Inhalaatiosteroidin lisäys ei aina auta astman pahenemisvaiheessa

Viime vuosina, varsinkin ennen inhalaatiosteroidin ja pitkävaikutteisen sympatomimeetin yhdistelmävalmisteiden markkinoille tuloa, yleistyi astman pahenemisvaiheen hoidoksi inhalaatiosteroidin päiväannoksen kaksinkertaistaminen. Kanadalaiset tutkivat tämän protokollan vaikutusta.

Hannu Puolijoki

Masennusta lääkitään usein bentsodiatsepiineilla

Julkaistujen hoito-ohjeiden mukaan masennusta tulee hoitaa masennuslääkkeillä ja sedatiivisten bentsodiatsepiinien käyttö tulisi rajoittaa minimiin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vuoden 2000 tilannetta kuvaavien rekisteritietojen perusteella amerikkalaiset tutkijat totesivat, että masennusdiagnoosin saaneista potilaista 36 % käytti bentsodiatsepiineja ja 89 % antidepressantteja vuoden aikana. Useimmat (78 %) käyttivät bentsodiatsepiineja yli 90 päivää ja yli puolet (61 %) yli puoli vuotta. Ikääntyneet, valkoiset ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät käyttivät bentsodiatsepiineja muita useammin. Pidempi käyttö oli yleistä ikääntyneillä. Tutkijat toteavatkin, että bentsodiatsepiinien käyttö ei vastaa hoitosuosituksia. Asia, johon meilläkin on syytä kiinnittää huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Alfasalpaajat akuutin virtsaretention uusiutumisen estämisessä

Akuutilla virtsaretentiolla ymmärretään äkillistä ja tuskallista virtsaamiskyvyttömyyttä. Sen syy voi olla mekaaninen subvesikaalinen obstruktio, virtsarakon hermostoperäinen toiminnanhäiriö tai ylivenyttyminen esim. anestesian aikana. Retentiopotilaan ensiapu on katetrointi. Myöhemmin seuraa syyn mukainen hoito, yleisimmin prostatan elektroresektio. Viimemainittuun liittyy kuitenkin virtsaummen jälkeen tehtynä lisääntynyt komplikaatioiden sekä kohonneen kuolleisuuden riski. Pitkään kestänyt katetrihoito taas johtaa virtsarakon bakteerikolonisaatioon.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Älykkään lapsen muisti ei heikkene vanhempanakaan

Lapsena ja nuorena mitatun älykkyystestin tulosten yhteydestä muistitoimintoihin aikuisiässä on niukasti tietoa. Brittiläisessä yli 3000 hengen syntymäkohortissa (1946) selvitettiin älyllistä suoriutumista kahdella testillä lasten ollessa 15-vuotiaita. Myöhemmin heille tehtiin kaksi seurantatutkimusta keski-iässä. Tulokset osoittavat, että älyllinen suoriutuminen lapsuudessa oli käänteisesti yhteydessä muistin ja sananopeuden heikkenemiseen 43-53-vuotiaana. Tulokseen ei vaikuttanut koulutus, ammatti eikä terveydentila.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Synnytyskomplikaatiot aikaistavat skitsofrenian puhkeamista

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot lisäävät syntyvän lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Irlantilaisessa rekisteritutkimuksessa identifioitiin 409 skitsofreniaan sairastunutta, joiden syntymään liittyvät tiedot kerättiin sairauskertomuksista. Ensimmäiseen hoitoon tulleet potilaat, joiden syntymään ei liittynyt lainkaan komplikaatioita, olivat 33-vuotiaita, kun taas ne, joiden syntymään liittyi 4 komplikaatiota, olivat 22-vuotiaita. Hoitoontuloikä laski tasaisesti komplikaatioiden määrän kasvaessa ja pysyi erittäin merkitsevänä, vaikka sukupuoli, sukulaisten psykiatriset hoidot ja äidin sosiaaliryhmä otettiin huomioon. Tulos puhuu vahvasti sen puolesta, että raskauteen ja syntymään liittyvien ongelmien ja skitsofrenian puhkeamisen välillä on kausaalinen yhteys. On kuitenkin epäselvää, onko kyse sairauden puhkeamista aikaistavasta ja siten sen ilmiasua muovaavasta vai aidosta skitsofreniaa aiheuttavasta tekijäkokonaisuudesta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Stressi pahentaa multippeliskleroosia

Multippeliskleroosin (MS) alku- ja uusiutumisjaksot puhkeavat usein äkillisesti, mutta toipuminen ottaa pidemmän ajan. Sairausjaksoa laukaiseviksi syiksi on esitetty infektioita, fyysisiä vammoja ja rasittavia elämäntapahtumia. Viimeksi mainittujen tekijöiden osuutta tutkittiin 14 tutkimusta käsittävällä meta-analyysillä. Sen mukaan rasittavat elämänmuutokset edelsivät MS:n puhkeamista ja pahenemisjaksoja erittäin merkitsevästi. Näyttääkin varsin varmalta, että tavanomaiseen elämään usein kuuluvat, mutta silti rasittavat elämänmuutokset, varsinkin jos niiden rasitusvaikutus kestää pidempään, aiheuttavat MS-taudin pahenemisvaiheita. Vaikutusmekanismia pohtiessaan tutkijat päätyvät oletukseen, jonka mukaan akuutissa stressitilanteessa kortisolierityksen huomattava nousu suojaa infektioilta, mutta pidempään jatkuva stressitila ja kortisolipitoisuuden pieni mutta pitkäaikainen kohoaminen johtaa akuutille stressille vastakkaiseen tilanteeseen: Immuunisolujen glukokortikoidireseptorien määrä ja sitomiskyky laskee, jolloin myöskin tulehdusriski kohoaa. Samalla kortikotropiinia vapauttavan faktorin eritys kohoaa ja aktivoi verisuonten sisäpinnan endoteelissa olevia mast-soluja, jotka puolestaan lisäävät verisuoni-aivoesteen läpäisevyyttä ja myös sitä kautta tulehduksen laajenemista. Stressin psykobiologinen vaikutusmekanismi on pitkälti auki ja erinomainen aihe tutkimukselle.

Raimo Kr Salokangas

Psyykkisesti sairas surmaa harvoin tuntemattoman

Vakaviin psykiatrisiin häiriöihin liittyy kohonnut henkirikoksen tekemisen riski, mutta kaikista henkirikoksista mielisairaiden tekemät edustavat vain pientä osaa. Julkisuudessa syntyneen mielikuvan mukaan mielisairaat ovat arvaamattomia ja voivat yllättäen käydä tuiki tuntemattomien kimppuun. Nämä mielikuvat on yhdistetty myös mielisairaalapaikkojen vähenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Viikottainen flukonatsoliannos ehkäisee hiivakolpiitin uusimista

Yli kolmesti vuoden aikana uusiva hiivakolpiitti kiusaa 5-8 %:ia fertiili-ikäisistä naisista. Valtaosaan tapauksista ei löydy mitään tulehdusta suosivaa syytä. Ongelman profylaktiset hoitomenetelmät eivät ole olleet kovin tehokkaita päivittäistä tai viikottaista ketokonatsoliprofylaksiaa lukuun ottamatta. Tällä lääkkeellä on kuitenkin maksatoksisia ominaisuuksia. Flukonatsolilla näitä riskejä on vähemmän ja 150 mg:n annos suun kautta otettuna johtaa hyvään lääkepitoisuuteen emättimen limakalvolla jopa 4 vrk:n ajaksi. Lumekontrolloidussa satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa hoidettiin toistuvista hiivakolpiiteista kärsiviltä naisilta ensin akuutti infektio, jonka jälkeen potilaat saivat 6 kk:n ajan viikoittain suun kautta 150 mg flukonatsolia tai lumelääkettä. Infektion toistuminen estyi flukonatsoliryhmässä 6 kuukauden aikana 90,8 %:lla ja lumeryhmässä 35,9 %:lla, vastaavien lukujen ollessa 9 ja 12 kk aloituksen jälkeen 73,2 % ja 27,8 % sekä 42,9 % ja 21,9 %. Emätintulehdukset aiheutuivat pääasiassa candida albicansista ja candida glabratasta, eikä hoito johtanut kertaakaan flukonatsoliresistenssin syntymiseen. Hoidosta ei ollut merkittäviä sivuvaikutuksia. Viikottainen flukonatsoli estää hiivakolpiitin uusiutumista, mutta ei johda hyvään pysyväistulokseen hoidon loputtua. Vaikka flukonatsolilla ei tiedetä olevan vahingollisia vaikutuksia sikiöön, näiltä tutkimuspotilailta lopetettiin hoito, mikäli raskaus todettiin.

Pertti Kirkinen

Valsartaani vai amlodipiini hypertoniaan - onko eroja?

VALUE-tutkimuksessa verrattiin AT1-reseptorinsalpaaja valsartaanin ja amlodipiinin pitkäaikaisvaikutuksia. Tavoitteena oli päätyä samaan verenpaineeseen. Molemmissa ryhmissä tarvittiin lisälääkitystä, sillä 140/90 mmHg:n tavoitteeseen tai alle päätyi valsartaanimonoterapiaryhmässä 27,0 % ja amlodipiinimonoterapiryhmässä 35,3 %. Ensisijaisesti lisälääkkeenä käytettiin hydroklooritiatsidia, mutta jos ei silläkään pärjätty, olivat muutkin lääkkeet sallittuja. Kyseessä on toistaiseksi suurin sartaanitutkimus; mukana oli 15000 potilasta, osa Suomesta. Non-renaalisen hypertonian lisäksi ehtona tutkimukseen tulolle oli lisääntynyt valtimotautiriski, joka määritettiin useiden riskitekijöiden kimarasta. Tutkimus lopetettiin, kun 1 450 potilaalle oli ilmaantunut primaarinen päätetapahtuma, joksi laskettiin sydänperäinen äkkikuolema, fataali ja nonfataali sydäninfarkti, koronaari-interventioon liittynyt kuolema, fataali tai sairaalahoitoa edellyttänyt sydämen vajaatoiminta sekä etenevä angina pectoris, joka edellytti invasiivista toimenpidettä. Tavoite täyttyi, kun tutkimus oli kestänyt 4,2 vuotta.

Robert Paul

Näyttö ikääntyneiden liikunnan hyödyistä lisääntyy

Liikunnasta on hyötyä vanhuksille. Treenaus parantaa kiistattomasti sekä nuorten eläkeläisten että vanhainkotivanhusten tuloksia lihaskuntoa, massaa ja suorituskykyä mittaavissa lihaskuntotesteissä. Pitkäaikaisempi näyttö treenauksen vaikutuksista toimintakykyyn puuttuu. Nyt lonkkamurtumapotilaiden ryhmässä on osoitettu, että normaalin kuntoutusjakson jälkeen toteutettavasta ohjatusta ryhmäliikunnasta yhdistettynä fysioterapiaan on lisähyötyä kuntoutumisessa. Puolen vuoden seurannassa liikuntaryhmään satunnaistetut (n = 44) paransivat suoritustaan merkitsevästi liikuntasuoritustesteissä, lihasvoimassa, toimintakykytestissä, sekä terveyden elämänlaadussa verrattuna verrokkiryhmään (n = 46).

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Veren kasvainsolujen määrä ennakoi rintasyövän taudinkulkua

Yli sata vuotta sitten Steven Paget esitti teorian syövän hematogeenisesta leviämisestä. Nykytutkimus on vahvistanut teorian. Veressä kiertävät kasvainsolut ennakoivat potilaalle huonoa ennustetta. Kiertävien kasvainsolujen tunnistaminen ja määrän mittaaminen käy entistä helpommin uudella laitteistolla. Metastasoitunutta rintasyöpää sairastaneilta potilailta (n = 177) otettiin verinäyte, josta mitattiin kasvainsolujen määrä. Näyte otettiin uudelleen seuraavalla käynnillä hoidon aloittamisen jälkeen. Suurempi kasvainsolujen määrä ennakoi lyhyempää elinaikaa. Kasvainsolujen määrä oli itsenäinen ennustekijä tässä potilasjoukossa. Jos tautisolujen määrä veressä ei ollut laskenut hoidon aloittamisen jälkeen, potilaan ennuste oli erityisen huono. Tutkimustulos innostaa kliinikkoa haaveilemaan ajasta, jolloin syövän hoitoa voitaisiin ohjailla yhdellä verinäytteellä monien työläiden ja kalliiden kuvantamistutkimusten sijaan.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD:ssa elämänlaatuun

Espanjassa tutkittiin, miten pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD-potilaiden (n = 336, keski-ikä 66 vuotta) elämänlaatuun. Pahenemisia todettiin 1 015, ja ainakin yksi sairaalahoito tuli tarpeelliseksi 31 %:lle potilaista. Elämänlaatua mitattiin kyselyin kuuden kuukauden välein; tutkimuksen kesto oli kaksi vuotta. Keskivaikeassa COPD:ssa (FEV1 tasoa 35-50 % viitearvosta) elämänlaatu heikkeni selvästi, jos vähintään kolme pahenemisvaihetta sattui vuoden ajalle. Tulokset osoittavat, että pahenemisvaiheiden estolla on merkitystä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tonsillektomian jälkeinen verenvuoto

Nielurisojen poistoleikkausten verenvuotokomplikaatioita selvitettiin Iso-Britanniassa. Potilaat jaettiin käytetyn leikkaustekniikan mukaisesti 7 ryhmään: kylmä teräs (KT, veitsi tai vastaava ja ompeleet ja/tai taitokset), KT ja mono- tai bipolaaridiatermia, mono- tai bipolaaridiatermia ja koagulaatio 60-70 C. Vuotoa pidettiin välittömänä, jos se viivästytti kotiutumista, vaati verensiirron tai uusintaleikkauksen ja myöhäisvuotona, mikäli sairaalahoitoa tarvittiin 28 vrk:n kuluessa leikkauksesta.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Vestibulaarineuriitin paras hoito

Tuttu potilas monelle: äkillisesti alkanut kiertohuimaus, pahoinvointi, ataksia ja nystagmus. Rombergin testissä potilas huojuu ja kalorisessa kokeessa vaimea vaste: vesibulaarineuriitti. Aiheuttajaksi arvellaan herpesvirusta, ja siksi hoitona on käytetty viruslääkkeitä ja kortikosteroideja. 141 potilaan sarjassa annettiin hoidoksi kahta lumelääkettä; 3 viikkoa metyyliprednisolonia + lumetta; viikko valasikloviiria 1 g x 3 + lumetta; tai molempia vaikuttavia lääkkeitä. Kun vastetta arvioitiin kalorisella kokeella, vain metyyliprednisoloni vaikutti, ja kohtalaisen hyvin vaikuttikin. Vestibulaarineuriitin käyväksi hoidoksi taitaa muotoutua metyyliprednisoloni suurehkoina annoksina.

Robert Paul

Vaikuttaako kortisonihoito sydänsairastavuuteen?

Brittiläisten yleislääkärivastaanottojen kattaviin tilastotietoihin perustuvassa laajassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selviteltiin kortisonihoidon mahdollista yhteyttä sydänsairauksiin. Tutkimuksessa verrattiin yli 50 000 kortisonihoitoa saaneen keski-ikäisen tai iäkkään henkilön sydänsairastuvuutta vastaavaan kontrollimateriaaliin.

Juhani Airaksinen

Aikuisdiabeetikoille statiinia

Vasta nyt on valmistunut ensimmäinen satunnaistettu, pelkästään tyypin 2 diabeetikoille tehty statiinitutkimus, CARDS. Tyypin 2 diabeteshan suurentaa aikaa myöten huomattavasti valtimotaudin riskiä, ja tämä myös tuodaan esille tuoreessa kotimaisessa dyslipidemian hoitosuosituksessa.

Robert Paul

Äidin hypotyreoositaipumus aiheuttaa sikiön perätarjontoja

Perätarjonnan tunnetut syyt, kohtu- ja lantioanomaliat, sikiön epämuodostumat, sikiön kasvun hidastuminen ja ennenaikaisuus, selittävät vain 15 % tapauksista. Joissakin harvinaisissa sikiön motoriikkaa huonontavissa oireyhtymissä perätarjonta on yleinen. Kilpirauhashormonit ovat välttämättömiä keskushermoston kehitykselle, ja niiden sikiökautinen puute johtaa lapsen myöhemmin todettavaan henkiseen ja motoriseen kehitysviiveeseen. Sikiön oma tyroksiinituotanto alkaa vasta raskauden puolivälissä, ja siihen saakka tarvitaan äidin tuottamaa tyroksiinia. Tyroksiinin puutteen merkityksestä myös ennen syntymää saatiin näyttöä, kun tutkittiin, mikä yhteys on 12. viikolla mitatun äidin veren vapaan tyroksiinipitoisuuden ja synnytyshetkellä todetun sikiön tarjonnan välillä. Alle 10 persentiilin pitoisuus oli itsenäinen perätilan riskitekijä (riskisuhde 4,7; CI 1,1-19). Syynä voisi olla sikiön motoriikan hidas kehitys aivojen tyroksiinivajeen takia, jolloin muuttunut sikiön liikehdintä ei riitä päätarjonnan saavuttamiseksi. Samoin napanuoran kehitys voi hidastua ja tästä aiheutuu perätarjonta. Havainto korostaa oikean kilpirauhashormonipitoisuuden tärkeyttä normaalille kehitykselle sekä ennen syntymää että syntymän jälkeen. Ilmeisesti myös tilanne, jossa äidin tyroksiini on matala, mutta puutos ei vielä näy kohonneena TSH-pitoisuutena, tulisi tästä syystä hoitaa.

Pertti Kirkinen

Syöpäpotilaan kivun hoitoon morfiinia ja parasetamolia

Etäpesäkkeistä syöpää sairastavista potilaista 75 % kärsii hankalista kivuista. WHO:n ohjeen mukaan kipuun kokeillaan ensin anti-inflammatorisia kipulääkkeitä tai parasetamolia, seuraavalla portaalla käytetään heikkoja opioideja. Kovan kivun hoitoon käytetään opioideja. Annos titrataan yksilöllisesti. Opioidien sivuvaikutukset, väsymys, sekavuus, huonovointisuus ja ummetus rajoittavat annostelua. Optimaalisen hoitoannoksen yhteydessäkin monet potilaista kärsivät kivuista jossain määrin.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Anoreksia on herkkä uusimaan

Anoreksia nervosa on yleistynyt, mutta sen kulkuun liittyviä tekijöitä on edelleen tutkittu vähän. Erityisen tärkeää on tuntea tekijät, jotka laukaisevat anorektisen kehityksen siitä toipuneilla. 51:lle sairaalassa hoidetulle ja anoreksiastaan toipuneelle potilaalle tehtiin seurantatutkimus. Anoreksia katsottiin uusineeksi, jos vähintään kolmen peräkkäisen kuukauden aikana mitattiin alle 17,5 oleva painoindeksi. Näin määritelty anoreksia uusi 35 %:lla keskimäärin 18 kuukauden kuluttua. Uudelleen sairastumista ennakoivat mm. aiemmat itsemurhayritykset, aiempi erikoistason hoito anoreksian vuoksi, runsas liikunnan harrastaminen ja huoli ulkomuodosta välittömästi kotiuttamisen jälkeen. Tutkijat toteavat, että vaikka anoreksiaoireilu on pysynyt poissa pidempään, tietyt sairauden vaikeudesta kertovat piirteet kohottavat uudelleen sairastumisen riskin niin korkeaksi, että tarvitaan hoitosuunnitelma myös uudelleen sairastumisen varalle.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tupakointi lapsena lisää COPD:n riskiä

Cambridgessa tutkittiin 12 504 tupakoivan tai aiemmin tupakoineen aineistossa, onko nimenomaan lapsena tai nuorena (