Lyhyesti: Levofloksasiini edullinen pneumonian hoidossa

Avosyntyisenkin keuhkokuumeen hoito saattaa toisinaan olla ongelmallista ja kallista. Tunnetusti kalliissa Sveitsissä tehtiin tutkimus, missä oli mukana (alkuun sairaalassa hoidettuja!) pneumoniapotilaita. Näistä 77 satunnaistettiin saamaan levofloksasiinia suun kautta (500 mg x 2 / pv) ja 37 suonensisäisesti aloitettua keftriaksonia (2 gr /pv) + mahdollisesti klaritromysiiniä (i.v. tai p.os. 500 mg x 2 / pv). Paranemisosuudet olivat molemmilla hoitoseemoilla 92 %. Lääkehoidon kulut olivat levofloksasiinilla 1,7-kertaa pienemmät. Heitä ei myöskään niin usein siirretty kuntoutuskoteihin jatkohoitoon, mutta avohoitolääkärin palveluja tarvittiin tässä ryhmässä enemmän. Merkittäviä säästöjä ei saatu, mutta entä jos tutkimus olisi tehty avohoitopainotteisemmin alusta lähtien? Oma lukunsa ovat myös resistenssitilanteet.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: MRSA:n EM-kisat

Tänä vuonna on Suomen tiedotusvälineissä usein käsitelty metisilliinille resistentin stafylokokin (MRSA) aiheuttamaa ongelmaa hoitolaitoksissa. Onhan se uhannut vastasyntyneitäkin. Siksi on kiinnostavaa nähdä, kuinka yleinen MRSA on eri puolilla Eurooppaa. EARSS (EU:n rahoittama resistenssiongelmia seuraava verkosto) selvitti, mitä MRSA-rintamalla on tapahtunut vuosina 1999-2002. Seurannassa oli 26 maan tilanne. Keski-Euroopassa bakteeri yleistyy edelleen. Vuonna 2002 ykköstilan - kyseenalaisen - vei Kreikka, jossa juuri ja juuri alle puolet stafylokokkikannoista oli MRSA:ta. Yli 40 %:n pääsivät myös Englanti, Irlanti, Italia ja Malta. Suomi oli näissäkin kisoissa häntäpäässä, onneksi. Islannissa kirjattiin puhdas nolla ja muut Pohjoismaat, Suomi mukaanlukien, olivat 1 %:n kastissa. Sairaalakohtaiset vaihtelut olivat monissa maissa todella suuret.

Heikki Arvilommi

Tubirokotteita tulossa - ja tarpeeseen

Tuberkuloosi on edelleen paha tappaja maailmanlaaajuisesti. Perinteinen BCG-rokote, joka meilläkin on edelleen käytössä, ei tubiongelmaa ole ratkaissut. Itse asiassa tutkimukset, joita BCG:llä on tehty, vaihtelevat tuloksiltaan suuresti hyvästä suojasta jopa tautia lisäävään vaikutukseen. Ilmeisesti rokotteen laatu ei ole ollut näissä tutkimuksissa vakio. Ympäristön mykobakteerialtistus on myös hyvin erilainen ja sekin vaikuttanee rokotevasteen kehittymiseen. BCG suojaa kuitenkin aika hyvin lapsia tubilta. Uudenlaisia rokotteita tarvittaisiin, paitsi kehitysmaiden tarpeisiin, myös kohonneen lääkeresistenssin takia. Väijyyhän ongelma tuossa aivan omien rajojemme takana. Siellä on hyvinkin viidennes kaikista tubikannoista moniresistenttejä eli nykylääkkeillä erittäin hankalasti hoidettavia.

Heikki Arvilommi

Eturauhaskarsinooman käsittämätön häviäminen

Potilasvalistus ja seerumin prostataspesifisen antigeenin (PSA) laaja käyttö ovat johtaneet siihen, että eturauhaskarsinooma löytyy paljon rajoittuneempana ja kooltaan pienempänä kuin 10 vuotta sitten. Myös prostatektomiapreparaatista histologisessa tutkimuksessa löytyvä tuumori on pienentynyt. Aniharvoin käy jopa niin, että karsinoomaa ei löydy lainkaan, vaikka se preoperatiivisella biopsialla todettiin.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Anastrotsoli, tamoksifeeni ja elämänlaatu

Suuressa ATAC-tutkimuksessa satunnaistettiin 9 366 naista rintasyöpäleikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajahoidon jälkeen saamaan joko anastrotsoli, tamoksifeeni tai molemmat viiden vuoden ajan. Anastrotsoli vähensi taudin metastasoitumisriskiä 17% ja toisen rinnan uuden syövän riskiä 38 % verrattuna tamoksifeeniin. Nyt selvitettiin tutkimukseen osallistuneiden naisten elämänlaatua. Anastrotsoliryhmän naisilla oli vähemmän hikoilua ja valkovuotoa kuin tamoksifeenia saaneilla. Toisaalta anastrotsoliryhmässä oli useammin oireena emättimen kuivuus, yhdyntäkivut ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen. Erot ryhmien välillä olivat vähäiset, mutta lääkkeiden haittaprofiileissa on pieniä eroja. Niilläkin voi olla merkitystä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Sopiiko lume kliiniseen käyttöön?

Lumelääkkeen käytön laajuutta ja indikaatioita selvitettiin kyselytutkimuksella Jerusalemin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vastaajista (n = 89) 60 % ilmoitti määränneensä potilaille lumetta: potilaan kohtuuttoman lääkevaatimuksen takia (43 %), potilaan rauhoittamiseksi (38 %), kipulääkkeenä (38 %) ja apuna diagnostiikassa (28 %). Käyttäjistä 94 % oli sitä mieltä, että hoito on tehokas joko yleisesti tai toisinaan. Kirjallisuudessa lumelääkkeeseen suhtaudutaan torjuvasti, sen kliininen käyttö on epäeettisenä vaadittu jopa kiellettäväksi. Tämän tutkimuksen tehneiden mielestä suunta on kuitenkin toinen: lumeen käyttö on lisääntymässä. Artikkelissa todetaan, että ei ole varaa luopua hoitokeinosta, joka tehoaa, vaikka emme tiedäkään millä mekanismilla.

Ossi Lindell

Leviääkö uusi C. difficile-tappaja?

Kanadassa on noussut hämminki Clostridium difficile-infektioiden ja niiden aiheuttamien kuolemien lisääntymisestä. Quebecin Sherbrooke-sairaalassa on viimeisen puolentoista vuoden kuluessa kuollut 100 potilasta tähän infektioon. Samanlaisia hälyttäviä tietoja on raportoitu Montrealista ja Galgarystä. Sherbrookesta (683 vuodepaikkaa) julkaistaan tämä tutkimus, jossa on tilastoitu muutoksia vuodesta 1991 vuoteen 2003. Sinä aikana todettiin yhteensä 1 721 C. difficile-infektiota. Ilmaantuvuus 100 000 ihmistä kohti oli 35 vuonna 1999, mutta nousi huimasti vuoteen 2003, jolloin luku oli 156. Yli 65-vuotiailla nousu oli vielä rajumpi, peräti yli 8-kertainen. Tauti muuttui myös vakavammaksi: kuukauden sisällä kuolemaan johtaneiden infektioiden osuus nousi noin 5 %:sta 14%:iin. Vankomysiinihoito osoittautui paremmaksi kuin metronidatsoli.

Heikki Arvilommi

Lukutaito ja aikuisdiabeteksen hoitotulos

Invalidisoivasti lukutaidottomia on USA:ssa 90 miljoonaa ja Suomessa vain muutama prosentti väestöstä. Silti on opettavaista lukea, miten voidaan parantaa heikosti lukevien diabetesta sairastavien aikuisten hoitoa. Vaikka potilasohjaus ja sairauden ymmärtäminen ovat keskeisiä diabeteksessa, ei ole tutkittu, miten lukutaito ja hoitotasapaino itse asiassa suhteutuvat toisiinsa.

Robert Paul

Vanhukset kannattaa rokottaa influenssaa vastaan joka vuosi

Influenssa tiedetään tappajaksi erityisesti vanhusväestön joukossa. Influenssarokotus on tehokas taudin rajoittaja, joten ikäihmiset suojataan maksuttomin rokotuksin. Kohderyhmässä on kuitenkin joukko empijöitä, jotka pelkäävät rokotuksen haittoja ja epäilevät tehoa.

Seppo Yt Junnila

Salamat geenimanipulaattoreina

Transfektio eli geenien siirtäminen soluihin tapahtuu laboratoriossa monellakin tavalla. Yksi niistä on elektroporaatio, jossa sähkön avulla viedään geeniannos plasmidissa solun sisään. Voisiko tämä tapahtua luonnossa ukkosilmalla? Ranskalaiset tutkijat sekoittivat DNA:ta plasmidimuodossa maanäytteeseen ja tärskäyttivät keinotekoisella salamalla päälle. Verrattuna koeputken laboratoriobakteereihin, lähes yhtä suuri osa maaperän bakteereista otti vastaan uusia geenejä. Muuntuneista bakteereista tunnistettiin ainakin kaksi Pseudomonas-lajin edustajaa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Olisiko testosteronista vaikean COPD:n hoidoksi?

Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ovat tyypillisiä lihasheikkous (myös muualla kuin hengityslihaksissa) ja miehillä matala testosteronipitoisuus. Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa annettiin 47:lle vaikeaa COPD:ta sairastavalle (FEV1 40 %) miehelle 100 mg:aa testosteronia viikossa tai lumelääkettä ja hoitoon yhdistettiin (tai ei) lihasharjoitusohjelma. Aktiivihoito testosteronlla nosti seerumipitoisuuksia 271 ng/dl. Yhdistetty testosteroni- ja harjoitusjakso nosti kehon massaa 3,3 kg, pelkkä lääkejakso 2,3 kg. Lihasvoima nousi testosteronilla 17%, samoin 17 % harjoituksella ja näiden yhdistelmällä 27 % . Sivuvaikutuksia ei havaittu, mutta potilaat oli valikoitu erittäin hyvin mm. kardiovaskulaaristen riskien suhteen. Lisätutkimuksia kaivataan, myös naisilla jatkossa, jolloin sivuvaikutusprofiili on vielä aivan erityinen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Depression hoito parantaa sosiaalisuutta MS-potilailla

Tiedetään, että masentuneet kokevat sosiaalisen tuen puutetta ja toisaalta tuki voi ehkäistä masennuksen puhkeamista. Multippeskleroosiin (MS) liittyy usein masennusta. Niinpä tutkijat selvittivät, miten masennuksen hoito (psykoterapia tai lääkehoito) vaikuttaa 63:n MS-potilaan sosiaalisen tuen määrään. Tulos oli varsin yksiselitteinen. Masennuksen hoito lisäsi koetun sosiaalisen tuen määrää, sen käyttöä ja tyytyväisyyttä tukeen sekä vähensi tarvetta emotionaaliseen tukeen. Muutokset näyttivät täysin välittyvän depression paranemisella. Vaikka todellisuus tuskin on yhtä yksioikoinen, tutkimus tuo esiin tarpeen hoitaa MS-potilaan masennusta.

Lyhyesti: Influessarokotus ehkäisee myös yli 75-vuotiaiden kuolleisuutta

Influenssarokotuksen vaikutus kuolleisuuteen on ollut toistaiseksi epäselvä. Brittiläiseen perusterveydenhuollossa tehtyyn tutkimukseen otettiin lähes 25000 yli 75-vuotiasta henkilöä, joiden rokottaminen selvitettiin. Kuolleisuusseuranta ajoitettiin influenssasesonkeihin vuosina 1996-2000. Samoille ajanjaksoille laskettiin viikoittainen influenssaindeksi. Tulokset osoittavat, että rokottamattoman ryhmän kokonaiskuolleisuus oli voimakkaasti yhteydessä influenssan esiintymiseen väestössä. Yhteys oli suurinta kuolleisuuteen hengitystie-elinten tauteihin, mutta se havaittiin myös sydäntautikuolleisuudessa. Rokotetuilta näitä yhteyksiä ei löytynyt. Tutkimusasetelmalla pystyttiin eliminoimaan monet sekoittavat tekijät, joten nämä tulokset ovat aikaisempia, ristiriitaisia tutkimustuloksia luotettavampia.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Bivalirudiini sopii pallolaajennuksen yhteyteen

Antitromboottisen hoidon kehittyminen on parantanut sepelvaltimoiden pallolaajennuksen turvallisuutta. REPLACE-2-tutkimuksessa verrattiin suoraa trombiinin estäjää, bivalirudiinia, hepariinin ja glykoproteiininestäjän yhdistelmään yli 6 000 pallolaajennuspotilaan aineistossa. Valtaosa potilaista sai lisäksi klopidogreelia ennen elektiivistä toimenpidettä. Iskeemisiä tapahtumia esiintyi molemmissa hoitoryhmissä yhtä paljon sekä sairaalavaiheessa että vuoden seurannan aikana, mutta bivalirudiinihoito aiheutti vähemmän vakavia vuotoja. Ensi vuonna valmistuvassa AQUITY-tutkimuksessa selvitellään bivalirudiinin tehoa pallolaajennuksen tärkeimmässä indikaatiossa, äkillisessä sepelvaltimotautikohtauksessa.

Juhani Airaksinen

Onnistunut raskaus munasarjakudoksen siirron jälkeen

Voimakkaan solunsalpaajahoidon tai sädehoidon kaltaiset tehokkaat syöpähoidot johtavat usein ennenaikaiseen menopaussiin ja infertiliteettiin. Tämän takia on tutkittu, onko mahdollista säilyttää fertiliteetti ottamalla munasarjakudosta talteen ennen hoitoja ja siirtämällä pakastettuna säilytetty kudos takaisin onnistuneen hoidon jälkeen. Eläinkokeissa ja myös ihmisellä on todettu lantion sivuseinään tai ihon alle transplantoidun, yksilön oman munasarjakudoksen alkavan toimia pitkänkin pakastusajan jälkeen. Nyt lisääntymiskyky on onnistuttu ensimmäisen kerran palauttamaan. Potilas sai voimakkaan sytostaatti- ja sädehoidon Hodgkinin tautiin ja menetti samalla munasarjojensa toiminnan. Munasarjapaloja oli otettu laparoskopiassa pakastukseen ennen hoitojen aloittamista. Potilas toipui syövästä ja noin viiden vuoden kuluttua hänelle siirrettiin laparoskooppisesti omaa munasarjakudosta lantion sivuseinään. Samalla todettiin, että munasarjat olivat surkastuneet eivätkä sisältäneet primordiaalifollikkeleja. Viiden kuukauden kuluttua voitiin todeta ovulatoristen kiertojen olemassaolo ja follikkeli- ja keltarauhasmuodostus siirteen alueella. Säännöllinen menstruaatio alkoi myös. 11 kuukautta siirron jälkeen todettiin raskaus, joka eteni normaalisti ja päätyi terveen lapsen syntymään.

Pertti Kirkinen

Neuvosta otetaan kyllä vaarin...

Lontoolaisella ensiapupoliklinikalla selvitettiin, kuinka polikinikalle tulevien juopuneiden määrää voisi vähentää. Henkilökunta koulutettiin tunnistamaan alkoholin suurkäyttäjät ns. Paddingtonin testin avulla. Se on sekä nopea, herkkä että tarkka. Mukaan seulottiin jokainen mies, joka vähintään kerran viikossa joi vähintään 8 alkoholiannosta putkeen, naisilla rajana oli 6 annosta. Kaikille kerrottiin, että alkoholinkäyttö alkaa jo vaarantaa terveyttä. 5 240 seulotusta lopulta vain 599 satunnaistettiin mukaan. Perusongelman laadusta johtuen aineiston hävikki oli suurenpuoleinen. Koko vuoden seurattuja oli yhteensä 384. Verrokeille annettiin valistuslehtinen viinan vaaroista ja interventioryhmä tapasi sen lisäksi sairaalan kokeneen alkoholineuvojan. Ensiapupalvelujen käyttöä seurattiin ja alkoholinkäyttö selvitettiin 6 ja 12 kuukauden kuluttua.

Seppo Yt Junnila

Onko verensiirto vaarallinen sepelvaltimokohtauspotilaalle?

Sepelvaltimotautikohtauksen hoitona käytettävä vahva antitromboottinen lääkitys aiheuttaa varsin usein vakavia verenvuotoja. Mielipiteet ja käytännöt verenvuotoanemian korjaamisesta näyttävät olevan varsin vaihtelevia.

Juhani Airaksinen

Sopiiko endovaskulaarihoito vatsa-aortan aneurysmaan?

Vatsa-aortan aneurysman hoito proteesikirurgialla on erittäin hyvin dokumentoitu ja tehokas hoito. Kyseessä on kuitenkin iso leikkaus, potilaat ovat usein vanhoja ja heillä on paljon leikkausriskiä lisääviä liitännäissairauksia. Endovaskulaarinen toimenpide on oleellisesti kevyempi kuin perinteinen Y-proteesileikkaus, mutta pienempää toimenpidekuolleisuutta ei ole tähän asti osoitettu. Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa verrattiin endovaskulaarista ja avointa kirurgista hoitoa 345 elektiivisen potilaan hoidossa (DREAM trial). Aneurysman läpimitta oli vähintään 5 cm. Avoimen kirurgian ryhmässä oli merkitsevästi suurempi 30 päivän kuolleisuus kuin endovaskulaarihoitoryhmässä (4,6 % vs. 1,2 %). Kombinoitu leikkauskuolleisuus ja vakavan komplikaation riski oli myös suurempi avoimen kirurgian ryhmässä kuin endovaskulaariryhmässä.

Hannu Manninen

Lyhyesti: Munuaistuumorin luokituksen vaikutus jälkiseurantaan

Norjalaistutkijat totesivat 305 potilasta käsittäneen retrospektiivisen tutkimuksensa perusteella, että munuaiskarsinooman takia tehdyn, radikaalina pidetyn (pT1-4N0M0/pT1-4NxM0) nefrektomian jälkeen tauti metastasoi 29%:lla potilaista, keskimäärin 25 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Metastasointi oli merkittävästi yleisempää perinefrisiin kudoksiin (pT3) ulottuvissa tuumoreissa verrattuna munuaiseen rajoittuviin tuumoreihin (pT1-T2). Yli 10 vuotta seuratuista 66 potilaasta tauti residivoi 9,1 %:lla. Metastaasi paljastui rutiiniseurannassa 35%:lla ja oireitten perusteella 65%:lla potilaista. Yleisimmät metastasointikohteet taudin paikallisen residivoinnin ohella ovat keuhkot, luusto, maksa ja aivot.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Mikä on imatinibin optimaalinen annos GIST-potilaille?

GIST-tuumorit (gastrointestinal stromal tumours) ovat harvinaisia vatsan alueen syöpiä. Perinteiset solunsalpaajahoidot eivät tehoa niihin. Muutama vuosi sitten suomalaistutkijat huomasivat, että imatinibi, joka on tyrosiinikinaasin estäjä, tehoaa GIST-tuumoriin hyvin. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, mikä olisi paras lääkkeen annos. GIST-potilaat (n = 946) satunnaistettiin saamaan joko 400 mg imatinibia kerran päivässä tai kahdesti päivässä. Potilaita seurattiin kaksi vuotta. Molemmissa ryhmissä puolella potilaista kasvaimet pienenivät hyvin, mutta kahdesti päivässä lääkettä saaneilla aika taudin etenemiseen oli noin 5 kk pitempi. Imatinibi aiheuttaa kaikille potilaille jonkin verran sivuvaikutuksia, joista tavallisimmat ovat anemia, neutropenia, turvotus, väsymys, pleuraalinen kipu, ripuli ja ihottuma. Kahdella päivittäisellä annoksella on enemmän sivuvaikutuksia. Kolmasosalla potilaista annosta piti pienentää sivuvaikutusten takia. Viidellä potilaalla katsottiin imatinibin olleen syynä kuolemaan. Kirjoittajat suosittelevat, että imatinibi aloitetaan kerran päivässä ja annosta nostetaan, jos sivuvaikutukset ovat vähäiset ja tavoitteena on mahdollisimman pitkä taudin remissio.

Sirkku Jyrkkiö