Naisen ympärileikkaus aiheuttaa hedelmättömyyttä

Laajuudeltaan vaihteleva naisen ympärileikkaus on yleinen Afrikan koillis- ja itäosissa. Ongelmaan törmätään aika ajoin myös Suomeen muuttaneen väestön keskuudessa. Tätä länsimaiselle ihmiselle vaikeasti ymmärrettävää tapaa vastaan on käynnistetty lukuisia, yhteiskunnallisiin, terveydellisiin ja uskonnollisiin taustatekijöihin kohdistuvia interventioita. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole ollut niin näkyvä kuin mitä voisi toivoa.

Pertti Kirkinen

Lisätietoa lääkkeiden tehosta lasten migreenin hoidossa

Lasten migreenin hoitotutkimuksista on tehty systemaattinen katsaus Hollannissa. Satunnaistettuja tutkimuksia löytyi 10, joissa oli yhteensä 1 575 lasta. Päävastemuuttujana oli päänsärky 1-2 tunnin kuluttua lääkityksestä. Kutakin lääkettä oli tutkittu pääsääntöisesti vain yksittäisissä tutkimuksissa, joten mitään varsinaista meta-analyysia ei pyrittykään tekemään, vain sumatriptaani-nenäsuihkeesta löytyi kolme lumekontrolloitua työtä. Lapset olivat keskimäärin 11,7-vuotiaita. Tulokset olivat varsin vaatimattomat: lumetta paremmin kipua hillitsivät parasetamoli (RR 1,5, 95 %:n lv 1,0-2,1), ibuprofeeni (RR 1,5, 95 %:n lv 1,2-1,9) sekä sumtriptaani-nenäsuihke (RR 1,4, 95 %:n lv 1,2 -1,7). Tehottomia olivat sumatriptaanitabletit sekä ergotamiini. Sumatriptaani-nenäsuihkeella sivuvaikutuksia oli selvästi lumetta enemmän, mutta onneksi useimmiten kyseessä oli vain paha maku.

Marjo Renko

Ylihoidammeko lievää astmaa?

Astman hoitoa on tutkittu viime vuosina innokkaasti, ja aivan viime aikoina ovat painoa saaneet inhaloitavaa steroidia ja pitkävaikutteista bronkodilataattoria sisältävien yhdistelmävalmisteiden säännöllisen käytön tutkimukset. Lievän, harvoin oireilevan astman suhteen on kuitenkin kliinikolla toisinaan käsitys, että usein suositeltua säännöllistä hoitoa ei välttämättä tarvittaisi, ja potilaat itsekin ovat vähentäneet lääkityksen käyttöä omin päin.

Hannu Puolijoki

Nykykäsitys inkontinenssiproteesista

Virtsainkontinenssin hoitoon tarkoitettu proteesi on ollut käytössä yli 30 vuotta. Se on läpikäynyt monta eri kehitysvaihetta. Nykyisin käytössä olevaa mallia (AMS-800) on modifioitu viimeksi vuonna 1987. Laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella kontinenssi saadaan proteesilla aikaan 73 %:lle (61-96 %) hoidetuista. Laiteperäisiä komplikaatioita kehittyy 12 %:lle, varhaisesta infektiosta tai kudoseroosiosta johtuvia 4,5-67 %:lle ja myöhäiseroosiosta johtuvia 15 %:lle. Prostatektomian jälkeisen inkontinenssin hoidossa yli 90 %:lle saadaan aikaan toivottu tulos. Laite soveltuu parhaiten käytettäväksi ponnistusinkontinenssissa silloin, kun ongelman syy on sulkijalihaksen heikkous. Myös neurogeenisessa rakon toiminnan häiriössä se on indisoitu, kunhan ennen laitteen implantointia on varmistettu, että rakko on stabiili ja sen volyymi riittävä. Tarkka potilasvalinta on hyvän tuloksen tae.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Myös työstressi voi laukaista masennuksen

On epäselvää, missä määrin työrasituksen kaltainen normaali stressi laukaisee depressiota. Kanadalaisessa ei-depressiiviseen, työssä käyvään väestöön kohdistuneessa haastattelututkimuksessa selvisi, että ylimmässä stressiryhmässä masennusta esiintyi yli kaksinkertainen määrä muihin verrattuna. Monimuuttuja-analyysissä ylin työstressiryhmä säilyi riskiryhmänä. Muita masennuksen riskiä lisääviä tekijöitä olivat alhainen koulutus, pitkäaikaiset sairaudet sekä lapsuuden ja aikuisiän traumaattiset tapahtumat. Tutkimuksen tulosta arvioitaessa on huomattava, että tutkimus kohdistui masennuksen osalta terveisiin työntekijöihin ja että työstressi kohosi muiden tekijöiden huomioonottamisen jälkeen itsenäiseksi riskitekijäksi. Työstressin masennusta aiheuttava vaikutus ei kuitenkaan ole lineaarinen, vaan keskittyy korkeimman stressin ryhmään. Tämä havainto luo hyvät mahdollisuudet myös työolosuhteiden kehittämiseen siten, että työntekijät pysyvät mieleltään terveinä ja työkykyisinä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Jotain hyvääkin...

40-vuotias mies sairastui krooniseen myelooiseen leukemiaan ja hoidettiin asianmukaisesti kantasolusiirroin. 29-vuotiaasta hänellä oli ollut alopecia universalis. Kun siirrosta oli kulunut n. 7 viikkoa, karvoitusta ilmaantui parrankasvualueelle, silmäripsiin ja päälaelle. Immuunisupressiota jouduttiin keventämään puolen vuoden kohdalla ja karvoitus harveni jälleen. Kun immuunisuppressiota taas jatkettiin ja on jatkettu nyt pari vuotta, potilaalla on hiukset päässä ja hän kasvattaa normaalia partaa. Kaikkien ihokarvojen puuttumista on luultu hoidolle reagoimattomaksi tilaksi. Tapaus osoittaa, että parantumaton se ei kuitenkaan ole.

Robert Paul

Lyhyesti: Kitarisan poistosta ei hyötyä putkituksen lisänä

Helsinkiläiskollegat ovat tutkineet, vähentääkö tärykalvoputkituksen yhteydessä tehty kitarisan poisto välikorvatulehdusten esiintymistä alle 4-vuotiailla lapsilla. Tutkimukseen otettiin 217 lasta, joilla oli ollut joko toistuvia välikorvatulehduksia tai krooninen välikorvaerite. Satunnaistamisen jälkeen lapsille tehtiin joko tympanostomia tai sekä tympanostomia että adenotomia. Suuren kitarisan vuoksi suun kautta hengittävät lapset, astmaatikot ja uniapneaoireiset lapset suljettiin pois. Ennen tutkimukseen tuloa lapset olivat sairastaneet keskimäärin yli 5 otiittia vuodessa. Toimenpiteen jälkeen lapsia seurattiin 12 kk:n ajan. Välikorvatulehduksia ilmaantui tympanostomiaryhmän lapsille keskimäärin 1,4 vuodessa ja adenotomia ja tympanostomia -ryhmän lapsille 1,7 vuodessa. Vaikka tulokset analysoitiin erikseen kaikkein vaikeimmassa kierteessä olleilta tai liimakorvatilanteessa tutkimukseen tulleilta, ei kitarisan poistosta saatu lisähyötyä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Äkkikuoleman uhka suurin heti infarktin jälkeen

VALIANT-tutkimukseen osallistui yli 14 000 potilasta, joilla sydäninfarkti aiheutti sydämen vajaatoiminnan tai ainakin merkittävän pumppaustoiminnan häiriön. Noin 2 vuoden seurannan aikana ilmeni tutkimuksessa 1 067 äkkikuolemaa mukaan lukien onnistuneet sydänpysähdyksen elvytykset. Äkkikuoleman vaara oli suurin (1,4 %) ensimmäisen kuukauden aikana ja laski nopeasti 0,14 %:iin kuukaudessa ensikuukausien jälkeen. Riski oli sitä suurempi mitä huonompi oli potilaan sydämen pumppaustoiminta. Äkkikuolema on edelleen merkittävä ongelma heti sydäninfarktipotilaan kotiutuksen jälkeen. Valitettavasti riskipotilaiden tunnistaminen jo sairaalahoidon aikana ei ole vielä riittävän tarkkaa esimerkiksi rytmihäiriötahdistinhoitoa silmällä pitäen.

Juhani Airaksinen

Suru on toisinaan sairaus ja tarvitsee hoitoa

Käsitys surun sairausluonteesta on vaihdellut. Läheisen menetys laukaisee usein kliinisen, hoitoa vaativan masennuksen. Oman erillisen käsitteen muodostaa ns. komplisoitunut suru, jonka kriteereitä ovat yli 6 kuukautta rakkaan kuoleman jälkeen ilmenevät vaikeus uskoa läheisen kuolemaa todeksi, kuoleman aiheuttamat vihan tai katkeruuden tunteet, toistuvat tuskaisten tunne-elämysten palautumat, joihin liittyy intensiivinen kuolleeseen kohdistuva ikävä ja kaipuu sekä toistuvat rakastetun kuolemaan liittyvät ajatukset. Toinen usein komplisoituneen surun yhteydessä esiintyvä oheishäiriö on traumaperäinen stressireaktio.

Raimo K.R. Salokangas

Onnistunut munasarjakudoksen siirto kaksoselta toiselle

Munasarjakudosta on onnistuneesti siirretty koe-eläimillä. Tyttöjen ja nuorten naisten syövän hoidon yhteydessä pakastetaan heidän munasarjakudostaan joskus ennen rajuja sytostaattihoitoja. Ajatuksena on säilyttää fertiliteetti: kun potilas on toipunut sairaudesta, ovariokudos voidaan palauttaa naisen elimistöön. Yhdellä Hodgkinin tautia sairastavalla potilaalla on raportoitu onnistunut raskaus näin menetellen. Muutoin kokemukset tällaisesta ovarion autograftihoidosta ihmisellä ovat olleet huonot, koska transplantaatioon liittyvä iskemia tuhoaa herkästi kudoksen. Allograftista ovariokudoksen siirtoa ei ole ihmisellä saatu onnistumaan. Nyt onnistuttiin kuitenkin siirtämään monotsygoottisen kaksosen munasarjakudosta toiselle sisarelle, joka oli kärsinyt yli 10 vuotta ennenaikaisesta munasarjojen toiminnan loppumisesta. Luovuttajalta poistettiin laparoskooppisesti terve munasarja, josta välittömästi preparoitiin follikkelit sisältävä kuorikerros. Tämä siirrettiin saaja-sisarelle minilaparotomiassa. Häneltä poistettiin ovariaalijuosteesta atreettinen kuorikerros, jonka paikalle siirrettävä munasarjakudos ommeltiin. Saajan kuukautissykli palautui kolmessa kuukaudessa, ja hän tuli toisen kuukautiskiertonsa aikana raskaaksi. Raskaus ja synnytys olivat ongelmattomia ja vastasyntynyt tyttö terve. Ovariokudoksen siirto näyttää onnistuvan myös ihmisellä, ja erilaisia tekniikoita ja kudoksen varastoimismenetelmiä tätä toimintaa varten on kehitteillä.

Pertti Kirkinen

Kaikukardiografialla lisää tietoa eteisvärinäpotilaan aivohalvausvaarasta

Kaikukardiografialla todettava hidastunut eteiskorvakkeen virtaus ja veren "liejuuntuminen" (spontaneous echo contrast) eteiskorvakkeen seudussa lisäävät eteisvärinäpotilaan aivohalvausvaaraa. Eriasteista liejuuntumista havaitaan 12-67 %:lla eteisvärinäpotilaista.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Erlotinibi ja ei-pienisoluinen keuhkosyöpä

Erlotinibi on tyrosiinikinaasin estäjä, joka salpaa EGF-reseptorin (epidermal growth factor) välittämän kasvusignaalin. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän soluissa todetaan usein EGF-reseptoreita. Toisella tyrosiinikinaasin estäjällä gefitinibillä on saatu oireita helpottavaa vaikutusta etenkin tupakoimattomien naisten sairastamassa adenokarsinoomassa.

Sirkku Jyrkkiö

Uloshengityksen typpioksidimääritys astmapotilaille?

Uloshengitysilman typpioksidimäärityksen (FENO) menetelmiä on kehitetty astmapotilaan hengitysteiden inflammaation asteen määrittämiseen. Nyt tätä metodia sovellettiin inhaloitavan flutikasonin annoksen säätöön; vertailukohteena oli tavanomainen hoito-ohjeisiin perustuva kaavio. Seuranta-aika oli 1 vuosi. Lähtökohtana seurannalle oli matalin oireet kurissa pitänyt taso (lähinnä flutikasonia 750 µg/pv), ja tätä laskettiin alaspäin 250 µg erissä aina 100 µg/pv ja edelleen lumelääkkeeseen saakka kunnes FENO oli >15 ppb-tasolla tai vertailuryhmässä menetettiin astman kontrolli. Osoittautui, että typpioksidiryhmässä inhaloitavan steroidin annokset putosivat tasolle 370 µg/pv vertailuryhmän jäädessä 641 µg:aan/pv. Pahenemisvaiheiden osuudet olivat vastaavasti 0,49 vs. 0,90 episodia/potilasvuosi. Tutkimus tuo, kuten pääkirjoitus toteaa, uutta näkemystä biomarkkerien soveltamisesta astman hoitoon, joskin lisäselvityksiä kaivataan.

Hannu Puolijoki

Kokaiinin käyttäjillä usein pullistumia sepelvaltimoissa?

Kokaiini aiheuttaa usein sydänkomplikaatioita, pahimpana niistä sydänperäisen äkkikuoleman. Minnesotalaiset kardiologit päättivät vertailla 112 peräkkäisen kokaiinin käyttäjän sepelvaltimoanatomiaa vastaavanlaiseen huumeettomaan kontrolliryhmään havaittuaan aiemmin kokaiinin käyttäjillä usein sepelvaltimoiden aneurysmia. Sokkotulkinnassa osoittautuikin, että kolmanneksella kokaiinin käyttäjistä oli aneurysmia sepelvaltimoissaan, kun kontrolliryhmässä niitä löydettiin vain 7,6 %:lla. Aneurysmien arveltiin lisäävän sydäninfarktin vaaraa, koska lähes puolet kokaiinin käyttäjistä (keski-ikä 44 vuotta) oli sairastanut sydäninfarktin ja vain 52 %:lla oli ahtaumia sepelvaltimoissaan.

Juhani Airaksinen

Yksi sädehoitoannos tehoaa luuston etäpesäkekipuun

Suurin osa levinnyttä syöpätautia sairastavista potilaista kärsii luustoetäpesäkkeiden aiheuttamista kivuista. Sädehoito helpottaa kipua 80 %:lla potilaista. Sädehoitoa on perinteisesti annosteltu kivun hoidossa joko 10 annoksena (yht. 30 Gy) tai viitenä annoksena (yht. 20 Gy). Kahdessa isossa satunnaistetussa tutkimuksessa on jo aiemmin saatu näyttöä siitä, että 8 Gy:n kertafraktio lievittää kipua yhtä hyvin kuin isompi annos jaettuna useampaan antokertaan.

Sirkku Jyrkkiö

Perustietoa keloidiarven syntymisestä

Keloidin kehittyminen on harmittava kirurgisen toimenpiteen tai lävistyksen komplikaatio. Arpeen kehittyy kasvaimen tapaan käyttäytyvä, sidekudossoluja eli fibroblasteja ja säikeistä kollageenia sisältävä möykky, joka poiston jälkeen voi uusia ja kasvaa entistä nopeammin. TGFbeeta:n eli transformoivan kasvutekijä beeta:n osuus keloidin kollageenisynteesin yllyttäjänä on tunnettu vuosia, mutta nyt TGFbeeta:n kolmen alamuodon: TGFbeeta1:n, TGFbeeta2:n ja TGFbeeta3:n sekä näiden reseptorien itsenäinen rooli alkaa hahmottua. Roistoiksi ovat osoittautuneet TGFbeeta1 ja TGFbeeta2. Sen sijaan TGFbeeta3 estää fibroosia. Keloidin, hypertrofisen arven ja normaalin arven fibroblastit sekä erittävät TGFbeeta:aa, että tuottavat TGFbeeta-reseptoreita pinnalleen. Eri arpityyppien solut kuitenkin eroavat toisistaan siinä, missä suhteessa solut erittävät eri TGFbeeta:n alamuotoja ja kuinka paljon eri alatyyppien reseptoreita soluilla on pinnallaan. Tällaista perustietoa tarvitaan, jotta arven kehittymiseen voitaisiin oppia vaikuttamaan.

Sirkku Peltonen

Ympäristön sosiaalinen ilmapiiri vaikuttaa lasten mielenterveyteen

Lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen on paradoksaalinen ilmiö muuten niin hyvinvoivassa yhteiskunnassamme. Syitä tähän on etsitty vanhempien lisääntyneestä työsidonnaisuudesta, lasten kanssa vietetyn ajan vähenemisestä, lisääntyneistä avioeroista, suurentuneista koululuokista jne.

Raimo K.R. Salokangas

Statiinit vs. aorttaläpän ahtauma: toinen erä

Kalkkinen aorttaläpän ahtauma yleistyy länsimaissa nopeasti väestön ikääntyessä ja on jo yleisin läppäleikkauksen aihe. Tautimekanismien on huomattu muistuttavan valtimonkovettumatautia ja potilailla onkin usein molemmat taudit siinä vaiheessa, kun leikkaushoitoa harkitaan.

Juhani Airaksinen

Multifokaalinen kilpirauhassyöpä

Suurin osa kilpirauhassyövistä on hyväennusteista papillaarista tyyppiä. Syöpämuutokset löytyvät usein multifokaalisina pesäkkeinä. Tapana onkin poistaa koko kilpirauhanen ja antaa leikkauksen jälkeen vielä radioaktiivista jodia jäännöskudoksen tuhoamiseksi. Tutkijat selvittivät X-kromosomin inaktivaation perusteella multifokaalisen kilpirauhassyövän pesäkkeiden alkuperää, eli ovatko kasvaimet peräisin samasta solukloonista. Kymmenen naispotilaan multifokaalisen syövän pesäkkeistä otetuista näytteistä todettiin, että puolessa tapauksista solutyyppi oli samaa alkuperää kaikissa tutkituissa pesäkkeissä. Tutkimus ei kerro, miksi kilpirauhasessa voi syntyä samaan aikaan eri kohdissa papillaarista kilpirauhassyöpää. Tutkimus vahvistaa vanhan hoitokäytännön oikeaksi, eli kilpirauhanen täytyy poistaa mahdollisimman tarkoin kokonaisuudessaan, jotta kaikki tautipesäkkeet tulevat poistetuiksi.

Sirkku Jyrkkiö

Isotretinoiini muuttaa aivojen toimintaa

Aknen hoitoon käytettävään A-vitamiinijohdokseen isotretinoiiniin liittyy psyykkisiä oireita, joiden perusteella on syytä uskoa, että aine vaikuttaisi myöskin aivoihin. Toiminnallisen MRI:n avulla tutkittiin aknepotilaita, joista toiset saivat 4 viikkoa isotretinoiinia (1mg/kg) ja toiset antibioottia. Isotretinoiinia saaneiden potilaiden orbitofrontaalisen korteksin glukoosimetabolia aleni noin 20 %, kun antibioottia saaneilla muutosta ei havaittu. Myös masennuksessa on tavattu samoja muutoksia. Kuitenkaan kummallakaan potilasryhmällä ei ilmennyt masentuneisuutta. Näyttää siltä, että isotretinoiini todellakin vaikuttaa keskushermostoon, mutta ei läheskään kaikilla aiheuta psyykkisiä oireita. Sen sijaan psyykkiselle oireilulle alttiit voivat saada lääkkeestä oireita, joten ainakin aiempi psyykkinen oireilu on syytä selvittää, kun potilaalle aiotaan määrätä isotretinoiinia.

Raimo K.R. Salokangas