Lyhyesti: Reagointi äkilliseen ääneen kertoo traumaperäisestä stressireaktiosta

Äkillisen kovan äänen aiheuttamaa sydämen lyöntitiheyden nousua pidetään hyvänä patofysiologisena traumaperäisen stressireaktion merkkinä. Epäselvää kuitenkin on, onko kyseessä traumaa edeltänyt ja sille altistanut ominaisuus vai itse trauman aiheuttama poikkeava reaktio. Tätä tutkittiin Vietnamin sotaan osallistuneilla ja heidän taisteluihin osallistumattomilla kaksossisaruksillaan. Taisteluihin osallistuneilla ja traumaperäisestä stressireaktiosta kärsivillä veteraaneilla voimakas ääni nosti sydämen lyöntitiheyttä. Sen sijaan heidän taisteluihin osallistumattomilla kaksossisaruksillaan vastaavaa pulssin kohoamista ei havaittu. Tulos viittaakin siihen, että kovaa ääniärsykettä seuraava sydämen lyöntitiheyden kohoaminen on trauman aiheuttama häiriö eikä sukuun liittyvän alttiuden ilmentymä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sarkoidoosin syy monimuotoinen?

Sarkoidoosin syytä on etsitty eri tekijöistä: mikrobeista kuten mykobakteereista, ympäristöolosuhteista, perimästä jne. Sairauden taustatekijöiden selittäminen potilaalle onkin mahdoton puuha. Ilmeistä on, että yksittäistä syytä ei löydykään, vaan taustalla on yksilön poikkeava immunologinen reagointi useisiin ärsykkeisiin tai altisteisiin. Tarvitaan siis antigeeni ja sen esittely soluvälitteisessä immuniteetissa T-lymfosyyteille ym. Tähän päätyivät ongelmakenttää pohtineet katsausartikkelin tekijä ja pääkirjoittaja. Suomessa tauti (ainakin vaikeana) on onneksi anglosaksisia maita harvinaisempi.

Hannu Puolijoki

Alle 7-vuotiaiden vanhemmille avioerokielto?

Avioeroja on usein puolusteltu sillä, että lasten mielenterveyden kannalta riitelevien vanhempien ero on parempi kuin riitaisan perhe-elämän jatkaminen. Sellaista vaihtoehtoa, että riidat sovittaisiin ja yhdessäolo muuttuisi sopuisaksi, ei useinkaan ole nostettu esiin. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin masennuksen esiintymistä 18-39 vuoden iässä tutkittavilla, joiden vanhemmat olivat eronneet ennen kuin lapsi täytti kahdeksan vuotta. Vanhempien avioero lisäsi lapsen masennuksen riskin noin kaksinkertaiseksi. Äidin uudelleen avioituminen ei vähentänyt riskiä. Perhetilanteesta riippumatta myöskin lapsuuden aikainen heikko sosioekonominen tilanne lisäsi masennuksen riskiä. Kun analyyseihin otettiin mukaan vanhempien keskinäinen riitaisuus, avioeron riskivaikutus säilyi vieläpä niin, että avioeroon päättyneen riitaisen parisuhteen riskivaikutus oli 3,5-kertainen, jos äiti avioitui uudelleen. Siis avioero ei poistanut vanhempien keskinäisen riitaisuuden riskivaikutusta, pikemminkin näytti lisäävän sitä. Toisaalta ehjissä perheissä ja perheissä, joissa äiti oli jäänyt leskeksi, kasvaneilla ei ollut eroa masennusten määrissä sen mukaan, olivatko vanhemmat riidellet vai eivät.

Raimo K.R. Salokangas

Synnytyksen jälkeistä masennusta on vaikea ehkäistä

Synnyttäneen naisen masennus on alidiagnosoitu sairaus. Masennusta oletetaan esiintyvän lähes 15 %:lla synnyttäjistä. Masennus huonontaa lapsen kehitysmahdollisuuksia, häiritsee perheen sisäistä yhtenäisyyttä ja pahimmillaan aiheuttaa vakavan uhan naisen itsensä terveydelle. Uusi näyttö sen ennaltaehkäisyn vaikeudesta saatiin satunnaistettaessa raskauden aikana 600 riskiäitiä joko masennuksen ehkäisyyn tähtäävään interventioryhmään tai rutiininomaisen pre- ja perinataalihoidon ryhmään. Kaikilla näillä naisilla oli yksi tai useampi synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijä: huono sosiaalinen asema, anamnestinen psykiatrinen sairaus tai aiempi synnytyksen jälkeinen masennus, joko naisella itsellään tai hänen äidillään. Interventiomenetelminä oli tiedottaminen tästä sairaudesta ja sen hoitoon saatavasta tuesta. Naisilta myös mitattiin kyselyllä tietty riskiluku, joka kuvasti sairauden kehittymisen mahdollisuutta ja sen vakavuusastetta. Riskistä tiedotettiin potilasta hoitavalle lääkärille ja hoitohenkilökunnalle. 16 viikkoa synnytyksen jälkeen kaikilta naisilta kysyttiin masennuksen kehittymisestä ja sen vaikeudesta. Kysely paljasti, että 24 % interventioryhmästä ja 28 % vertailuryhmästä oli sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Käytetyn laajuinen interventio ei siis vähentänyt näiden riskisynnyttäjien depressioriskiä. Tulos korostaa synnytyksen jälkeisen tuen ja seurannan tarpeellisuutta nykyään, kun potilaat siirtyvät yhä nopeammin avohoidon palvelujen käyttäjiksi.

Pertti Kirkinen

Tieteellisen tutkimuksen merkitys diabetespotilaille

UKPDS - eräs viime vuosisadan suurista diabetestutkimuksista - selvitti, miten tiukka versus vähemmän tiukka glukoositasapainon ylläpitäminen vaikuttaa komplikaatioiden ilmaantumiseen ja kuolleisuuteen kakkostyypin diabeetikoilla. Nyt pari kriittistä kollegaa on tutkinut UKPDS-tutkimuksen jälkeiset tieteelliset diabeteskatsaukset selvittääkseen, miten hyvin UKPDS:n potilaalle tärkeät löydökset ovat presipitoituneet kirjallisuuteen.

Robert Paul

Bronkodilataattorivasteesta ei apua COPD:n hoidon arvioinnissa

ISOLDE-tutkimuksesta on julkaistu hiljattain kaksikin uutta alkuperäistyötä ja löydöksiä kommentoiva pääkirjoitus. Kyse on COPD-potilailla tehdystä laajoista selvityksistä sen suhteen, onko vasteesta prednisolonille tai toisaalta salbutamolille tai ipratropiumille arvioitavissa myöhempää vastetta joko inhalaatiosteroidille tai bronkodilatoivalle hoidolle.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uutta sars-epidemiaa povataan jo

Sarsia koskeva kirjoittelu on laantunut myös lääketieteellisissä lehdissä. Uutta epidemiaa on kuitenkin povattu ensi talveksi, ja uusi tapaus löydettiinkin syksyn tullen Singaporesta. Siksi asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutkia hyvä asiaa koskeva katsaus. Aiheuttajaksi todetun koronaviruksen genomisekvenssiä perätään, jotta nopea testi ja mahdolliset hoidot tai rokotteet saataisiin aikaiseksi. Nebulisaattoreiden käyttöä kehotetaan varomaan näiden potilaiden hoidossa, koska alkuvaiheen leviämisen hoitohenkilöstöön Hong Kongissa epäillään tapahtuneen juuri sen takia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Silmien keskinäinen kilpailu on hidastunut maniassa

Binokulaarisen kilpailun (BK) takia ihminen näkee muutaman sekunnin välein vuorotellen vertikaalisen ja horisontaalisen viivan, jos toiselle silmälle näytetään vertikaalista ja toiselle horisontaalista viivaa. Tämän havaintomuutoksen nopeus näyttää vaihtelevan systemaattisesti psyykkisissä häiriöissä. Australialaiset tutkijat vertasivat BK:n nopeutta terveillä sekä skitsofreniaa, masennusta ja maniaa (so. kaksisuuntaista mielialahäiriötä) sairastaneilla ja havaitsivat, että manian sairastaneilla BK oli merkitsevästi hitaampi kuin muilla tutkituilla ryhmillä, jotka puolestaan eivät eronneet toisistaan. Näyttääkin ilmeiseltä, että hidastunut BK on manian riskitekijä, mutta sen vaikutusmekanismia tutkijat eivät pohtineet.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Gastroesofageaalinen motiliteettihäiriö yskän syynä

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on ilmeisesti arvioitua tavallisempi kroonisen yskän syy. Britit tutkivat, mikä on motiliteettihäiriön osuus yskän taustalla: 43:lle krooniselle yskijälle (34:llä GERin oireita) suoritettiin esofaguksen manometria ja 24 tunnin pH-mittaus; verrokkeina oli 21 tervettä. Yhdeksällä yskijöistä löydökset olivat normaalit, lopuista (n = 34) 32 %:lla (11) oli vain poikkeava manometria, 15 %:lla (5) yksin poikkeava pH-mittaus ja 53 %:lla (18) molemmat olivat poikkeavia. Verrokeista vain yhdellä manometrian löydös oli epänormaali. Havainto on mielenkiintoinen, koska motiliteettiongelmat ovat aiemmin jääneet pH:n mittaamisen varjoon ajateltaessa pitkittyneen yskän syitä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Omakuva, äitisuhde ja diabeetikkotyttöjen syömishäiriöt

Diabetesta sairastavilla tytöillä on kaksinkertainen riski sairastua syömishäiriöön. Kanadalaistutkimuksessa selvitettiin syömishäiriöiden esiintymiseen liittyviä tekijöitä. Ensimmäinen havainto oli, että yli puolella diabeetikkotytöistä oli syömiseen liittyviä häiriöitä. Nuoren käsityksessä itsestään esiintyneet ongelmat, äidin huolestuneisuus omasta painostaan ja ulkomuodostaan ja äiti-tytärsuhteeseen liittyneet ongelmat liittyivät selvästi syömishäiriöiden määrään. Lähemmässä tarkastelussa äitien huolestuneisuus painostaan vaikutti suoraan tyttären syömishäiriöiden määrään. Nuoren itsetunnon kohentamisen lisäksi tärkeää on muistaa myös perheen osuus ja liittää perhe mukaan hoitointervention piiriin.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito ja sydän - haittoja oletetun hyödyn sijaan

Viime vuosikymmenellä hormonikorvaushoitoon kohdistettiin suuria toiveita iäkkäiden naisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Useat tutkimukset osoittivat, että hoidolla on monia potentiaalisesti hyödyllisiä sydänvaikutuksia, ja ensimmäiset satunnaistamattomiin väestöotoksiin perustuneet tutkimuksetkin tukivat tätä. Ei siis ihme, että hormonikorvaushoitoa markkinoitiin laajemmilla indikaatioilla kuin pelkästään vaihdevuosivaivojen oireenmukaiseksi lyhytaikaiseksi hoidoksi.

Juhani Airaksinen

Tupakoiva filmitähti on huono esimerkki nuorille

Kuinka paljon elokuvissa tapahtuva tupakointi lisää nuoren katsojan riskiä aloittaa tupakointi? Amerikkalaistutkimuksessa saadaan melko yksiselitteinen vastaus - paljon!

Robert Paul

Hidaskasvuisten lymfoomien ensilinjan hoito on seuranta

Useimmilla hidaskasvuisiin lymfoomiin sairastuneilla potilailla on tautimuutoksia kaikilla tai lähes kaikilla imusolmukealueilla. Potilas hakeutuu tutkimuksiin huomattuaan, että esim. kaulan tai nivusen imusolmuke on jonkin verran suurentunut. Yleisoireita potilaalla ei yleensä ole ja hän tuntee itsensä muuten terveeksi.

Sirkku Jyrkkiö

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö lisää lapsen myöhempiä alkoholiongelmia

Alkoholia runsaasti käyttävien äitien lapsilla on kohonnut alkoholin väärinkäytön riski. Yleensä tämän selitetään johtuvan alkoholiriippuvuuteen liittyvästä perinnöllisestä alttiudesta ja lapsuudenympäristön vaikutuksesta. Mutta voisiko sikiölle kehittyä biologisella tasolla erityinen alttius vasta aikuisuudessa ilmeneville alkoholiongelmille? Tämän selvittämiseksi tutkittiin alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia 21-vuotiailla nuorilla, joiden äitien alkoholinkäyttö oli selvitetty heidän raskaana ollessaan. Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö korreloikin merkitsevästi tutkittujen nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuneisiin ongelmiin, vaikka huomioon otettiin muut tekijät. Sen sijaan tupakoinnilla ei vastaavaa yhteyttä ollut. Voidaankin päätellä, että äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi herkistää jälkeläisten keskushermostoa halukkaalle alkoholinkäytölle, kuten on todettu eläinkokeissa. On myöskin mahdollista, että tutkimuksissa todetut sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat ongelmanratkaisukyvyn ja tarkkaavaisuuden häiriöt johtavat aikuisiässä kontrolloimattomaan alkoholinkäyttöön ja sitä kautta alkoholinkäyttöön liittyviin ongelmiin. Joka tapauksessa näyttää siltä, että äidin raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä voi olla haitallisia vaikutuksia heidän lapsilleen aina aikuisikään asti.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Serotoniinilääkkeet lisäävät litiumin aiheuttaman polyurian riskiä

Litiumin käyttöön liittyy lisääntynyt virtsan eritys eli polyuria. Litiumklinikan potilailta kerättiin vuorokausivirtsa ja analysoitiin sen määrään yhteydessä olevia tekijöitä. Polyurian - enemmän kuin 3 litraa vuorokaudessa - esiintyvyydeksi saatiin 37 %. Samanaikainen serotoniinilääkitys kohotti polyurian riskin 4-kertaiseksi. Vaikutusmekanismi on avoin, mutta serotoniinilääkkeiden vaikutus näyttää kohdistuvan suoraan tubuluksiin. Joka tapauksessa tulisi tarkkaan arvioida, miten menetellä litiumia käyttävän potilaan polyurian suhteen. Litiumin lopettaminen ei ole paras vaihtoehto sitä usein seuraavan manian vuoksi. Huomiota tulisikin kiinnittää myös muuhun lääkitykseen ja harkita varsinkin serotoniiniaktiivisen lääkityksen vaihtamista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Suuret inhaloitavat formoteroliannokset saattavat pahentaa astmaa

USA:ssa tutkittiin, voiko suuri säännöllisesti annossumuttimesta inhaloitava formoteroliannos (Foradil 12-24 myyg x 2 / pv) pahentaa astmaa. 3-6,4 % formoterolia 24 myyg x 2 / pv käyttäneistä sai astman vaikeita pahenemisvaiheita vs. 0-1,4 % verrokeista, jotka saivat joko lumelääkettä, salbutamolia tai pienemmän annoksen formoterolia. Löydös on tärkeä varsinkin amerikkalaisessa astman hoitologiikassa. Suomessa ei onneksi käytetä näin suuria annoksia, eikä juuri koskaan pienempiäkään annoksia pitkävaikutteisia sympatomimeetteja, ilman kumppanina otettavaa inhaloitavaa steroidia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Missä SARS on nyt?

Hongkongilaiset kollegat kuvaavat 115:n Queen Elisabethin sairaalassa hoidetun SARS-potilaan aineiston: kirjoitushetkellä 18 oli kuollut, tehohoitoa oli saanut 39, joista 30:lle oli tarpeen ventilaattoriavustus; ikä yli 60-vuotta (vaarasuhde HR = 3,5), diabetes tai sydänsairaus (HR = 9,1) sekä muu yhtäaikainen sairaus (HR = 5,2) altistivat kuolemalle. Pääkirjoituksen laatija perää SARS:ia aiheuttavan koronaviruksen nykyistä piileskelypaikkaa sekä laajaa kansainvälistä yhteistyötä sairauden voittamiseksi. Mitä tapahtuukaan seuraavien 6-9 kuukauden aikana? Joka tapauksessa hän uskoo uusien vastaavien virusepidemioiden olevan tulevaisuudessakin riesanamme.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Miesten ja naisten itsemurhan riskitekijät ovat erilaisia

Yli 21 000 itsemurhaa käsittävässä tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin, kuten monessa aiemmassakin, että psykiatrinen sairaalahoito oli voimakkain itsemurhan riskitekijä. Miesten riskitekijöissä painottuivat naimattomuus, työttömyys ja alhaiset tulot. Naisilla keskimääräistä yleisempiä riskitekijöitä olivat oma psykiatrinen häiriö, kaupungissa asuminen ja perheenjäsenien itsemurhat. Alhaista riskiä miehillä ennakoi kaupungissa asuminen ja naisilla alaikäisen lapsen olemassaolo. Näyttääkin siltä, että naisten itsemurhariski on voimakkaammin sidoksissa psyykkiseen sairastamiseen ja että lapsen olemassaolo voi korvata perheen itsemurhalta suojaavan vaikutuksen. Miehillä yksin jääminen ja työhön liittyvät vaikeudet muodostuvat henkeä uhkaaviksi.

Raimo Kr Salokangas

Valtimoperäisten aivoiskemioiden riski lapsilla

Iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden vuosittainen ilmaantuvuus on lapsilla ainakin 7/100 000. Kahdella kolmesta aivoverenkiertohäiriöt johtavat usein elinikäiseen sairastavuuteen ja 10-25 %:lla ne uusiutuvat. Lasten iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä selvitettiin 212 potilaan aineistossa. Lasten mediaani-ikä oli 5 vuotta ja poikia heistä oli 54 %. Analyysejä varten muodostettiin kaksi ryhmää. Toisessa ryhmässä oli 97 lasta, joilla oli jokin aivoverenkiertohäiriön riskitekijänä pidettävä aikaisempi diagnoosi, ja toisessa ryhmässä oli 115 aiemmin tervettä lasta. Nämä kaksi ryhmää eivät eronneet kliinisten piirteiden osalta toisistaan muuten, mutta aiemmin terveiden ryhmässä äskettäinen pään tai kaulan alueen trauma oli tavallisempi ja heillä oli ollut useammin varicella zoster -infektio. Aivovaltimoiden angiografiassa havaittiin poikkeavuuksia 79 %:lla lapsista. Tavallisimpia olivat erilaiset sisemmän kaulavaltimon tai keskimmäisen aivovaltimon tukokset tai kaventumat. Moyamoya-tauti diagnosoitiin 26 lapsella ja valtimodissekaatio 14 lapsella. Aivovaltimopoikkeavuuksien ja koholla olevan verenpaineen välillä todettiin merkitsevä yhteys. Aikaisemmin terveiden ryhmässä havaittiin sydämen poikkeavuuksia vain kahdeksalla ja samoin perinnölliset hyytymishäiriöt olivat harvinaisia. Anemia todettiin 40 %:lla lapsista ja 21 %:lla oli korkea plasman homokysteiinipitoisuus tai he olivat homotsygootteja metyleenitetrahydrofolaattireduktaasin lämpölabiilin variantin suhteen.

Kari Majamaa

ACE:n estäjä + spironolaktoni = hengenvaarallinen hyperkalemia

Itse asiassa otsikon väittämä on vanhastaan tuttu, mutta saksalaistutkijat ovat koonneet 44 potilaan sarjan, joka kuvaa riskiä erityisen hyvin.

Robert Paul