Morfiinista apua hengenahdistuksen hoidossa

Hengenahdistuksen hoito on vaikeaa, ellei oireen syytä saada hallintaan. Spesifistä dyspnean hoitoa onkin tutkittu oireen yleisyyteen nähden niukasti; esim. keuhkoahtaumapotilaiden terapiassa on keskitytty pikemminkin keuhkoputkia avaavien lääkkeiden kehittelyyn ja annostusten tutkimiseen.

Hannu Puolijoki

Bakteerivaginoosi lisää ennenaikaisia synnytyksiä

Bakteerivaginoosi on yleinen vaginan infektio, joka johtuu anaerobisten bakteerien, erityisesti Gardnerella vaginaliksen, liikakasvusta. Samea, vanhan suolakalan hajuinen valkovuoto on tilanteen tunnusmerkki puolella naisista. Papassa voi näkyä bakteerivaipan peittämiä epiteelisoluja, ns. clue-soluja. Bakteerivaginoosin ja ennenaikaisen synnytyksen yhteyttä tutkittiin meta-analyysissa, jossa oli mukana 18 julkaistua tutkimusta ja yli 20 000 naista. Ennen 37. raskausviikon loppua tapahtuvan synnytyksen riski kohosi 2,19-kertaiseksi, mikäli bakteerivaginoosi todettiin raskauden aikana. Mikäli vaginoosi todettiin ennen 16. raskausviikkoa, riski kohosi peräti 7,55-kertaiseksi, samoin spontaanin keskenmenon riski 9,91-kertaiseksi vaginoosia sairastamattomiin naisiin verrattuna. Tutkimus vahvisti käsitystä raskauden aikaisen vaginoosin merkityksestä. Tosin vielä on epäselvyyttä siitä, onko vaginoosi yksittäinen riskitekijä, ja mikä merkitys sen seulonnalla tai hoidolla on raskauden onnistumiselle. Vaginoosi lienee kuitenkin syytä hoitaa jo senkin takia, että siihen liittyy kiusallisia oireita.

Pertti Kirkinen

Syöpäpotilaan parempi laskimotukosprofylaksia

Syöpätauteihin liittyy eri syistä suurentunut laskimotukoksen ja siten myös keuhkoembolian ja äkkikuoleman riski, joten sekundaariprofylaksia on erityisen tärkeää. Kumariinijohdos varfariini vain on tunnetusti ominaisuuksiltaan vaikea lääke, ja syöpäpotilaiden käyttämät lääkkeet, maksaongelmat ja ravitsemusongelmat ovat omiaan vaikeuttamaan turvallisen ak-hoidon toteutumista kumariinilla.

Robert Paul

Suomalaisilla ei ole helppoa edes Ruotsissa

Tutkijat selvittivät itsemurhayritysten määriä kansallisuusryhmittäin ruotsalaisessa aikuisväestössä (n = 4,5 miljoonaa, 570 000 ulkomailla syntynyttä). Ruotsissa syntyneisiin naisiin verrattuna erityisen korkea itsemurhayritysten riski oli Suomessa (HR 1,95), Puolassa (HR 1,95), Iranissa (HR 2,06) ja Latinalaisessa Amerikassa (HR 1,72) syntyneillä naisilla. Ruotsalaisiin miehiin verrattuna erityisen korkea itsemurhayritysten riski oli Suomessa (HR 2,26), Puolassa (HR 1,70) ja Iranissa (HR 1,69) syntyneillä miehillä. Kun sosioekonominen taso ja siviilisääty vakioitiin, naisten riskit eivät paljoakaan muuttuneet, mutta miesten laskivat. Tämän vakioinnin jälkeen suomalaisten ja puolalaisten miesten riskit olivat selvästi muita korkeammat. Ruotsalaisiin verrattuna alhainen riski oli Etelä-Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta, Aasiasta ja Afrikasta tulleilla miehillä.Syyksi suomalaisten poikkeuksellisen korkeaan itsemurhayritysten määrään tutkijat tarjoavat alkuperämaan korkeita itsemurhayritysten määriä. Sen sijaan tutkimuksesta ei löydy viittaustakaan siihen suuntaan, että ruotsalaisessa yhteiskunnassa voisi olla joitain tekijöitä, jotka ovat suomalaisten kannalta erityisen ahdistavia.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Kalan syönti kannattaa

Kuopiolaisessa tutkimuksessa mitattiin ohitusleikkauksen, pallolaajennuksen tai sydäninfarktin läpikäyneiden potilaiden kalankäyttöä ja seurattiin heitä 5 vuoden ajan. Kokonaiskuolleisuuden vaara oli jopa 63 % pienempi niillä potilailla, jotka söivät kalaa vähintään 57 g päivässä verrattuna niihin, jotka eivät syöneet kalaa. Kokonaiskuolleisuuden vaara oli lähes 70 % pienempi niillä, joilla veren n-3-rasvahappojen pitoisuus kuului ylimpään kolmannekseen, verrattuna alimpaan kolmannekseen kuuluviin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Äidin hypotyreoosin haitalliset sikiövaikutukset

Hypotyreoosin riittävä raskaudenaikainen hoito on tärkeää, sillä subkliinisenkin tilanteen tiedetään vaikkuttavan mm. lapsen älykkyysosamäärään. Erityisen tärkeänä pidetään äidin riittävää tyroksiinihormonitasoa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Antikolinerginen rasitus ja vanhuksen kognitioiden heikkeneminen

Lääkkeiden aiheuttamaa seerumin antikolinergistä aktiviteettia kutsutaan antikolinergiseksi rasitukseksi. Vanhuspotilailla antikolinergiset lääkkeet aiheuttavat varsin usein kognitiivisia häiriöitä ja deliriumia. Amerikkalaisessa tutkimuksessa mitattiin väestöotoksella vanhusten seerumin antikolinerginen rasite ja kognitiivinen suorituskyky. Niillä tutkittavilla, jotka kuuluivat tämän rasituksen suhteen vaikeimpaan kymmenekseen (90. persentiili) oli 13-kertainen riski saada Mini Mental State Examination testissä arvo 24 tai alle. Tutkimus osoittikin, että antikolinerginen rasite on voimakkaassa yhteydessä vanhuksen kognitiiviseen suorituskykyyn. Tässä olisikin erinomainen keino suunnitella lääkehoitoa, joka ei heikentäisi kognitiivisia toimintoja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Varovaista optimismia myelooman hoitoon

Bortetsomibi kuuluu uuteen lääkeryhmään, proteasomin salpaajiin. Siitä on vaiheen I tutkimuksissa ollut hyötyä edennyttä myeloomaa sairastaville potilaille, ja nyt Dana-Farberin syöpätutkimuslaitoksesta raportoidaan 193:n refraktaaria myeloomaa sairastaneen potilaan hoitotulokset. Potilaiden tauti oli resistentti kolmannelle hoitolinjalle. Bortetsomibilla saatiin 35 %:lle vaste, ja peräti 19 potilaalle täydellinen tai lähes täydellinen vaste. Mediaaninen elinaika oli 16 kuukautta, kun se yleensä taudin tässä vaiheessa on 6-9 kuukautta. Lääke ei suinkaan ole haitaton: hematologisten haittojen lisäksi 12 % potilaista sai perifeerisen neuropatian. Odotamme nyt innolla vaiheen III tutkimustuloksia.

Robert Paul

Päätelmät lääketutkimuksissa - ajattele itse!

Lääkeyritysten tukemat kliiniset lääketutkimukset päätyvät kiistattomasti useammin uuden lääkkeen kuin vertailuhoidon tai lumehoidon eduksi. Tämähän on luonnollista, sillä jos lääke päätyy yrityksen kehitysputkessa kliiniseen loppuvaiheeseen asti, lääke on todennäköisesti edeltäjäänsä parempi.

Robert Paul

Onko tupakoinnilla ja itsemurhilla yhteys?

Tutkimusten mukaan tupakointi lisää itsemurhan ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Myös alentuneeseen serotoniinin aktiivisuuteen liittyy vastaavaa käyttäytymistä. Irlantilaistutkijat olettivat näiden kahden löydöksen välillä olevan yhteyden siten, että tupakoijilla on alhaisempi serotoniinin aktiivisuus. He tutkivat psykiatristen potilaiden tupakointitottumukset ja suisidaalisuuden. Osalle potilaista tehtiin serotoniinin toimintaa kuvaava fenfluramiinikoe. Tässäkin tutkimuksessa tupakoijilla oli enemmän itsemurhayrityksiä ja aggressiivisuuspisteitä. Mielenkiintoisinta oli, että depressiopotilailla tupakoinnin määrä oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi käänteisessä suhteessa serotoniinin aktiivisuuden kanssa. Olisi houkuttelevaa ajatella, että tupakointi laskisi aivojen serotoniiniaktiivisuutta ja aiheuttaisi itsetuhoista käyttäytymistä. On kuitenkin mahdollista, että tämän aiheuttaa joku tai jotkut muut tekijät. Lopullista selitystä odotellessa voidaan aivojen serotoniinikato siirtää tupakan syntitaakkaan ja tälläkin tavoin perustella tupakanpolton synnillisyyttä.

Raimo Kr Salokangas

Y-kromosomin megapalindromit ylläpitävät maskuliinisuutta

Y-kromosomin lukuisat toistuvat rakenteet tekivät siitä ihmisen perimän kartoituksessa niin visaisen kohteen, että se jätettiin suosiolla myöhemmin tutkittavaksi. Ehkä myös ajateltiin, että tämä X-kromosomin kanssa samasta kantamuodosta kehittynyt kääpiö on aika vähämerkityksinen.

Matti Viljanen

Estolääke eturauhassyöpään?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja riski sairastua siihen suurenee iän myötä. Finasteridi estää testosteronin muuttumisen eturauhasessa androgeenisesti aktiivisemmaksi dihydrotestosteroniksi, pienentää eturauhasta ja helpottaa liikakasvusta johtuvia virtsaamisvaikeuksia. Eturauhassyöpään se ei ole tehoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Prolastiinihoidon kustannusvaikuttavuus on huono

Alfa1-antrypsiinin puutoksen hoitoon on kehitetty suonensisäisesti annettava alfa1-proteinaasi-inhibiittori, prolastiini, joka on kuitenkin erittäin kallista. Nyt julkaistussa kustannusvaikuttavuusselvityksessä laskettiin eri vaihtoehtoja hoidon aloittamiselle (ei hoitoa, hoitoa koko elämän ajan tai vasta kun FEV1 < 35 % viitetasosta). Eniten laatupainotettuja elinvuosia (QALY) tuotti elämänmittainen hoito, 7,19 (kustannukset 895 243 $). Mikäli hoito aloitettiin vasta kun FEV1 < 35 % olivat luvut 6,64 QALYa ja 511 930 $; ilman varsinaista korvaushoitoa 4,62 ja 92 091 $. Tutkijat laskivat, että kustannusvaikuttavuus koko elämänmittaisen ja FEV1 < 35 % -strategian välillä tuli samansuuruiseksi vasta, jos lääkkeen hinta laskisi merkittävästi. Tutkijat peräävätkin uusia terapiamuotoja.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nitroprussidia aorttaläpän ahtaumapotilaille

Vasodilataattoreita on pidetty vasta-aiheisina tiukassa aorttaläpän ahtaumassa. Tätä vanhaa sääntöä uhmaten amerikkalaiset kardiologit antoivat nitroprussidia 24 tunnin ajan 25 potilaalle, joilla tiukka aorttaläpän ahtauma oli johtanut vasemman kammion pumppaustoiminnan pettämiseen. Hemodynamiikka korjaantui kaikilla infuusion aikana eikä hoitoon liittynyt vakavia sivuvaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kompensoitu fertiliteetti ei selitä skitsofrenian säilymistä

Perimä on tärkeimpiä skitsofreniaa ennakoivia tekijöitä. Toisaalta skitsofreniapotilailla on vähemmän lapsia kuin normaaliväestöllä. Voisikin olettaa, että skitsofreniapotilaiden alentunut hedelmällisyys olisi johtanut skitsofrenian katoamiseen, ellei heidän sukulaisillaan eli perimän oireettomilla kantajilla olisi muuta väestöä korkeampi fertiliteetti. Tätä kysymystä selvittivät suomalaiset tutkijat rekisteritietojen avulla. Skitsofreniapotilaiden sisarilla oli lapsia hieman enemmän (keskimäärin 1,89 lasta) kuin normaaliväestön naisilla (1,83 lasta). Miesaineistoissa tilanne oli päinvastainen. Tulokset osoittivat, että skitsofrenian säilyminen ei ole seurausta skitsofreniapotilaiden sukulaisten suuremmasta hedelmällisyydestä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Vaikea GER laskee diffuusiokapasiteettia

Gastroesofageaaliseen refluksiin (GER) on jo pitkään tiedetty liittyvän mm. yskää ja muita hengitystieoireita. Nyt tehdyssä australialaisessa 147 potilaan (vaikea refluksi 21, ajoittainen 60, ei refluksia 66; naisia enemmistö eri ryhmissä; astmaatikkoja n. 40 %) retrospektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin keuhkojen toimintaa mittaavien parametrien käyttäytymistä. Potilaat olivat ehdolla lihavuuden kirurgiseen hoitoon. Vaikeaa GER:iä sairastavien potilaiden keuhkojen diffuusiokapasiteetti oli selvästi verrokkeja pienempi ja ero säilyi iän, sukupuolen, painoindeksin ja tupakointitavan vakioinnin jälkeenkin; samoin jos tarkastelu tehtiin suhteutettuna keuhkovolyymiin. Muissa ventilaatiofunktiossa ei eroja havaittu. Havainnon syyksi epäiltiin mahahappojen mikroaspiraatiota, mikä voisi aiheuttaa inflammaatioita ja ventilaatio-perfuusiosuhteen häiriöitä.

Hannu Puolijoki

TVT-leikkauksen operatiivista hoitoa vaativat komplikaatiot

Naisten ponnistusinkontinenssiin etsitään edelleen ihanteellista menetelmää. Nykyisistä ideaalisin on vuonna 1995 käyttöön otettu mini-invasiivinen TVT-leikkaustekniikka, jolla pyritään palauttamaan löystyneen lantion pohjan voima ja kimmoisuus. Materiaalina käytetään verkkomaista prolenenauhaa, joka viedään paikalleen vaginan etuseinään tehdystä aukosta.

Ossi Lindell

Tiboloni voi vähentää antikoagulaatiolääkkeen tarvetta

Antikoagulaatiolääkityksellä olevat potilaat eivät käyttäne kovin yleisesti hormonikorvaushoitoja (HTR) perussairautensa takia. Siksi HTR:n ja oraalisten antikoagulanttien interaktioista ei ole paljoa kokemuksia. Perinteisten, estrogeenia ja progestiinia sisältävien HTR-hoitojen on ajateltu lisäävän veren hyytymistaipumusta ja otaksuttu antikoagulaation annostarpeen lisääntyvän niiden aikana. Tätä ominaisuutta ei ole liitetty HTR-hoidossa käytettyyn synteettiseen estrogeenityyppiseen steroidiin tiboloniin. Kun analysoitiin hyytymisen estämiseen tarvittava antikoagulanttiannos potilailla, jotka aloittivat tiboloni- tai estrogeeni/progestiinihoidon, todettiin tiboloniryhmässä akuutti antikoagulaatiolääkkeen annostarpeen väheneminen. Vastaavaa ilmiötä ei liittynyt muihin HTR-hoitoihin. Tutkijat otaksuvat että tibolonin androgeeninen ominaisuus selittää asian. Annostarpeen väheneminen riippui potilaasta ja vaikutus saattoi myös olla vakava. Tibolonia aloitettaessa antikoagulaatiohoitoa saavia potilaita onkin seurattava aluksi viikoittain, jotta oraalisen antikoagulantin annosta osataan pienentää. Luonnollisesti hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat vaativat näillä potilailla oman, erityisen pohdintansa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Rintojen omaseuranta ja Hodgkinin tauti

Monikansallisessa syöpärekistereihin perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin Hodgkinin tautiin hoitoa saaneiden naisten (n = 3 817) rintasyöpävaaraan vaikuttavia tekijöitä. Yli 40 Gy:n sädeannos rinnan alueelle lisäsi vaaran 8-kertaiseksi pienempään sädeannokseen verrattuna, mutta riski väheni, jos potilas oli saanut myös ovariotoimintaa lamaavia alkyloivia solunsalpaajia. Hormonaalinen stimulaatio osoittautui tärkeäksi sädehoidon indusoiman rintasyövän kehittymisessä. Rintasyövän suurentunut vaara säilyi 25 vuotta. Hodgkinin taudin sairastaneet potilaat paranevat, mutta uudet syövät - naisilla rintasyöpä - ovat toistaiseksi heidän tärkein kuolinsyynsä. Tämän takia potilaita pitää informoida suurentuneesta rintasyöpävaarasta ja ohjata säännölliseen seurantaan loppuelämän ajaksi. Hoitojen kehittyminen vähentänee pitkällä aikavälillä uuden syövän vaaraa.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Ujous ja serotoniini liittyvät yhteen

Tutkimuksissa ei ole selvinnyt, mitkä geneettiset tekijät ennakoivat ujoa luonnetta. Israelilaisessa tutkimuksessa 7-8-vuotiaiden koululaisten ujouden astetta arvioivat koululainen itse, hänen vanhempansa ja opettajansa. Lisäksi tutkijat määrittivät koululaisten suun limasta polymeraasiketjureaktiomenetelmällä polymorfisia muutoksia mm. serotoniinin transportterin promoottoriin (5-HTTLPR) liittyen. Tutkimuksessa havaittiin, että lapsen ujous korreloi merkitsevästi 5HTTLPR:n polymorfisen pitkän alleelin olemassaolon kanssa selittäen 7 % ujouden vaihtelusta. Näyttääkin siltä, että serotoniinin siirtoon liittyvä polymorfinen defekti liittyy ujouteen.

Raimo Kr Salokangas