WPW sattumalöydöksenä - mitä tehdä?

Vuosina 1993-96 kaikkiaan 212 oireetonta henkilöä, joilta oli terveystarkastuksessa todettu sattumalta Wolff-Parkinson-Whiten oireyhtymä, lähetettiin milanolaiseen rytmikardiologian keskukseen perusteelliseen elektrofysiologiseen tutkimukseen. Potilaiden keski-ikä oli 33 vuotta ja kymmenellä heistä todettiin lievä rakenteellinen sydänvika tai hypertensio. Valtaosalle (n = 162) potilaista tehtiin toinen elektrofysiologinen tutkimus 5 vuoden kuluttua, ellei rytmihäiriöitä ollut ilmennyt, ja heitä seurattiin vuoden 2001 loppuun.

Juhani Airaksinen

Lasten psykiatrinen hoito muuttunut Yhdysvalloissa

Mielenkiintoisessa amerikkalaistutkimuksessa verrattiin vuosina 1997 ja 2000 yksityisen vakuutuksen piirissä olleiden alle 17-vuotiaiden mielenterveyspotilaiden (kumpanakin vuonna noin 20 000 potilasta) sairaalahoitoa, avohoitoa ja psyykenlääkkeiden käyttöä ja niiden kustannuksia. Tulos oli varsin selvä. Sairaalahoitoon tulleiden osuus väheni vuodesta 1997 vuoteen 2000 tultaessa 24 %. Vuosittaiset sairaalahoidon kustannukset laskivat 1 216 dollaria (18 %) ja avohoidon kustannukset 157 dollaria (14 %) potilasta kohti.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: SARS-koronavirus ei pidä lakritsista

SARS-koronaviruksen taltuttamiseen käyttökelpoisia lääkeaineita etsitään väellä ja voimalla. Yksi etsijöiden haaviin tarttunut aine on lakritsille ominaisen maun antava glykyrritsiini. Frankfurtilaiset tutkijat totesivat, että aine estää viruksen tarttumisen ja tunkeutumisen kohdesoluihin. Aivan sattumalta glykyrritsiiniin ei törmätty, sillä sen on jo aiemmin todettu estävän HIV:n ja hepatiittivirusten kasvua. Aine tehoaa viruksiin vain hyvin suurina pitoisuuksina, joita ahkerinkaan lakritsisyöppö ei elimistöönsä saa. Glykyrritsiinimolekyylistä voidaan kuitenkin löytää arvokkaita vihjeitä tulevaisuuden viruslääkkeiden kehitykseen.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Yhdistelmällä steroidin lisäämistä parempaa apua astmaan

Monikeskustyönä selvitettiin 467:n epätasapainossa olevan aikuisen astmaatikon hoidossa, kumpi auttaa paremmin, budesonidin (80 myyg; vastaa Suomen 100 myyg) ja formoterolin (4,5 myyg; vastaa 6 myyg meillä) yhdistelmä (1 x 2/pv) vai budesonidiannoksen suurentaminen (200 myyg x 2/pv); käytössä oli annossumutin. Ero yhdistelmän eduksi oli selvä, aamu-PEF-arvoissa 16 vs 7 l/min (p = 0,002), ja etua myös ilta-arvoissa ja oirekirjanpidossa.Yhdistelmä pienensi pelkkään budesonidiin verrattuna pahenemisvaiheiden suhteellista riskiä 26 %. Tulokset vastaavat aiempia havaintoja sitä, että pitkävaikutteisilla beeta2-agonisteilla yhdistettyinä steroidiin voidaan saada tehokkaampaa vastetta astman hoidossa kuin steroidiannoksen suurentamisella.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Keuhkoahtaumataudin omahoidon tulokset epävarmoja

Astman omahoito on vakiintunut käytäntö, ja samaa on pyritty soveltamaan myös keuhkoahtaumatautiin. Hollannissa analysoitiin tuloksia 12 satunnaistetusta ja yhdestä satunnaistamattomasta kontrolloidusta tutkimuksesta. Omahoidolla ei ollut vaikutusta keuhkoahtaumapotilaan sairaalahoitoon joutumiseen, päivystyskäynteihin, työstä poissaoloon tai ventilaatiofunktioihin. Elämänlaadun, oireiden sekä lääkäri- tai hoitajapalvelujen käytönkin tulokset jäivät epävarmoiksi. Omahoito vähensi tarvittaessa otettavien lääkkeiden käyttöä, mutta lisäsi steroidi- ja antibioottikuurien määrää.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kroonista uupumusta voidaan hoitaa terveyskeskuksessa

Krooninen uupuneisuus on yleinen vaiva terveyskeskuksen potilailla. Aiemmassa tutkimuksessaan tutkijat eivät saaneet eroa kognitiivisella psykoterapialla tai neuvonnalla hoidettujen uupuneisuuspotilaiden toipumisessa. Nyt he selvittivät tekijöitä, jotka ennakoivat toipumista. Toipuminen oli huono potilailla, joiden sosiaalinen sopeutuminen oli huono, jotka kertomansa mukaan eivät koskaan olleet tarvinneet terveyskeskuslääkärin apua psyykkisiin ongelmiinsa, joiden mielestä uupuneisuus johtui fyysisestä sairaudesta ja jotka ennakoivat uupuneisuutensa jatkuvan pitkään. Näyttää siltä, että potilaat, jotka mieltävät uupuneisuutensa psyykkiseltä pohjalta syntyneeksi, hyötyvät terveyskeskuksessa annettavasta neuvonnasta tai intensiivisemmästä terapiasta eikä heitä tarvitsisi lähettää erikoissairaanhoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Kerran uretran striktuura - aina striktuura?

Uretran striktuuran operatiivinen korjaus on urologista plastiikkakirurgiaa parhaimmillaan. Näitä leikkauksia tehdään Suomen yliopistosairaaloissa vähän, eikä Pohjoismaissakaan ole yhtään keskusta, joka erottuisi muista tämän alan monipuolisella ja laajalla kokemuksella. Sairaus ei kuitenkaan ole harvinainen. Sitä hoidetaan dilatoinnein, endoskooppisin uretrotomioin ja operatiivisesti. Kahdella ensin mainitulla menetelmällä pystytään saamaan potilas oireettomaksi vaihtelevan mittaisiksi ajanjaksoiksi kerrallaan, jonka jälkeen toimenpide joudutaan uusimaan. Jokaisen residiivin yhteydessä tilanne osoittautuu yleensä hieman edelliskertaista pahemmaksi. Operatiivisen korjauksen riesoina ovat uusintaleikkausta vaativat komplikaatiot ja sairauden suuri uusiutumistaipumus leikkauksenkin jälkeen. Syitä epäonnistumisiin ovat operatöörin kokemattomuus, puutteellinen tekniikka, epäonnistunut toimenpiteen valinta, striktuuran hankala sijainti, muut sairauteen liittyvät tekijät ja striktuuran etiologia.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Keuhkonpienennys erinomainen apu valikoiduille emfyseemapotilaille

Yhdysvalloissa analysoitiin 200 peräkkäisen vuosina 1993-98 molemminpuoliseen keuhkojen tilavuutta pienentävään leikkaukseen tarkoin kriteerein valitun emfyseemapotilaan seurantatiedot. Dyspneapisteytys oli joko sama tai parempi 6 kuukauden kuluttua leikkauksesta 96 %:lla, kolmen vuoden kuluttua 82 %:lla ja vielä viiden vuoden kohdalla 74 %:lla. Fyysisen suorituskyvyn paraneminen oli samaa luokkaa. FEV1-arvo parantui vastaavasti 92 %:lla, 72 %:lla ja 58 %:lla. Tyytyväisyys hoitoon oli hyvä. Kuolleisuus oli 90 päivän kohdalla 4,5 %; viiden vuoden luluttua oli elossa 63 %. Keuhkonsiirto tehtiin 15:lle. Tulokset ovat paremmat kuin useissa lääkehoito- ja muissa selvityksissä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Toistuva depressio altistaa naisia kaulavaltimoiden ateroskleroosille

Amerikkalaisessa naisten terveystutkimuksessa selvitettiin terveiden keski-ikäisten naisten psykiatrinen sairaushistoria ja kaulavaltimoiden subkliininen ateroskleroosi (plakit ja intima-median paksuus) arvioitiin kaikututkimuksella. Kun tunnetut sydänverisuonitautien riskitekijät vakioitiin, olivat kaulavaltimoplakit useita depressioepisodeja sairastaneilla naisilla kaksi kertaa niin yleisiä kuin ei-depressiivisillä. Yhden depression sairastaneilla tai ahdistuneisuushäiriöisillä ei vastaavaa yhteyttä ollut. Toistuva masennus näyttää siis lisäävän valtimokovettumataudin riskiä naisilla, joten tehokkaalla masennusjaksojen estohoidolla voitaisiin ehkä ehkäistä myös ateroskleroosin kehittymistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sydäntaudit alas 80 %

Tällaisesta ihmepilleristä on puhuttu jo jonkin aikaa, mutta nyt pari brittiprofessoria teki meta-analyysin, joten keskustelulle löytyy pohjaa. Kyse on pilleristä, joka sisältäisi statiinin, diureetin, beetasalpaajan, ACE:n estäjän, foolihappoa ja ASA:aa. Meta-analyysin mukaan tällainen teoreettinen kombipilleri vähentäisi iskeemistä sydänsairautta 84-91 % ja aivohalvauksia 71-87 %. Jos kaikki 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat käyttäisivät tätä pilleriä, heidän keskimääräinen valtimotauditon elinaikansa pitenisi 11 vuotta. Haittoja kokisi 8-15 % käyttäjistä. Kirjoittajat ovat vakavissaan, joten ehkä keskustelukin saa asiallisen sävyn. Edessä on lääkehoidon uusi filosofia, ja kaikkia näkemyksiä pitää kuunnella.

Robert Paul

Lyhyesti: Ilmansaasteiden ja keuhkosairauksien yhteisvaikutus korostuu ikäihmisillä

Sydänsairauksiin on jo pidempään liitetty erityinen saasteiden aiheuttama lisäriski. Nyt tutkittiin sitä, miten keuhkosairaudet lisäävät saasteiden kanssa riskiä kuolla muuhun kuin keuhkoperäiseen syyhyn. Yhteyttä löytyi New Yorkissa yli 75-vuotiailla muttei sitä nuoremmilla. Saasteita (alle 10 myym:n partikkelit) ja kuolleisuutta mallinnettiin vuosina 1985-94 tutkimuksessa suurella 7,3 miljoonan väestöllä. Tulokset antavat olettaa, että aiemmin hengityselinsairauksien osuutta on vähätelty, kun on puhuttu saasteiden aiheuttamista sydän- ja syöpäkuolemista.

Hannu Puolijoki

Eikö vasemmalla kyljellä nukkuminen sovi vajaatoimintapotilaalle?

Monet sydänpotilaat kyselevät, miksi vasemmalla kyljellä nukkuminen tuntuu epämukavalta. Jotkut tuntevat sydämenlyönnit epämiellyttävinä vasemmalla kyljellä maatessaan. Sydämen vajaatoiminnassa hengenahdistus voi vaikeutua ja vasemman kammion täyttöpaine kohota tässä asennossa. Ilmeisesti näihin muutoksiin liittyen vajaatoimintapotilaiden sympaattisen hermoston aktiivisuudenkin on todettu lisääntyvän vasemmalla kyljellä maatessa.

Juhani Airaksinen

Suoliston sokerispesialisti sekvensoitu

Ihmisen suolistossa asuu 500-1 000 bakteerilajia. Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on 1011 bakteeria, ja koko suoliston bakteerimäärä ylittää elimistön omien solujen määrän. Suoliston bakteerien yhteenlasketussa genomissa (mikrobiomi) on arviolta 2-4 miljoonaa geeniä. Näistä geeneistä melkoinen osa ohjaa sellaisia aineenvaihduntaprosesseja, joiden ohjaukseen ihmisellä ei geenejä ole. Suoliston bakteeristo prosessoi useita vaikealiukoisia ravinteita imeytyvään muotoon ja neutralisoi myrkyllisiä yhdisteitä. Eläinkokein on voitu osoittaa, että suoliston mikrobiston eliminointi lisää energiantarvetta 30 %. Ilman bakteereita luonnonolosuhteissa eläneet esi-isämme olisivat kuolleet nälkään.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Sinukset mukana flunssassa

Oululaisessa tutkimuksessa tehtiin paranasaalionteloiden magneettikuvaus 60 flunssaiselle 4-6-vuotiaalle lapselle. Flunssa oli kestänyt heillä keskimäärin 6 vrk. Onteloissa oli merkittäviä löydöksiä lähes kaikilla lapsilla, 60 %:lla maksillaari-, 35 %:lla sfenoidaali- ja jopa 18 %:lla frontaalisinuksissa. Löydökset korreloivat flunssan oireiden vaikeusasteeseen, mutta eivät kestoon. Kahden viikon kuluttua magneettikuvaus toistettiin ja löydökset olivat lieventyneet tai hävinneet ilman hoitoa lähes kaikilta. Tämä muutos ei kuitenkaan ollut yhteydessä oireiden häviämiseen. Kunnon flunssa vaivaa siis useimmiten myös lasten pieniä sinuksia, mutta lisätutkimuksia tai -hoitoa tilanne ei vaadi.

Marjo Renko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030