Lyhyesti: Uutta tietoa keuhkotuberkuloosin tartuttavuudesta

Värjäyspositiivista keuhkotuberkuloosia on pidetty huomattavasti tartuttavampana ja näin onkin. Suur-Vancouverin alueella toteutettiin 791 tuberkuloosipotilaan tutkimus, jossa tartuttavuutta arvioitiin mm. sairauden ryvästymien perusteella. Ilmeni, että ainakin kuudesosa varmistetuista tartunnoista oli peräisin värjäysnegatiivisista lähteistä. Alkoholin käyttö (OR = 2,7), diabetes (OR = 2,8), ruiskuhuumeiden käyttö (OR = 3,1) ja mm. aiempi sairaalahoito (OR = 8,5) lisäsivät värjäyspositiivisuuden riskiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Depressio altistaa selkäkivulle, mutta ei päinvastoin

Masennus ja selkäkivut korreloivat keskenään, mutta niiden keskinäinen kausaalisuhde on epäselvä. Laajassa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa, jossa tutkittavat tutkittiin kolmasti (perustutkimus, 1. vuoden ja 13. vuoden seuranta), pyrittiin selvittämään kumpi altisti kummallekin. Lähtötilanteen masennus lisäsi seurantavaiheen selkäkivun riskiä 1,9-kertaisesti, mutta ei vielä ensimmäisen seurannan aikaan. Jos tutkittava raportoi kärsineensä masennuksesta sekä perusvaiheessa että vuoden seurannassa, oli selkäkivun riski jo 3,4-kertainen. Lähtötilanteen selkäkipu ei lisännyt masennuksen seuranta-aikaista riskiä. Näyttääkin ilmeiseltä, että masentuneisuus ei lisää selkäkipuilun vaaraa lyhyellä, vaan pitkällä aikavälillä. Sen sijaan selkäkivut eivät lisää masennusta ainakaan niillä henkilöillä, joilla ei muusta syystä ole taipumusta masennukseen. Tulos sopii hyvin yhteen sen taannoisen suomalaisen havainnon kanssa, että selkäkipuiset eivät ole psyykkisesti muita sairaampia.

Raimo Kr Salokangas

Masennuslääkitys vähentää aivohalvauskuolemia

Tutkimusten mukaan aivohalvauksen jälkeinen masennus lisää kuolleisuutta. Runsaat 100 potilasta käsittävässä tutkimuksessa aivohalvauspotilaille annettiin 12 viikon ajan kaksoissokkoasetelmassa fluoksetiinia, nortriptyliiniä tai lumetta ja heitä seurattiin 9 vuotta. Seuranta-aikana kuoli 50 (48 %) potilasta. Asianmukaisen annoksen mielialalääkettä saaneista 53 potilaasta oli seurannan päättyessä elossa 36 (68 %), kun vastaava osuus 28 lumepotilaalla oli merkitsevästi pienempi eli 10 (36 %) potilasta. Kun muut kuolemanriskiä nostavat tekijät otettiin huomioon, eloonjääminen oli masennuslääkettä saaneilla korkeampi riippumatta siitä, olivatko he hoidettaessa masentuneita vai eivät. Niistä 14 potilaasta, jotka hoidon jälkeen sairastuivat uudelleen depressioon, peräti 10 (71 %) kuoli, kun vastaava osuus vain yhden masennusepisodin sairastaneilla oli 6 (27 %) 22:sta ja ei-masentuneilla 8 (36 %) 22 potilaasta. Toisaalta niistä 17 potilaasta, jotka käyttivät koko seuranta-ajan mielialalääkettä, peräti 15 (88 %) oli elossa. Tuloksia on siltä osin helppo selittää, että tehokas ja pitkäaikainen masennuslääkitys vähentää masennusta ja sitä kautta sen monille sairauksille aiheuttamaa haittaa ja kuoleman vaaran nousua. Sen sijaan vaikeampaa on selittää, miksi suhteellisen lyhyen aikaa kestänyt mielialalääkitys vähensi myöskin ei-depressiivisten kuolemanvaaraa. Tutkijat arvelevatkin, että mielialalääkehoitoon voi liittyä joko masennusta ennalta ehkäisevää vaikutusta, joka on aivohalvauksessa sikäli tärkeää, että sitä niin usein seuraa masennus, tai muita kuin suoranaisesti masennukseen liittyviä fysiologisia pitkäaikaisvaikutuksia. Näin ollen he suosittelevatkin kaikille aivohalvauspotilaille mielialalääkitystä.

Raimo K.R. Salokangas

COPD:n pahenemisvaiheen antibioottihoidosta uusia näkemyksiä

Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa verrattiin moksifloksasiinia (400 mg x 1/pv, 5 päivää) muihin antibioottihoitoihin (amoksisilliini 500 mg x 3/ pv, klaritromysiini 500 mg x 2/pv tai kefuroksiimiaksetiili 250 mg x 2/pv; kutakin 7 päivää) keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden hoidossa. Potilaat olivat avohoidosta, vähintään 45-vuotiaita, heillä oli stabiili krooninen bronkiitti, tupakointia 20 vuotta, vähintään kaksi sairauden pahemisvaihetta viimeisen vuoden aikana ja FEV1 oli alle 85 % viitearvosta. Satunnaistaminen suoritettiin steroidinkäytön mukaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Suolistosyöpäpotilaan seurannalla on väliä

Suolistosyöpä uusiutuu yli kolmasosalla leikatuista potilaista. Leikkauksen jälkeen seurantakäytännöt ovat vaihtelevia ja niiden merkitystä on epäilty. Seurannan merkitystä selvitettiin liitännäishoitotutkimuksen oheistyönä. Potilaita (n = 530) seurattiin viiden vuoden ajan. Koko vartalon tietokonetomografiakuvaus (TT) tehtiin yhden ja kahden vuoden kohdalla. Kasvainmerkkiaine CEA tutkittiin jokaisella käynnillä. Tauti uusiutui 154 potilaalla. Uusiutuma todettiin oireiden perusteella 65 potilaalla, CEA:n nousun perusteella 45 potilaalla, TT:n perusteella 49 potilaalla ja muista syistä yhdeksällä. TT:n perusteella diagnosoidut uusiutumat keuhkoissa tai maksassa voitiin useimmin hoitaa kirurgisesti (24 %). Oireiden perusteella todetuista tapauksista vain 3 % oli leikkauskelpoisia. Kirurgisesti hoidettujen potilaiden ennuste oli parempi kuin muilla. Riittävä seuranta on osa laadukasta syövänhoitoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Tupakansavulle altistuminen voi johtaa varhaiseen keuhkovaurioon

Kohdussa tapahtuneella tupakansavulle altistumisella on todettu olevan vaikutusta ventilaatiofunktioihin myöhemmällä iällä. Riippumatta edellä olevasta näyttää nuorena tapahtunut omakin altistuminen johtavan merkittäviin häiriöihin keuhkofunktioissa. Havainto perustuu 80 keskimäärin 16-vuotiaan pojan tutkimukseen (tupakoijia 21, tupakoimattomia 31 ja passiivisesti altistuvia 29). Altistumista mitattiin mm. virtsan kotiniini-kreatiniinisuhteella. Tosin niillä, joiden äiditkin olivat tupakoineet raskauden aikana, olivat muutokset osin vielä selvempiä

Hannu Puolijoki

Annanko antibioottia? Entä prokalsitoniini?

Eniten antibiootteja määrätään hengitystieinfektioihin. Voi miten hyödyllinen olisikaan testi, jolla erotettaisiin virusten ja bakteerien aiheuttamat infektiot toisistaan. CRP on sinnepäin, mutta ei läheskään täydellinen. Tämä Sveitsissä tehty työ tarjoaa prokalsitoniinimääritystä alahengitystieinfektioiden antibioottihoidon ohjaukseen.

Heikki Arvilommi

Keuhkosyövän liitännäishoitoon lisää vaihtoehtoja

Japanissa satunnaistettiin 999 keuhkon adenokarsinooman sairastanutta potilasta leikkauksen jälkeen seuranta- tai lääkehoitohaaraan. Jälkimmäisessä potilas sai päivittäin urasiilin ja tegafuurin yhdistelmää suun kautta kahden vuoden ajan päivittäin. Kasvaimet olivat kooltaan melko pieniä (T1-2).

Sirkku Jyrkkiö

Trakooma kuriin sementtivessoilla ja torjumalla kärpäsiä

Gambian eräällä maaseutualueella väestöstä 6 %:lla on trakooma. Musca sorbens-kärpästä on pidetty keskeisenä Chlamydia trachomatiksen välittäjänä. Trakoomapöpö tarttuu kärpäsen jalkoihin ja suuosiin, ja kärpänen hakeutuu silmiin, joihin trakoomamikrobi deponoituu tuhoten sarveiskalvoa. Gambian maaseudulla 7 080 ihmistä osallistui hankkeeseen, jossa osalle tarjottiin kärpäsmyrkytyksiä lentokoneruiskutuksena 6 kuukauden ajan, osalle rakennettiin betonipohjaiset kuivakäymälät ja osa oli vertailuryhmänä. Kärpäsmyrkkynä käytettiin permetriiniä. Gambiassa ei voida rakentaa puukäymälöitä, koska puu on käynyt vähiin ja jäljelläkin oleva puu voi olla termiittien heikentämää. Kyläläiset pelkäsivät aiheellisesti, että puukäymälä voi sortua esim. sadekauden aikana.

Robert Paul

Määrääkö tehdas hinnan myös tutkimuksissa?

Näyttöön perustuvassa lääketieteessä lähdetään ajatuksesta, että hoitomenetelmä tai -käytäntö on objektiivisesti tutkittu. Perustellusti on kuitenkin herännyt epäilyjä, että esim. lääketutkimukset eivät ole lääketehtaista riippumattomia. Englantilaiset tutkijat keräsivät kaikki mielialalääkkeiden kustannus-vaikuttavuustutkimukset ja vertailivat, miten tutkimuksen kustantanut taho (sponsori) yhdistyi tutkimusten tuloksiin. Uusia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI) tuottaneiden lääketehtaiden tukemissa tutkimuksissa SSRI-lääkkeet olivat useammin vanhoja, trisyklisiä lääkkeitä kustannustehokkaampia kuin niissä tutkimuksissa, joita lääketehtaat eivät tukeneet. Samoin lääketehtaiden sponsoroimissa tutkimuksissa kaikkein uusimmat lääkkeet olivat muita tehokkaampia useammin kuin lääketehtaiden tukea saamattomissa tutkimuksissa. Myös muut analyysit tukivat lopputulosta, jonka mukaan uusi ja kalliimpi lääke osoittautui lääkettä valmistavan tehtaan tukemassa tutkimuksessa paljon useammin taloudellisesti kannattavammaksi kuin lääketehtaista riippumattomissa tutkimuksissa, joista monessa tilanne oli jopa päinvastainen. Silmiinpistävää oli myöskin lääketehtaista riippumattomien tutkimusten vähäisyys. Lääkäreiden tuleekin aina lääkkeiden vaikutuksia ja kustannusvaikuttavuutta koskevia tutkimuksia arvioidessaan kiinnittää kriittistä huomiota myös tutkimuksen tekijätahoon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Hypogonadismi altistaa miehiä depressiolle

Noin 30 %:lla yli 55-vuotiaista miehistä esiintyy hypogonadismia. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin, missä määrin kyse on masentuneisuudesta. 278:aa 45 vuotta täyttänyttä psyykkisesti tervettä miestä seurattiin kaksi vuotta. Miehistä osan testosteronipitoisuudet olivat alku- ja lopputilanteessa normaalit, osalla molemmilla kerroilla alhaiset. Hypogonadisista miehistä 21,7 %, mutta vertailumiehistä vain 7,1 % sairastui seuranta-aikana masennukseen. Kun kaikki tunnetut sekoittavat tekijät oli otettu huomioon, oli hypogonadisten miesten masennuksen riski 4,2-kertainen vertailumiehiin verrattuna. Näyttäkin mahdolliselta, että hypogonadisten miesten masennusta voitaisiin menestyksellisesti hoitaa lisäämällä heidän hoitoonsa myöskin testosteroni. Kuitenkin vasta prospektiiviset hoitokokeilut voivat varmistaa tämän hoitostrategian hyödyllisyyden.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Rutiini-PCR-testaus ei kannata Suomessa

Tuberkuloosidiagnostiikassa on ongelmana useinkin viljelyvastauksen odottelu. Esim. värjäyksen osalta löydös voi olla postiivinen myös muiden mykobakteerien kuin tavanomaisen tubibasillin aiheuttamana, ja tähän ongelmaan saattaisi kustannustehokasta apua tuoda näytteiden PCR-testaus. Nyt Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa (1 219 potilasta; viljelypositiivinen tuberkuloosi 27:llä; muu mykobakteerilöydös 35:llä) kuitenkin ilmenee, että testaus ei säästä kustannuksia vaan päinvastoin. Syynä lienee tuberkuloosin pieni ilmaantuvuus. Asia muuttui, jos testaus kohdistettiin yskösten osalta värjäyspositiivisiin henkilöihin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Myös kielellinen sujuvuus heikkenee luteaalivaiheessa

Tiedetään että kuukautiskiertoon liittyy mielialan vaihtelua. Vähemmän tiedetään kognitiivisten toimintojen vaihtelusta kuukautiskierron aikana. Englantilaiset tutkijat määrittivät 15 vapaaehtoisen terveen, premenopausaalisen naisen mielialan, kognitiiviset toiminnot ja kortisoliaineenvaihduntaa kuukautiskierron follikkeli- ja luteaalivaiheen aikana. Follikkelivaiheeseen verrattuna luteaalivaiheen aikana tutkittavat kokivat vähemmän mielihyvää, vaikka eivät olleet varsinaisesti masentuneita, selvisivät huonommin kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä, mutta nopeustestissä heidän reaktioaikansa oli nopeampi. Luteaalivaiheessa kortisolin vuorokausieritys ja syljen dihydroepiandrosteronieritys olivat alhaisemmat kuin follikkelivaiheessa. Näyttääkin siltä, että luteaalivaiheen aikana naisen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin toiminta on alentunut ja että tällä voi olla vaikutusta luteaalivaiheen muuttuneeseen mielialaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Varhainen altistuminen tupakansavulle aiheuttaa keuhko-oireita

Laajassa 18 922 iältään 20-44-vuotiasta eurooppalaista käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että sekä jo kohdussa tai myöhemmin ympäristön kautta tapahtunut altistuminen vanhempien tupakoinnille altistaa hengitystieoireille ja keuhkofunktioiden (FEV1, FVC) mataluudelle myöhemmällä iällä. Kohdunaikainen altistuminen oli vaarallisempaa naisille, synnytyksen jälkeinen miehille. Ventilaatiofunktiotuloksia oli käytössä 15 901 henkilöltä.

(Hp)

Ikääntyneiden masennukseen muutakin kuin pillereitä

Ikääntyneiden vakava masennus on suhteellisen harvinaista, mutta lievemmästä masennuksesta kärsii 15-30 % vanhuksista. Tähän saakka ikääntyneiden masennuksen hoidossa on ollut näyttöä vain lääkehoidosta, mutta viime vuosina on ilmaantunut tutkimuksia muidenkin hoitomuotojen vaikuttavuudesta. Satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin nyt, voidaanko kotiin tuodulla, ratkaisukeskeisellä ja aktivoivalla terapialla lievittää lievän masennuksen oireita.

Kaisu Pitkälä

PMS-oireyhtymä ennakoi runsaita vaihdevuosioireita

Premenstruaalioireyhtymää (PMS) potevalla naisella esiintyy kuukautiskierron lopulla mielialavaihteluja, toimintakyvyn laskua, hankalaa rintojen aristusta ja turvotustakin usein. PMS:n etiologiaa ei tunneta. Oireilu vähenee iän myötä ja häviää menopaussin yhteydessä. Näin kävi naisryhmässä, jota seurattiin 40:n ja 50 ikävuoden välillä. Seurannan alussa noin 30 % kärsi vaikeasta PMS:stä, mutta lähestyttäessä menopaussi-ikää enää vain 5 %. Vaivan häviäminen korreloi kuukautiskierron pidentymiseen premenopaussissa. Naisilla, jotka raportoivat vaikean PMS:n seurannan alussa, oli menopaussissa muita merkitsevästi enemmän kuumia aaltoja, huonoa unta, masennusta ja vähentynyt libido. Siten PMS-naiset tarvitsevat tavallista enemmän seurantaa ja tukea premeopaussissa ja menopaussin aikana. Tutkijat pohtivat, olisivatko selektiiviset serotoniinin estäjät hyviä näiden naisten kuumien aaltojen hoidossa, koska kyseiset aineet vaikuttavat edullisesti vaikeaan PMS:ään.

Pertti Kirkinen

Tyytyväinen ihminen pysyy pitkään työelämässä

Subjektiivinen elämäntyytyväisyys on eräitä perustuntoja, jolla on monia myönteisiä yhteyksiä jokapäiväiseen selviytymiseemme. Suomalaiset tutkijat kysyivät laajalta kaksosaineistolta heidän tyytyväisyyttään elämään vuosina 1975 ja 1981 ja selvittivät heidän työkykyään työkyvyttömyyseläkestatuksen perusteella vuosina 1977-87. Lähtötilanteen tyytymättömyys elämään ennusti sekä psykiatrisista että ei-psykiatrisista syistä johtuvaa työkyvyttömyyttä tutkittavilla, jotka lähtötilanteessa olivat terveitä. Sekoittavien tekijöiden kontrolloinninkin jälkeen tämä yhteys säilyi merkitsevänä. Jos tutkittavat raportoivat tyytymättömyyttä elämään molemmilla alkututkimuskerroilla, oli heidän työkyvyttömyysriskinsä lähes 4-kertainen. Psykiatrisen työkyvyttömyyden riski oli peräti 15,5-kertainen ja ei-psykiatristen 2,6-kertainen molemmilla kerroilla tyytyväisiksi itsensä raportoineisiin verrattuna. Tutkijoiden loppupäätelmä olikin, että subjektiivinen elämäntyytymättömyyden tunne ennustaa erityisesti terveillä työkyvyttömyyttä. Pohdittavaksi jää, voidaanko elämäntyytyväisyyttä parantaa siten, että sen positiiviset tulevaisuuden vaikutukset säilyvät.

Raimo K.R. Salokangas

PNH:hon syynmukaista hoitoa

Vaikka PNH (paroksysmaalinen yöhemoglobinuria)on harvinainen sairaus (Suomessa on parikymmentä potilasta), on ilahduttavaa, että siihenkin kehitetään lääkkeitä. Tautia luonnehtii huono elämänlaatu toistuvien verisuonitukosten ja anemian ja siihen liittyvän uupumuksen vuoksi. Punasolusiirtoja tarvitaan. Sairauden patogeneesissä on keskeistä komplementin aktivoituminen tätä vastaan suojaamattomia punasoluja vastaan. Ekulitsumabi on vasta-aine, joka salpaa komplementta aktivoitumasta.

Robert Paul

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettaminen vähentää paniikkia

Tutkimuksissa on todettu, että tupakointi lisää useiden, joskaan ei kaikkien, psyykkisten häiriöiden riskiä. Väestötutkimusaineiston avulla pyrittiin selvittämään, voidaanko tupakoinnin lopettamisella vähentää psyykkistä sairastavuutta. Tupakointi lisäsi mielialahäiriöiden riskiä riippumatta siitä, polttiko tutkittava edelleen vai oliko hän jossain vaiheessa lopettanut tupakoinnin. Sen sijaan paniikkihäiriön ja agorafobian riski oli kohonnut ainoastaan parhaillaan tupakoivilla, ei tupakoinnin lopettaneilla. Samanlainen tilanne oli alkoholi- tai aineriippuvuuksien kanssa. Näyttääkin siltä, että tupakoinnin lopettaminen ei vähennä masennuksen riskiä, mutta kylläkin paniikkihäiriöiden riskiä. Lisäksi tupakointi voi olla riippuvuushäiriön ajankohtainen indikaattori.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Plasman pitkäketjuiset rasvahapot eivät suojaa astmalta

Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota siihen, voisivatko kalasta peräisin olevat pitkäketjuiset rasvahapot suojata allergisilta sairauksilta. Nyt tehdyssä 1 601 nuoren aikuisen väestötason tutkimuksessa tulos näytti kuitenkin hypoteesin suhteen kielteiseltä; itse asiassa tulikin viitettä siitä, että plasman dihomogammalinoleiinihappo (DHGLA) voisi ollakin toisin päin yhteydessä astmaan (riskisuhde eri tavoin todettuun astmaan 1,25-1,34); kausaalisen suhteen määritykseen tutkimusasetelma ei soveltunut, joten tältä osin joudumme odottamaan lisätietoja muualta.

Hannu Puolijoki