Lyhyesti: Hyperglykemia ja diabeetikon sydämen vajaatoiminta

Diabetes on itsenäinen vajaatoiminnan vaaratekijä. Amerikkalaisessa tutkimuksessa seurattiin yli 800:aa vähintään 65-vuotiasta diabeetikkoa 5-8 vuoden ajan vajaatoiminnan ilmaantumista silmällä pitäen. Vajaatoimintaa ilmeni diabeetikoilla yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavassa ei-diabeetikkoryhmässä (31 tapausta / 1 000 potilasvuotta). Korkea paastoverensokeri lisäsi merkittävästi vajaatoiminnan ilmaantumista riippumatta siitä, sairastiko potilas sepelvaltimotautia. Käynnistetyssä ACCORD-tutkimuksessa jää nähtäväksi, miten parempaan sokeritasapainoon pyrkiminen vaikuttaa vajaatoiminnan vaaraan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Tyroksiinia sikiölle ja heti!

Hypotyreoottisten, raskaana olevien naisten tyroksiinintarve lisääntyy raskauden myötä. Bostonissa seurattiin 19 raskaaksi tulleen, hypotyreoosia sairastavan naisen raskautta mm. TSH-mittauksin jo ennen raskautta ja kahden viikon välein raskauden aikana. Tavoitteena oli pitää TSH viitealueella koko ajan. 17/19 raskaudessa tyroksiiniannosta piti suurentaa keskimäärin 47%. Yleensä annossuurennos tarvittiin jo 8. raskausviikosta alkaen, ja suurempaa annosta tarvittiin synnytykseen asti. Sikiön kognitiivisen kehityksen turvaamiseksi kirjoittajat suosittavat hypotyreoosia sairastavien naisten tyroksiiniannoksen suurentamista 30 % heti, kun raskaus on todettu, jonka jälkeen annosta säädellään TSH-titterin mukaan. Selkis!

Robert Paul

B-soluille isku ja reuma kuriin

Nivelreuman patogeneesiin osallistuu moni solutyyppi. B-lymfosyyttien osuus on ollut epäselvä. Normaalistihan niiden tehtävä on hoidella antigeenien tarjontaa T-soluille ja, kypsyttyään plasmasoluiksi, toimia vasta-aineiden tuottajina. Nivelreumassa ne näyttävät olevan mukana tosissaan, sillä vaikuttaminen niihin vasta-ainehoidolla vähensi potilaiden oireita yllättävän tehokkaasti ja pitkäksi aikaa.

Heikki Arvilommi

Urbanisaatio lisää masennusta

Useissa tutkimuksissa on todettu, että psykoosin riski kasvaa yhteisön urbanisaation myötä. Nyt ruotsalaiset tutkijat liittyivät rekisteripohjaiseen analyysiin myös masennuksen ja totesivat, että psykoosin vuoksi ensi kertaa sairaalahoitoon joutumisen riski oli Ruotsin tiheimmin asutuilla alueilla 68-77 % korkeampi kuin kaikkein harvimmin asutuilla alueilla. Vastaavat luvut masennuksen kohdalla olivat 12-20 % senkin jälkeen, kun muut molempia riskejä kohottavat taustatekijät (ei-avioliitossa, matala koulutus ja maahanmuuttaja) oli otettu huomioon. Löydöstä voidaan selittää monella tavalla. On mahdollista, että maaseudun kaupunkiyhteisöä kiinteämpi sosiaalinen verkosto suojaa psyykkisiltä sairauksilta. On myöskin viitteitä siitä, että urbaani ympäristö runsaiden infektioiden ja sosiaalisen stressin kautta voi altistaa kehittyviä lapsia aikuisiässä puhkeaville psykooseille.

Raimo Kr Salokangas

Intensiivihoidon jälkeen toipuminen kestää yli vuoden

Leukemian ja lymfooman hoidossa käytetty suuriannoksinen solunsalpaajahoito on parantanut hoitotuloksia. Luuydinsiirron tai kantasolujen palautuksen turvin toteutettu intensiivihoito on vaativa hoito ja siitä toipuminen vie pitkään. Pitkäaikaisselviytyjien kohtalosta on kaivattu tutkittua tietoa.

Sirkku Jyrkkiö

Albuminurian riski tyypin 1 diabeteksessa

Kohorttitutkimusten mukaan mikroalbuminuria edeltää makroalbuminuriaa ja diabeettista nefropatiaa. Tanskassa tehdyn seurantatutkimuksen jälkeen kuva nefropatian riskeistä täydentyy. Mukana oli 286 tyypin 1 diabetesta sairastavaa potilasta.

Robert Paul

Lyhyesti: Riski SARS:in tarttumiseen kasvaa intuboidessa

Torontossa selvitettiin SARS:in tarttumista henkilökuntaan nimenomaan tehohoitotilanteissa. Kohteena oli seitsemää SARS-potilasta hoitanut henkilökunta, n = 122, joista 10 (8,2 %) sairastui itse SARS:iin. Onneksi kukaan ei kuollut eikä saanut kriittistä sairautta. Sairastuneiden frekvenssit ammattiryhmittäin olivat 7,6 % hoitohenkilöstöllä, 11,1 % hengitysterapisteilla (amerikkalainen ammattiryhmä) ja 20 % lääkäreillä. Intubaation suorittaminen tai tässä avustaminen nosti riskin 13,29-kertaiseksi! Toinen selvä riskiin yhdistynyt tekijä oli potilaan noninvasiivinen ventilaatio (RR 2,33). Sen sijaan respiraattorihoito ei riskiin ollut yhteydessä. Tulokset antavat infektiolääkäreille ja muille asioista vastuussa oleville vinkkejä siitä, miten asiaan tulisi varautua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Toimimaton erektiolääke käy mielen päälle

Englantilaisella miesten terveysklinikalla tutkittiin, miten tuloksellinen ja tulokseton sildenafiilihoito vaikuttaa mieheen. Tutkittaviksi valittiin 20 miestä, joilla sildenafiili vaikutti hyvin, ja 20, joilla tulos oli huono. Kaikki erektiohäiriöstä kärsivät miehet kokivat vaikea-asteista stressiä. Niissä tapauksissa, joissa sildenafiili tehosi hyvin, yleinen hyvinvointi parani selvästi, päinvastaisessa tapauksessa miehet lähes poikkeuksetta kokivat stressiä ja usein omanarvon menetystä. Median luomilla ylimitoitetuilla odotuksilla näytti olleen näissä tapauksissa haitallinen vaikutus. Erektiohäiriöitä hoitavien lääkärien tulisikin olla tietoisia siitä, että erektiohäiriöihin usein liittyy varsin suurta stressiä.

Lyhyesti: Lamiinimutaatio usein suuren äkkikuolemavaaran taustalla

Jopa neljännes laajentavasta kardiomyopatiasta ilmenee suvuittain, ja tilaan johtavia geenivirheitä on kuvattu jo parikymmentä. Kuopiolaisessa väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että lamiini-A/C-geenin mutaatio on ylivoimaisesti yleisin geenivirhe suomalaisessa tautiperimässä. Tämä lamiinin mutaatio aiheuttaa vakavan taudinkuvan, johon liittyy etenevä sydämen johtumishäiriö, eteisvärinä, sydämen vajaatoiminta, kammioperäisiä rytmihäiriöitä ja suuri äkkikuoleman vaara jo nuorella keski-iällä. Taudinkuva on tärkeä tunnistaa, jotta potilaat voidaan ohjata riittävän tarkkaan seurantaan ja hoitoon jo ennen henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden ilmenemistä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Spirometria avainasemassa keuhkoahtauman havaitsemisessa

Vastaanotolla tehty spirometria auttaa vakioitua kyselyäkin enemmän keuhkoahtauman diagnostiikassa. Tämä havaittiin belgialaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana 20 yleislääkäriä ja kohteena heidän 35-70-vuotiaat potilaansa (n = 3 408). Pelkän kyselyn positiivinen ennustevoima oli matala (sensitiivisyys 58 %, spesifisyys 78 %). Osoittautui, että spirometrian lisääminen tutkimusarsenaaliin lähes kaksinkertaisti diagnostiikassa keuhkoahtaumaa potevien esille saannin. Täällä seikalla on taas huomattavaa ennusteellista arvoa, koska juuri siinä vaiheessa tulisi viimeistään vaikuttaa COPD:n kulkuun ehkäisytoimilla, kuten tupakoinnin lopettamisella. Toisaalta myös astmaatikot tulisi pystyä poimimaan ajoissa hoidon piiriin.

Hannu Puolijoki

Skitsofrenia vaikuttaa jo vuosikymmeniä ennen puhkeamistaan

On yleisesti tiedossa, että skitsofreniapotilaat ovat muita useammin naimattomia ja työelämän ulkopuolella jo hoitoon ensi kertaa tullessaan. Epäselvempää on, missä vaiheessa tulevien skitsofreniapotilaiden psykososiaalinen kehitys alkaa poiketa keskivertoväestön kehityksestä. Tätä kysymystä selvittivät tanskalaiset tutkijat runsaan 5 000 skitsofreniapotilaan ja runsaan 50 000 kaltaisten vertailuhenkilön rekisteriaineiston kautta. Potilaiden historiaa seurattiin 19 vuotta ennen ensimmäistä sairaalahoitoa ja 25 vuotta sen jälkeen. Tulos oli varsin selvä: Skitsofreniaan sairastuneet olivat naimattomia, työttömiä, saivat sosiaaliapua tai olivat muuten työmarkkinoiden ulkopuolella kontrolleja useammin jo 19 vuotta ennen ensimmäistä sairaalahoitoaan. Heidän riskinsä olla naimattomia ja työttömiä oli kohonnut vielä 25 vuotta ensimmäisen hoidon jälkeen. Ero normaaliväestöön oli erityisen suuri miehillä ja usein sairaalaan tulleilla. Tutkimuksen johtopäätös olikin, että skitsofrenia estää sosiaalista nousua pitkän aikaa jo ennen ensimmäistä sairaalahoitoa. Ensimmäisen sairaalahoidon jälkeen skitsofreniapotilaiden sosiaalinen status ei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä lukuun ottamatta enää heikkene, vaan pysyy varsin vakaana, joskin muuta väestöä selvästi alempana. Tämä havainto puhuu sen puolesta, että skitsofrenia ei ainakaan yleisesti ottaen ole etenevä prosessi. Ensiksi mainittu johtopäätös taas on vahva indikaatio psykoottisen kehityksen varhaisen toteamisen ja mahdollisimman varhain aloitetun hoidon puolesta. Parhaimmillaan psykoosin puhkeaminen voidaan estää ja sen myötä torjua psykososiaaliseen syrjäytymiseen johtava kehitys.

Raimo K.R. Salokangas

Onko pallolaajennusyksikön koolla merkitystä?

Amerikkalainen suositus pallolaajennuksia tekevän yksikön vähimmäistoimenpidemääräksi on 400 toimenpidettä vuodessa. Toisaalta yksinkertaisten pallolaajennusten riskit ovat pienentyneet suosituksen julkistamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Voiko tahdistinpotilas mennä magneettitutkimukseen?

Sydämentahdistin on magneettitutkimuksen ehdoton vasta-aihe. Komplikaatioina saattaa ilmetä kuumenemista, tahdistus- ja tunnistusongelmia. Tahdistin voi vaurioitua tai liikkua ja 10 tahdistinpotilaan kuolemankin on katsottu aiheutuneen magneettitutkimuksesta. Toisaalta magneettitutkimuksesta voi olla korvaamatonta hyötyä tahdistimen asentamisaihetta huomattavasti vakavamman taudin selvittelyssä.

Juhani Airaksinen

Pulmonaalihypertensio on yllättävän tavallinen keuhkoembolian komplikaatio

Pulmonaalihypertensio on keuhkoembolian pelätty komplikaatio, ja on luultu, ettei tämä olisi niin kovin tavallinen seuraus. Mutta, mutta....

Robert Paul

Lyhyesti: Leukotrieeniantagonistilla luuydintason vaikutusta eosinofiliaan

Kanadassa tutkittiin 15:n lievää astmaa sairastavan hoidossa leukotrieeniantagonisti pranlukastin (300 mg x 2 /pv tai lumelääke 2 vk) vaikutusta eosinofiilien määriin ilmateissä sekä näiden esiasteisiin luuytimessä. Yskösten eosinofiilitaso laski aktiivilla lääkeaineella, samoin veren eosinofiilien taso allergeenialtistuksen yhteydessä. Vaikutusta havaittiin luuydintasolla eosinofiilien esiasteiden muodostumiseen sekä näiden solujen määrän että mm. kemotaktisten ja eosinofilopoeettisten tekijöiden suhteen. Tämän lääkeryhmän vaikutus saattaa siis olla luontelletaan systeemisempi kuin on usein ajateltu.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyperglykemia huonontaa kollateraalisuonten kehittymistäkin

Hyperglykemia huonontaa sydäninfarktin lyhyt- ja pitkäaikaisennustetta. Huono sokeritasapaino näyttää huonontavan myös diabeetikon pallolaajennuksen tuloksia. Koska diabeetikoille kehittyy tavallista huonommin sydänlihasvauriolta suojaavia kollateraalisuonia sepelvaltimotukoksen yhteydessä, päättivät amerikkalaiset tutkijat selvitellä ilmiön syytä koe-eläinmallilla. Normoglykeemisillä koirilla sepelvaltimon tukos sai aikaan jo 3 viikon kuluessa kollateraalivälitteisen perfuusion, joka vastasi 50 %:a normaalialueen verenkierrosta. Kun koirat pidettiin hyperglykeemisinä dextroosi-infuusion avulla koko tutkimusjakson ajan, ei merkittävää kollateraalikiertoa kehittynyt. Tässä jälleen yksi syy, minkä takia diabeetikon sokeritasapaino tulee pitää sepelvaltimokohtauksen yhteydessä mahdollisimman optimaalisena.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Yksittäiseen aivo- metastaasiin stereotaktista sädehoitoa

20-40 % syöpäpotilaista saa sairastamisen aikana aivoihin etäpesäkkeitä, joista 30-40 % on yksittäisiä. Keskimäärin elinaika aivoetäpesäkkeiden diagnosoinnista on vain noin puoli vuotta. Aivojen sädehoito helpottaa oireita. Hyväkuntoinen potilas voi selviytyä pidempään, jos yksittäinen aivometastaasi poistetaan kirurgisesti. 333 hyväkuntoista potilasta, joilla oli 1-3 aivometastaasia, satunnaistettiin saamaan koko aivojen sädehoito (37,5 Gy) tai koko aivojen sädehoito ja stereotaktinen lisäsädehoito. Stereotaktisesta sädehoidosta hyötyivät ne potilaat, joilla oli yksittäinen etäpesäke (elinaika 6,5 kk vs. 4,9 kk). Hyväkuntoiselle potilaalle, jolla on vain yksittäinen etäpesäke aivoissa, on syytä harkita koko aivojen sädehoidon lisäksi kasvaimeen annettavaa 15-24 Gy:n sädeannosta, jonka suuruus riippuu kasvaimen koosta.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Palautuvatko anabolisten steroidien sydänvaikutukset?

Saksalaiset kardiologit tutkivat ultraäänellä 32 voimanostajan tai kehonrakentajan ja 15 painonnostajan sydämen. Edellisestä ryhmästä 17 käytti edelleen anabolisia steroideja ja loput olivat lopettaneet käytön vähintään vuotta (keskimäärin 3,5 vuotta) aiemmin. Painonnostajat eivät olleet kertomansa mukaan käyttäneet lainkaan steroideja. Vasemman kammion massa oli suurentunut ja seinämät olivat paksuuntuneet painonnostajiin verrattuna myös ex-käyttäjillä. Tutkimustulokset herättävät epäilyn siitä, että anabolisten steroidien sydänvaikutukset ovat havaittavissa vielä vuosia käytön jälkeenkin.

Juhani Airaksinen

Hormonikorvaushoito ehkäisee murtumia

Naisten hormonikorvaushoidon positiiviset puolet ovat viime vuosina saaneet vähän huomiota mielenkiinnon kohdistuttua hoitoon liittyviin riskeihin. Aiemmat tulokset estrogeenin murtumia suojaavasta vaikutuksesta vahvistuivat, kun seurattiin noin 400 000 postmenopausaalista naista 3 vuoden ajan ja selvitettiin murtumafrekvenssin ja hormonikorvaushoidon yhteyttä. Kyseessä oli osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta (The Million Women Study). Estrogeenia käyttävien naisten murtumariski oli 0,64-kertainen (CI 0,58-0,71) ja estrogeeni-progestiinihoitoa käyttävien 0,58-kertainen (CI 0,53-0,64) verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet hormonikorvaushoitoa. Tutkimuksessa otettiin huomioon useita sekoittavia tekijöitä, esimerkiksi painoindeksi, fyysinen aktiivisuus ja menopaussi-ikä. Hormonien suojavaikutus alkoi nopeasti ja hävisi nopeasti hoidon päätyttyä. Tutkijat arvioivat, että menopaussissa aloitettu ja 5 vuotta kestävä hoito estää 0,3 lonkkamurtumaa/1 000 käyttäjää. Jos hoito alkaa 60 vuoden iässä ja kestää 5 vuotta, sillä ehkäistään 1 lonkkamurtuma/1 000 käyttäjää. Toisaalta hoitoon liittyy lisääntynyt rintasyöpä- ja aivohalvausriski.

Pertti Kirkinen

Kuinkas flunssa tarttuukaan...

Rinovirukset lienevät hengityselintulehdusten aiheuttajana kärkipaikoilla. Kuitenkin mm. näiden aiheuttamien sairauksien tarttumistavoista on erilaisia mielipiteitä.

Hannu Puolijoki