotiaan kohortissa. Tubidiagnoosi perustui ihotestiin (ei calmetointeja), vähintään 10 mm:n induraatio katsottiin positiiviseksi. Tupakoivista tämä löydös oli 82 %:lla, riski koskaan tupakoimattomiin nähden oli 1,99. Yli 15 askivuotta tupakoineilla oli suurin suhteellinen riski. Johtopäätökseksi tuli, että tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä. Pääkirjoituksessa todennäköisimmäksi syyksi näille tuloksille mietitään tupakoinnin alentamaa immuniteettia tai lisäämää epäspesifistä tulehdusta. Sosiaalisilla tekijöillä lienee melkoisen suuri osuus asiassa, kuten myös HIV-tilanteella, minkä vakiointi puuttui itse tutkimuksesta.

Hannu Puolijoki

Syöpäpotilaan profylaktinen antibioottihoito

Solunsalpaajahoidon aiheuttama neutropenia altistaa potilaan vakaville infektioille. Valkosolujen kasvutekijää käytetään estämään pitkittynyttä syvää neutropeniaa. Antibioottiprofylaksiaa ei ole suositeltu käytettäväksi.

Sirkku Jyrkkiö

Roflumilastista lupaavia tuloksia keuhkoahtaumataudin hoidossa

Keuhkoahtaumataudin hoito on vaikeaa puuhaa, parasta olisi saada koko sairaus estettyä. Hoitovaihtoehtoina on kokeiltu eri lailla bronkodilatoivia tai inflammaatiota hillitseviä lääkeaineita. Tutkimuksia ovat haitanneet mm. potilasvalinnat ja nimenomaan (osittaisten) astmaatikkojen poimiminen pois testiryhmistä.

Hannu Puolijoki

Parhaassa iässä olevien miesten ongelmat

Alavirtsatie- ja sukuelinperäisten sairauksien yleisyydestä tarvitaan tarkkaa, ajan tasalla olevaa tietoa, jotta miesten terveyspalvelut voidaan kohdistaa oikein. Australialaiset tekivät vuoden 2003 loppupuoliskolla koko maanosansa käsittävän puhelinhaastattelun satunnaisesti valituille 5 990:lle yli 40-vuotiaalle miehelle. Tutkittavat jaettiin neljään ikäryhmään: 40-49-, 50-59-, 60-69- ja yli 70-vuotiaisiin niin, että kuhunkin ryhmään tuli vähintään 1 250 miestä. Vastausprosentti oli 78 ja otannan katsottiin edustavan läpileikkausta Australian koko monirotuisesta väestöstä.

Ossi Lindell

Vahvistusta kahvin terveysvaikutuksille

Vuosi sitten JAMAssa ilmestynyt suomalainen tutkimus väitti kahvin suojaavan tyypin II diabetekselta. Tulos näyttäisi saavan vahvistusta muista epidemiologisista tutkimuksista. Nyt JAMAssa julkaistu systemoitu katsaus löysi yhteensä 15 epidemiologista tutkimusta kahvin ja diabeteksen yhteyksistä. Näistä 9 pitkittäistutkimuksessa on seurattu lähes 200 000 ihmistä 6-20 vuoden ajan. Päivittäinen yli 6 kupin nauttiminen vähensi tyypin II diabeteksen riskiä (RR) 0,65:een (95 %:n lv 0,54-0,78). Suoja oli samanlainen riippumatta lihavuudesta tai sukupuolesta. Tutkimuksissa näkyi myös annos-vastesuhde - mitä enemmän juot kahvia, sitä enemmän se suojaa. Poikkileikkaustutkimukset tukevat tulosta sillä, että runsaasti kahvia juovilla äskettäin todetun hyperglykemian prevalenssi oli vähäisempi.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Rintasyövän mikrometastaasit luuytimessä itsenäinen riskitekijä

Rintasyöpä voi lähettää kasvainsoluja sekä lymfakierron että verenkierron kautta. Kainalon imusolmukkeiden etäpesäkkeet ennakoivat aggressiivista taudinkulkua. Rintasyöpä voi lähettää verenkiertoon syöpäsoluja, vaikka kainalon imusolmukkeissa ei olisi kasvainsoluja.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Eturauhassyövän postoperatiivinen sädehoito

Kun syöpä rajoittuu eturauhaseen, on prostatektomian jälkeinen ennuste hyvä. Kapseliin asti ulottuva eturauhassyöpä, korkea PSA ennen leikkausta ja näytteestä määritetyt Gleasonin pisteet yli 7 huonontavat ennustetta. Prostatektomian jälkeen satunnaistettiin 1 005 eturauhassyöpäpotilasta joko seurantaan tai postoperatiiviseen sädehoitoon. Seurantaryhmälle annettiin sädehoito vasta, kun epäiltiin taudin paikallista uusiutumista. Kaikilla potilailla oli todettu syövän kasvavan eturauhasen kapseliin (T3). Viiden vuoden seurannan aikana sädehoitoryhmän potilailla biokemiallinen relapsi eli PSA:n nousu oli merkittävästi harvinaisempaa kuin sädehoitamattomilla (52,6 % vs. 74,0 %). Taudin paikallinen uusiutuminen oli harvinaisempaa postoperatiivisen sädehoidon saaneilla (23 vs. 73). Molemmissa ryhmissä todettiin etäpesäkkeitä n. 6 %:lla potilaista. Hankalia pitkäaikaishaittoja (G3-4), kuten ripulia ja tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, oli postoperatiivisesti sädehoidetuilla useammin (4,2 % vs. 2,6 %). Kokonaiskuolleisuuus oli molemmissa ryhmissä sama, tosin eturauhassyöpään kuolleita oli enemmän seurantaryhmässä (8 vs. 15). Eturauhassyöpä on usein hidas taudinkulultaan, joten elinaikahyötyä voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmän seurannan jälkeen. Kun eturauhassyöpä kasvaa kapselissa, eturauhassyövän postoperatiivinen sädehoito on tarpeen taudin paikallisen uusiutumisen estämiseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Skeptisiä näkemyksiä AKE-lääkkeiden vaikuttavuudesta

Koliiniesteraasi-inhibiittoreiden (AKE-lääkkeiden) vaikuttavuuden kliinisestä merkityksestä on keskusteltu siitä lähtien kun ne markkinoille tulivat. Valtaosa lääketutkimuksista on ollut lyhyitä, kestoltaan 24-48 viikkoa, ja ennen AD2000-tutkimusta yksikään satunnaistettu tutkimus ei pyrkinyt selvittämään kliinikkoja askarruttanutta kysymystä - pystyvätkö AKE-lääkkeet lykkäämään Alzheimer-potilaiden laitoksiin joutumista. AD2000-tutkimuksen negatiivista tulosta ja potilaskadon ongelmia on puitu nyt vuoden ajan, ja tällä hetkellä Iso-Britanniassa pohditaan, kannattaako lääkkeitä suositella lainkaan. Tähän saumaan BMJ julkaisi uuden systemoidun katsauksen AKE-lääkkeistä.

Kaisu Pitkälä

Gabapentiini auttaa, kun estrogeeni ei käy vaihdevuosien kuumiin aaltoihin

Yli puolella menopaussi-ikäisistä naisista on hypotalamisen endorfiinimetabolian vaihtelusta seuraavia hankalia vasomotorisia oireita, kuumia aaltoja. Estrogeenikorvaushoito on tunnetusti erinomainen apu näissä ongelmissa. Viimeisten kolmen vuoden aikana on vaihdevuosien hormonihoidon turvallisuus kyseenalaistettu vahvasti, erityisesti rintasyöpäriskin kohoamisen takia. Samoin hiljakkoin todettiin, että rintasyövästä parantuneiden naisten estrogeenikorvaushoito lisää heidän syöpänsä uusiutumisriskiä. Tämä riski vaikeuttaa rintasyövästä parantuneiden naisten vaihdevuosiongelmien lääkitystä.

Pertti Kirkinen

HIV-hoito, lääketieteellinen ihmekö?

Vuosikymmen sitten HIV-diagnoosi oli kuolemantuomio, eikä näköpiirissäkään ollut mitään tehokasta hoitoa. Vieläkään tauti ei parane hoidolla, mutta kuolemantuomio on muuttumassa elinkautiseksi. Muutoksen on saanut aikaan HAART (highly active antiretroviral therapy) eli yhdistelmähoito kolmella tai neljällä lääkkeellä, mukana käänteiskopioijan ja proteaasin estäjiä. Niillä saadaan potilaat säilymään työkykyisinä ja elossa sekä vältetään kalliita sairaalahoitoja.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Astma ja allergiat yhteydessä epäsäännöllisiin kuukautisiin

Lähinaapureissamme (DK, EST, ICE, N, S) tehtiin 8 588 naisen 8 vuoden mittainen seurantakyselytutkimus, mukaan otettiin 6 137 hormoneja käyttämätöntä; raskaana olevia ei kelpuutettu. Tavoittena oli selvittää astman ja allergioiden sekä kuukautisvuotojen säännöllisyyden yhteyttä. Osoittautui, että astman epäsäännöllisille kuukautisille aiheuttama riski oli 1,54, heinänuhan 1,29, ja jos heinänuha oli edeltänyt astmaa, OR oli 1,95 (ikä 25-42 v). Riskit olivat samaa luokkaa lääkityksiä näihin sairauksiin käyttävillä. Epäsäännölliset kuukautiset olivat yhteydessä astman puhkeamiseen nuoremmilla (OR 1,58), mutta ei enää ikäryhmässä 42-54 v. Tutkijat epäilevät löydosten takana olevan metabolisia tai kehitykseen liittyviä tekijöitä, ehkä insuliiniresistenssi? Allergisten sairauksien lääkehoito ei näyttäsi selittävän havaintoja.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariini + ASA koronaarisyndrooman jälkeen

Meta-analyysin mukaan näyttää siltä, että vaikka potilas käyttää ASA:aa hänelle kannattaa aloittaa varfariini akuutin koronaarisyndrooman jälkeen. Kun näet verrattiin koronaarisyndrooman jälkeistä sairastuvuutta, kombinaatiohoitoryhmässä akuutin infarktin riski väheni 44 % (64-31 %), aivoinfarktin 54 % (73-23 %) ja sydämen revaskularisaation todennäköisyys 20 % (37-5 %) pelkällä ASA.lla jatkaneisiin verrattuna hoitoa seuraavan vuoden aikana. Merkitseviä vuotoja tosin oli kombinaatioryhmässä 2,5 kertaa (1,7-3,7) enemmän kuin pelkällä ASA:lla jatkaneiden ryhmässä, mutta kuolleisuus oli samaa luokkaa. Jos siis potilaalla ei ole suurentunutta vuotoalttiutta, kannattaa akuutin koronaarinsyndrooman jälkeen hänelle tarjota ASA:n lisäksi varfariini, sillä kardiovaskulaarihyöty on suurempi kuin vuotoriski.

Robert Paul

Lyhyesti: Heti osuva antibiootti tärkeä ESBL-infektioissa

ESBL (extended spectrum betalactamase) -entsyymiä tuottaviin sauvabakteereihin eivät tehoa edes kolmannen polven kefalosporiinit. Lisäksi monet niistä ovat resistenttejä aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille. Karbapeneemit sentään vielä purevat. Miten kohtalokas tällainen bakteeri on potilaalle, jos hoito ei heti osu? Kahdessa amerikkalaissairaalassa katsottiin kuuden vuoden ajalta potilaat, joilla oli ollut ESBL-kolibakteerin tai -klebsiellan aiheuttama infektio. Niitä löytyi 187. Jos potilaat eivät olleet saaneet kahden ensimmäisen vuorokauden aikana osuvaa antibioottia, kuolo korjasi joka viidennen. Osuvan hoidon ryhmässä kuolleisuus oli puolet pienempi. Huomattavaa oli, että virtsatieinfektioissa ei osuvan antibioottihoidon viivästyminen lisännyt kuolemia. Jos ESBL:n lisäksi bakteeri oli resistentti myös aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille, oli riski kuolla noin 15-kertainen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apua! ESBL ja nyt vielä karbapeneemitkin hajotetaan

Edellisessä jutussa käsiteltiin ESBL-bakteerien aiheuttamia ongelmia. Pahempaa on tulossa Atlantin takaa. New Yorkissa leviää Klebsiella pneumoniae, joka on ESBL-tuottaja, mutta myös karbapeneemille resistentti. Sille ei lyödy lääkettä. Eri sairaaloista kerätyistä klebsielloista 45 % oli ESBL-tuottajia ja niistä 3,3 % karbapeneemiäkin hajottavia. Kahdessa sairaalassa kanta levisi nopeasti ja ainakin 58 potilasta sai infektion. Heistä puolet kuoli kahden viikon sisään. Suurin osa näistä superbakteereista oli samaa ribotyyppiä eli ilmeisesti samaa kloonia. Lisää mutkia matkaan tulee sitä, ettei karbapeneemiresistenssiä ole ihan helppo laboratoriossa luotettavasti osoittaa.

Heikki Arvilommi

Kriittinen antibioottien käyttö ei lisää jälkitauteja

Mikrobilääkeresistenssin uhka on jarruttanut monissa maissa antibioottien käyttöä hengitystieinfektioiden hoidossa. Pidättäytyminen antibiooteista on johtanut epäilyyn, että jälkitaudit voivat lisääntyä. Tätä pelkoa tukevia tutkimustuloksiakin on. Esimerkiksi Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa käytetään vähän antibiootteja ja tilastojen mukaan näissä maissa on mastoidiitti yleisempi vaiva kuin monessa muussa maassa. Samansuuntainen tulos on saatu Englannissakin. Sieltä tulee tämä uusin tutkimus, joka nyt kyllä rauhoittaa pidättyväistä kollegaa.

Heikki Arvilommi

Eteiskorvakkeen katetrisulku - antikoagulaation korvike?

Eteisvärinään liittyy noin viisinkertainen aivohalvauksen vaara. Perinteisesti trombinmuodostusta ja embolisaatiota ehkäistään joko antikoagulanttihoidolla tai ASA:lla.

Juhani Airaksinen

Vanhukset eivät mahdu hoitosuosituksiin

Iäkkäät ihmiset sairastavat yleensä useita sairauksia yhtä aikaa. Miten monisairaat vanhukset otetaan huomioon hoitosuosituksissa? Tätä selvitettiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin mm. verenpainetaudin, diabeteksen, sydämen vajaatoiminnan, COPD:n, osteoporoosin, artroosin, eteisvärinän, hyperlipidemian ja sepelvaltimotaudin hoitosuosituksia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten niissä oli otettu huomioon vanhusten erityispiirteet ja mahdollinen komorbiditeetti ja pohdittiinko niissä näytönastetta. Vanhuspotilailla on edessään enää rajallinen aika elämää. Siten keskeinen kysymys hoidossa on, missä ajassa hoidon hyöty tulee esille ja mitä elämänlaadun suhteen on saavutettavissa.

Kaisu Pitkälä