Lyhyesti: Varfariini + ASA koronaarisyndrooman jälkeen

Meta-analyysin mukaan näyttää siltä, että vaikka potilas käyttää ASA:aa hänelle kannattaa aloittaa varfariini akuutin koronaarisyndrooman jälkeen. Kun näet verrattiin koronaarisyndrooman jälkeistä sairastuvuutta, kombinaatiohoitoryhmässä akuutin infarktin riski väheni 44 % (64-31 %), aivoinfarktin 54 % (73-23 %) ja sydämen revaskularisaation todennäköisyys 20 % (37-5 %) pelkällä ASA.lla jatkaneisiin verrattuna hoitoa seuraavan vuoden aikana. Merkitseviä vuotoja tosin oli kombinaatioryhmässä 2,5 kertaa (1,7-3,7) enemmän kuin pelkällä ASA:lla jatkaneiden ryhmässä, mutta kuolleisuus oli samaa luokkaa. Jos siis potilaalla ei ole suurentunutta vuotoalttiutta, kannattaa akuutin koronaarinsyndrooman jälkeen hänelle tarjota ASA:n lisäksi varfariini, sillä kardiovaskulaarihyöty on suurempi kuin vuotoriski.

Robert Paul

Lyhyesti: Heti osuva antibiootti tärkeä ESBL-infektioissa

ESBL (extended spectrum betalactamase) -entsyymiä tuottaviin sauvabakteereihin eivät tehoa edes kolmannen polven kefalosporiinit. Lisäksi monet niistä ovat resistenttejä aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille. Karbapeneemit sentään vielä purevat. Miten kohtalokas tällainen bakteeri on potilaalle, jos hoito ei heti osu? Kahdessa amerikkalaissairaalassa katsottiin kuuden vuoden ajalta potilaat, joilla oli ollut ESBL-kolibakteerin tai -klebsiellan aiheuttama infektio. Niitä löytyi 187. Jos potilaat eivät olleet saaneet kahden ensimmäisen vuorokauden aikana osuvaa antibioottia, kuolo korjasi joka viidennen. Osuvan hoidon ryhmässä kuolleisuus oli puolet pienempi. Huomattavaa oli, että virtsatieinfektioissa ei osuvan antibioottihoidon viivästyminen lisännyt kuolemia. Jos ESBL:n lisäksi bakteeri oli resistentti myös aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille, oli riski kuolla noin 15-kertainen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apua! ESBL ja nyt vielä karbapeneemitkin hajotetaan

Edellisessä jutussa käsiteltiin ESBL-bakteerien aiheuttamia ongelmia. Pahempaa on tulossa Atlantin takaa. New Yorkissa leviää Klebsiella pneumoniae, joka on ESBL-tuottaja, mutta myös karbapeneemille resistentti. Sille ei lyödy lääkettä. Eri sairaaloista kerätyistä klebsielloista 45 % oli ESBL-tuottajia ja niistä 3,3 % karbapeneemiäkin hajottavia. Kahdessa sairaalassa kanta levisi nopeasti ja ainakin 58 potilasta sai infektion. Heistä puolet kuoli kahden viikon sisään. Suurin osa näistä superbakteereista oli samaa ribotyyppiä eli ilmeisesti samaa kloonia. Lisää mutkia matkaan tulee sitä, ettei karbapeneemiresistenssiä ole ihan helppo laboratoriossa luotettavasti osoittaa.

Heikki Arvilommi

Kriittinen antibioottien käyttö ei lisää jälkitauteja

Mikrobilääkeresistenssin uhka on jarruttanut monissa maissa antibioottien käyttöä hengitystieinfektioiden hoidossa. Pidättäytyminen antibiooteista on johtanut epäilyyn, että jälkitaudit voivat lisääntyä. Tätä pelkoa tukevia tutkimustuloksiakin on. Esimerkiksi Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa käytetään vähän antibiootteja ja tilastojen mukaan näissä maissa on mastoidiitti yleisempi vaiva kuin monessa muussa maassa. Samansuuntainen tulos on saatu Englannissakin. Sieltä tulee tämä uusin tutkimus, joka nyt kyllä rauhoittaa pidättyväistä kollegaa.

Heikki Arvilommi

Eteiskorvakkeen katetrisulku - antikoagulaation korvike?

Eteisvärinään liittyy noin viisinkertainen aivohalvauksen vaara. Perinteisesti trombinmuodostusta ja embolisaatiota ehkäistään joko antikoagulanttihoidolla tai ASA:lla.

Juhani Airaksinen

Vanhukset eivät mahdu hoitosuosituksiin

Iäkkäät ihmiset sairastavat yleensä useita sairauksia yhtä aikaa. Miten monisairaat vanhukset otetaan huomioon hoitosuosituksissa? Tätä selvitettiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin mm. verenpainetaudin, diabeteksen, sydämen vajaatoiminnan, COPD:n, osteoporoosin, artroosin, eteisvärinän, hyperlipidemian ja sepelvaltimotaudin hoitosuosituksia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten niissä oli otettu huomioon vanhusten erityispiirteet ja mahdollinen komorbiditeetti ja pohdittiinko niissä näytönastetta. Vanhuspotilailla on edessään enää rajallinen aika elämää. Siten keskeinen kysymys hoidossa on, missä ajassa hoidon hyöty tulee esille ja mitä elämänlaadun suhteen on saavutettavissa.

Kaisu Pitkälä

Pieni ASA-annos ei ehkäise syöpää naisilla

Noin 40 000 yli 45-vuotiasta amerikkalaista terveydenhuollossa työskentelevää naista osallistui satunnaistettuun, kontrolloituun ehkäisykokeiluun, jonka tarkoitus oli testata asetyylisalisyylihapon (ASA) ja E-vitamiinin merkitystä sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyssä. Alkutilanteessa terve koeryhmä sai 100 mg ASA:aa ja 600 IU:ta E-vitamiinia joka toinen päivä vertailuryhmän saadessa lumevalmistetta. Tulokset kymmenen vuoden seurannassa olivat selkeät. ASA ei ehkäissyt sairastuvuutta eikä kuolleisuutta syöpään yleensä. Sillä ollut myöskään vaikutusta eri kohde-elinten syövän ilmaantuvuuteen eikä kuolleisuuteen niihin. E-vitamiinin samanaikainen saanti ei vaikuttanut tuloksiin. Ainoan poikkeuksen teki keuhkosyöpä, jolta ASA suojasi. Tuloksia käsitellään lehden kahdessa pääkirjoituksessa, joissa molemmissa korostetaan tutkijaryhmän yksiselitteistä johtopäätöstä terveellisten elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja erityisesti tupakoimattomuuden, tärkeyttä syövän ehkäisyssä. Avoimeksi kysymykseksi edelleen jää, ovatko tulokset samoja terveillä miehillä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Ohitusleikkaus vai pallolaajennus munuaispotilaalle?

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennuste on tavallista huonompi sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen että varsinkin perinteisen pallolaajennuksen jälkeen. Suuren ARTS-tutkimuksen jälkianalyysi on ensimmäinen satunnaistettu vertailu revaskularisaatiomenetelmien vaikutuksista monisuonitautia ja lievää tai keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden (n = 142) ennusteeseen. Munuaispotilaiden kuolleisuus oli 5 vuoden seurannassa noin kaksinkertainen kummassakin hoitoryhmässä. Sydänkuolleisuus oli vain hieman normaalia suurempi ja odotetusti ainoa menetelmien välinen ero oli suurempi uusintatoimenpiteen tarve pallolaajennuksen jälkeen. Tämän pienen tutkimuksen valossa voidaan pallolaajennusta metalliverkkoputken asennuksineen harkita myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan revaskularisaatioon edellyttäen, että toimenpiteessä käytettävä varjoainemäärä saadaan pidettyä pienenä ja ahtaumat soveltuvat hyvin pallohoitoon.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Muista splenektomiapotilaan rokotukset

BMJ:n pääkirjoituksessa muistutetaan, että vamman jälkeisen tai hoitotoimenpiteenä tehdyn pernan poistoleikkauksen yhteydessä on muistettava rokottaa potilas hemofilusta, meningokokkia ja pneumokokkia vastaan. Elinaikainen riski saada näiden bakteerien aiheuttama vaikea infektio (jossa kuolleisuus on 50 %) on 5 %. Rokotuksilla riskiä voidaan vähentää. Ja jos splenektomiapotilas saa infektion, on infektio hoidettava tehokkaasti ja sassiin. Häkellyttävää, mutta totta on, että Skotlannissa on rokotettu vain 13 % potilaista, jotka ovat menossa elektiviseen splenektomiaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Useat tekijät ennakoivat lapsen liikkuvuutta

Kaikkiaan kahdeksalle 25 mahdollisesta riskitekijästä löydettiin tilastollinen yhteys lasten lihavuuteen brittiläisessä, yli 8 000 lasta käsittävässä seurantatutkimuksessa. Nämä olivat vanhempien lihavuus (riski lisääntyi, jos molemmat vanhemmat olivat lihavia), lapsen lihavuus ennen kolmatta ikävuotta sekä television katselu yli kahdeksan tuntia viikossa ja alle 10 ja puolen tunnin yöuni kolmen vuoden iässä. Muut tekijät liittyivät suureen syntymäpainoon ja painon normaalirajat ylittävään kehitykseen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Myös äidin tupakointi raskauden 28. ja 32. viikon välillä oli merkitsevä riskitekijä. Rintaruokinta suojasi lihavuudelta vain niitä lapsia, joiden äidit eivät tupakoineet raskauden aikana. Tulokset ovat järkeenkäypiä; seuraava kysymys onkin, miten pienten lasten lihavuutta ehkäistään käytännössä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Terveystietoverkko maksaa 2% terveysmenoista

Harvardin yliopiston koordinoimassa hankkeessa arvioitiin niin hyvin kuin ikinä mahdollista, mitä kattava terveydenhuollon tietojärjestelmä tulisi maksamaan USA:ssa. Järjestelmä käsittäisi potilaan varman tunnistamisen, potilaskertomukset avohoidossa ja sairaaloissa, laboratorio- ja kuvantamistulokset, tarvittavat taulukot, tietoturvallisen sähköpostiosoitteen potilaan ja terveydenhuollon välille sekä lääkemääräysliikenteen. Arvio perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin ja nykytietoon kustannuksista. Päädyttiin siihen, että järjestelmä tulisi maksamaan 156 miljardia dollaria, mikä vastaa 2 % USA:n terveysmenoista 5 vuoden aikana. Päättäjien vastuulle jää arvioida kannattaako satsaus. Ainakin Suomen kansallisen terveyshankkeen päättäjien kannattaa lukea artikkeli.

Robert Paul

Liikunnan väheneminen tärkeä syy BMI:n kasvuun tytöillä

Lihavuuden syynä on energian saannin ja sen kulutuksen epäsuhta; kaloreista on tieteellistä näyttöä huomattavasti enemmän kuin liikunnasta. Liikunnan tärkeydestä nuoruusiän lihavuuden ehkäisemiseksi saadaan vasta nyt vakuuttavaa tietoa amerikkalaisesta, musta- ja valkoihoisten tyttöjen seurantatutkimuksesta. Kaikkiaan 2 300 tytölle tehtiin vuosittain liikuntaan, ravintoon ja kasvuun liittyvät mittaukset 9-10 vuoden iästä 18-19 vuoden ikään. Monipuolisesti vakioitujen tulosten mukaan viikottaisen liikunnan väheneminen 10 MET:llä (metabolinen ekvivalentti; 10 MET:iä vastaa 2-3:a reipasta kävelykertaa), oli yhteydessä BMI:n nousuun, joka oli mustilla 0,14 ja valkoisilla 0,09 kg/m2. Kymmenen vuoden seurannassa BMI kasvoi mustilla vähiten liikkuvilla tytöillä 2,98 kg/m2 verrattuna eniten liikkuvien ryhmään, joilla kasvu jäi 1,91 kg/m2:iin. Valkoisilla tytöillä vastaavat luvut olivat 2,1 ja 1,4 kg/m2. Vähemmän liikkuvat olivat siis selvästi lihavampia noin 20 vuotiaina.

Aulikki Nissinen

Ihotesteistä apua lääkeallergian selvittelyssä

Lääkkeiden käyttöön liittyvät ihoreaktiot ovat yleisiä, ja useimmiten ne herättävät epäilyn allergiasta. Allergia on kuitenkin mekanismina vain pienessä osassa tapauksista. Allergisten ja muilla tavoin syntyvien ihoreaktioiden erottaminen toisistaan kliinisen kuvan perusteella ei aina ole helppoa. Allergiset reaktiot yleensä toistuvat, jos samaa lääkettä käytetään uudelleen ja ne voivat myös olla henkeä uhkaavia. Tästä syystä tarvittaisiin luotettavia testejä, joilla allergiset reaktiot voitaisiin poimia esiin vaarattomista sivuvaikutuksista.

Sirkku Peltonen

HIV-infektion leviäminen ja yhteiskunnallinen murros

Lontoolaissosiologit ehdottavat käsitteen riskiympäristö käyttöönottoa puhuttaessa HIV-epidemian laajenemiseen vaikuttavista muutoksista. Ympäristön muutokset ovat vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin yksilön riskikäyttäytyminen. Vuosikymmen sitten tapahtui tällaisia jyrkkiä ja nopeita muutoksia mm. Itä-Euroopassa ja Länsi-Balkanilla ja kirjoittajat esittävät, että näihin ympäristömuutoksiin liittyy myös HIV-epidemian räjähtäminen.

Robert Paul

Seminooman liitännäishoidoksi karboplatiinia

Noin 60 % kaikista kivessyövistä on puhtaita seminoomia. Tauti on paikallinen 70-80 %:lla potilaista. Yli viidenkymmenen vuoden ajan on ollut tapana antaa leikkauksen jälkeen para-aorttaalialueen imusolmukkeiden sädehoito. Näin hoitaen lähes kaikki paranevat; 80 % potilaista paranee jo leikkauksella ja oikeastaan vain 20 % tarvitsisi liitännäishoidon.

Lyhyesti: Milloin beetasalpaaja leikkauspotilaalle?

Beetasalpaajia käytetään yleisesti perioperatiivisen infarktin estoon suurten leikkausten yhteydessä, vaikka satunnaistettujen tutkimusten tulokset ovat olleet vaihtelevia. Arvostettu New England Journal of Medicine julkaisi yllättäen retrospektiivisen analyysin beetasalpaajahoidon perioperatiivisista vaikutuksista lähes 800 000 suuressa leikkauksessa olleen potilaan aineistossa. Vajaa viidennes potilaista käytti beetasalpaajaa ja analyysin perusteella suuren operatiivisen riskin potilaat hyötyivät hoidosta, mutta pienen tai keskisuuren riskin potilailla ei hyötyä havaittu. Suurempien satunnaistettujen tutkimusten tuloksia odotellessa lehden pääkirjoitus suositteli beetasalpaajia suuren leikkauksen yhteydessä sepelvaltimopotilaille, etenkin jos heillä lisäksi on diabetes, munuaisten vajaatoiminta tai muita valtimotaudin ilmentymiä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Pidempi antikoagulanttihoito eduksi alaraajan uuden laskimotukoksen estossa

Alaraajan laskimotukoksen antikoagulanttihoidon pituudesta on taitettu peistä pitkään. Nyt julkaistiin meta-analyysi, missä oli mukana 15 kriteerit täyttävää tutkimusta (potilaiden mediaanilukumäärä 345), ja keskeisenä tavoitteena verrata hoidon pituuden (lyhyen hoidon keston mediaani 1,75 ja pitkän 6,0 kk) estovaikutusta ja riskejä. Uuden tukoksen ilmaantuvuus pieneni pitkällä hoidolla: 0,02 vs 0,126 tapahtumaa/potilasvuosi. Jos hoito pitkässä terapiassa keskeytyi, vaikutus laimeni. Vuotokomplikaatioiden määrä oli samaa tasoa molemmissa ryhmissä. Tutkijat suosittelevat pidemmän kaavan mukaan toteutettua uuden trombin estoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vitamiinilisällä ei merkitystä infektioiden ehkäisyssä

Skotlantilaiseen infektiotautien ehkäisykokeiluun otettiin 910 yli 65-vuotiasta henkilöä. Satunnaistamisen jälkeen koeryhmä sai päivittäin 16 vitamiini- ja hivenaineen annoksen, joka korvasi 50-210 % suositellusta tarpeesta. Vitamiini- ja hivenainelisä ei vähentänyt terveydenhuoltoon infektiotautien vuoksi tehtyjä yhteydenottoja. Myös koehenkilöiden raportoimien sairauspäivien määrä sekä heidän kokemansa elämänlaatu olivat samat kuin lumevalmistetta nauttineilla. Infektioiden ehkäisemiseksi ei siis ole järkevää popsia pillereitä. Kuitenkin tarvitaan tutkimusnäyttöä vitamiini- ja hivenainelisän tarpeellisuudesta riskiryhmillä, esim. laitospotilailla.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Sepelvaltimoahtaumat löytyvät pian TT-kuvauksella?

Tietokonekerroskuvauksen tekniikka kehittyy nopeasti. Uusimmissa 64-viipalelaitteissa päästään jo alle 0,5 mm:n kuvaustarkkuuteen, eikä tutkittavan sykkeenkään tarvitse olla kovin harva. Sveitsiläiset kardiologit tutkivat 67 varjoainekuvaukseen lähetettyä potilasta tietokonekuvauksella. He pystyivät arvioimaan kaikki yli 1,5 mm:ä suuremmat sepelvaltimohaarat. Yksittäiset ahtaumat löytyivät 94 %:n sensitiivisyydellä ja 97 %:n spesifisyydellä. Päähaarojen tyvialueilla menetelmä toimi virheettömästi. Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus alkaa olla valmis rajoitettuun kliiniseen käyttöön, kunhan menetelmän ongelmat ja rajoitukset ymmärretään. Päinvastoin kuin yleensä odotetaan, menetelmä ilmeisesti lisää varsinaisten varjoainekuvausten ja revaskularisaation tarvetta Suomessa, vaikka varsinaisten diagnostisten varjoainekuvausten määrä väheneekin.

Juhani Airaksinen

Varhaiset hengitystieinfektiot eivät suojaa lasta astmalta

Niin sanottua hygieniahypoteesia näkee välillä yleistettävän niin, että varhaislapsuuden hengitystieinfektiot suojaisivat lasta astmalta ja allergioilta. Tälle väittämälle laittaa pisteen hieno norjalainen kohorttitutkimus, jossa 2 540:tä lasta seurattiin syntymästä 10 vuoden ikään. Ensimmäisen ikävuoden aikana sairastetut flunssat, alahengitystieinfektiot, kurkunpää- ja välikorvatulehdukset kirjattiin. Kun lapset olivat 10-vuotiaita, vanhemmilta kysyttiin, onko lapsella nyt tai onko hänellä koskaan ollut lääkärin toteamaa astmaa tai allergista nuhaa. Kahdelle kolmasosalle lapsista tehtiin 10-vuotiaana myös ihopistokokeet tavallisimmilla allergeeneilla.

Marjo Renko