Lyhyesti: Sildenafiili auttaa keuhkoembolioista johtuvaan keuhkovaltimopaineen nousuun?

Sildenafiilin (Viagra) vaikutuksista myös ylempänä vartalolla sijaiseviin verisuoniin on ennenkin julkaistu mielenkiintoisia havaintoja niin eläintöistä kuin ihmisistäkin. Kun lääkettä (annos 50 mg x 3/pv) annettiin 12:lle keuhkoembolioiden jälkeen syntynyttä pulmonaarista hypertoniaa sairastavalle, joita ei voitu leikata (trombendarterektomia), hemodynamiikasta ja suorituskyvystä kertovat suureet paranivat kuuden kuukauden hoidolla eikä epätoivottuja (?) erektioita tai pyörtymisiäkään esiintynyt. Tutkimuksesta puuttui verrokkiryhmä, mutta kirjoittajat pitävät havaintojaan hyvinä ja esittävätkin lumekontrolloidun selvityksen tekemistä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Skitsofrenia ei vähene kaikkialla

Useissa maissa on todettu, että skitsofrenian ilmaantuvuus on viime vuosina pienentynyt. Syyksi on esitetty parantunutta äitiyshuoltoa ja raskauteen ja synnytykseen liittyvien komplikaatioiden vähenemistä. Yhtä Lontoon suurpiiriä 1965-97 tarkastelleessa tutkimuksessa tulos oli kuitenkin päinvastainen: skitsofrenian ilmaantuvuus kaksinkertaistui kolmen vuosikymmenen aikana. Voimakkainta lisäys oli alle 35-vuotiaina sairastuneilla. Tutkijat eivät kykene selittämään tulosta, mutta he tuovat painokkaasti esiin palvelujen tarpeen lisääntymisen, erityisesti nuorilla. Sama on ollut havaittavissa myös Suomessa, vaikka tutkimusten mukaan skitsofrenian ilmaantuvuus nuorilla on meillä pienentynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Harvinainen angiosarkooma säästävästi leikatuilla rintasyöpäpotilailla

Amerikkalaiskollegat muistuttavat säästävästi leikattujen ja sädehoitoa saaneiden rintasyöpäpotilaiden huonoennusteisista angiosarkoomista, joita sntyy hoidettuun rintaan. Krooninen lymfödeema on tunnettu raajan angiosarkooman riskitekijä. Imuteiden obstruktio näyttää olevan merkittävä syy angiosarkooman taustalla. Katsauksen mukaan rinnan angiosarkooman suhteellinen riski säästävästi leikatuilla ja sädehoitoa saaneilla rintasyöpäpotilailla on noin 16-kertainen verrokkiväestön riskiin nähden. Tavallisimmin tauti ilmenee noin 4 vuoden kuluttua hoidoista. Se on onneksi harvinainen; esiintyvyys on noin 5/10 000 hoidettua potilasta. Kolmasosa angiosarkoomista ei näy mammografiassa. Tauti oireilee yleensä punoittavina iholäiskinä. Säästävästi hoidetun rintasyöpäpotilaan uudet iho-oireet edellyttävät aina näytteenottoa.

Seppo Yt Junnila

Onko tuseeraus tarpeen radikaalin prostatektomian jälkiseurannassa?

On vaikeaa kuvitella eturauhassyövän diagnostiikkaa ilman tuseerausta. Vaikka PSA olisi viitealueella, osalta potilaista löytyy sormin tunnusteltaessa paikallinen prostatakarsinooma ja löydös johtaa tarvittaviin lisätutkimuksiin. Jos hoidoksi valitaan radikaali prostatektomia, jälkiseuranta perustuu yleensä tuseeraukseen ja PSA:n mittaukseen. PSA on osittautunut erittäin luotettavaksi tähänkin tarkoitukseen jo lähes 15 vuoden käyttökokemusten perusteella. Tuseerauksen merkityksestä prostatektomian seurannassa sen sijaan on vain hyvin vähän tutkimustietoa.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Kaikille eläinlajeille oma viivakoodi

Kanadalainen tutkijaryhmä on löytänyt mitokondrion DNA:sta 650 emäksen pituisen pätkän, jonka sekvenssin perusteella eläinlajit voidaan erottaa toisistaan. Havainto mahdollistaa oman viivakoodin laatimisen todennäköisesti kaikille eläinlajeille. Toistaiseksi menetelmää on testattu yli 2 000 lajiin ja se on toiminut lähes sataprosenttisesti oikein. Vain muutamien amebojen suhteen ilmeni ongelmia. Varsinkin museoihmiset ovat uudesta systeemistä innoissaan ja kannattavat kaikkien tunnettujen miljoonan eläinlajin viivakoodaamista. Tämä urakka kestää kuitenkin parikymmentä vuotta ja maksaa yli 2 miljardia dollaria.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tuberkuloosialttius ja gammainterferonia koodaavan geenin homotsygotia

Useita geenejä tai niiden virheitä on syytetty tuberkuloosialttiuden aiheuttajiksi. Espanjalaiset tutkivat 113:n bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosipotilaan, 207 lähikontaktin (näistä 125 tuberkuliinipositiivisia) sekä 100 terveen tuberkuliininegatiivisen verrokin aineiston. Niillä, jotka olivat homotsygootteja gammainterferonia koodaavan geenin (+874) A-alleelin suhteen, oli 3,75-kertainen keuhkotuberkuloosiin sairastumisen riski terveiden riskiin nähden. Perifeerisen veren lymfosyyttien gammainterferonin muodostamiskyky oli heillä niin ikään heikentynyt. Vaikka tutkijat eivät suoralta kädeltä usko tämän geenilöydöksen selittävän koko alttiutta, havainto on mielenkiintoinen. Myös Suomesta voisi löytyä tältä pohjalta kiinnostavaa aineistoa eri alueiden tuberkuloosin ilmaantuvuutta ajatellen.

Hannu Puolijoki

Antitromboosihoidosta ei hyötyä laskimosiirteiden pallolaajennuksessa

Vanhojen, rappeutuneiden laskimosiirteiden pallolaajennushoito on ollut toimenpidekardiologien painajainen. Niinpä glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajiakin on käytetty varsin paljon pallolaajennustoimenpiteiden yhteydessä, vaikka näyttö hyödystä on ollut kyseenalainen. Viiteen satunnaistettuun tutkimukseen perustuva meta-analyysi osoitti nyt, että kuolleisuus on laskimosiirteiden hoidon yhteydessä yli kaksinkertainen tavalliseen pallolaajennukseen nähden, eikä tämä antitromboottinen hoito vaikuttanut siihen lainkaan. Onneksi toimenpiteen turvallisuutta voidaan nykyään parantaa mekaanisten embolisaatiota estävien laitteiden avulla.

Juhani Airaksinen

Keuhkoahtaumatauti varsin tappava sairaus

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan keuhkoahtaumatauti (COPD) on luonteeltaan varsin tappava. 22 vuotta kestäneessä seurannassa (NHANES I) oli mukana 5 542 aikuista (vaikea COPD 1,7 %, keskivaikea 7,1 %, restriktiivinen keuhkosairaus 9,2 %). Kaikista seuratuista kuoli 1 301. Niillä, joilla oli vaikea COPD, osoittautui kuoleman riski (HR) olevan 2,7- ja keskivaikean osalta 1,6-kertainen; myös restriktiivinen keuhkosairaus lisäsi riskiä (HR 1,7). Pääkirjoituksessa pohditaan, että sairauden vakavuuteen nähden tämä sairausryhmä on unohdettujen joukossa. 30 vuotta tupakoinut sydäninfarktipotilas saa sympatiaa ja terveydenhuollon huomiota toisin kuin vastaavan ajan savutellut COPD-potilas; näin ainakin Englannissa...

Hannu Puolijoki

Progesteronihoito estää ennenaikaista synnytystä

Ennenaikainen synnytys on obstetriikan suurin ongelma ja tärkein perinataalihoidon tuloksia huonontava tekijä. Tilannetta on pyritty ehkäisemään vuodelevolla, tokolyyttisellä hoidolla ja infektioiden hoidolla ja ehkäisyllä, mutta kunnolla vaikuttavaa hoitoa ei ole löytynyt. Nyt julkaistiin monikeskustutkimus, jossa aiemmin ennenaikaisesti synnyttäneitä äitejä hoidettiin viikoittaisilla keltarauhashormonipistoksilla raskauden 16. ja 36. viikon välisenä aikana. Injektio sisälsi 250 mg 17-alfa-hydroksiprogesteronikaproaattia, joka on eräs luonnollisen keltarauhashormonin aineenvaihduntamuoto. Tässä satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa todettiin hoitoryhmässä merkitsevä ennenaikaisten synnytysten väheneminen (36,3 % vs. kontrolliryhmässä 54,9 %). Myös alle 32-viikkoisina syntyneiden määrä väheni (11,4 % vs. 19,6 %). Tilastollisesti yhden ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi oli hoidettava 5-6 potilasta (95 % CI 3,6-11,1). Hoitoon ei liittynyt merkittäviä sivuvaikutuksia.

Pertti Kirkinen

Hormonikorvaushoitoa obstruktiiviseen uniapneaan?

Jo vuosia on tiedetty, että obstruktiivinen uniapnea on miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla. Prevalenssilukujen on kuitenkin todettu usein kasvavan naisilla menopaussin jälkeen. Epäselvää on ollut, onko näihin havaintoihin syynä esim. ikä, painoindeksin muuttuminen vaiko hormonitasapainon aiheuttama modulaatio. Toisaalta on aprikoitu myös hormonikorvaushoidon terapeuttisia mahdollisuuksia asiassa, olletikin nyt kun hormonihoidot muuten ovat sivuvaikutustensa osalta vastatuulessa.

Hannu Puolijoki

Vanha psykoosilääke eroaa uudesta vain annostelussa

Psykoosilääkkeiden optimaalinen annostelu on ollut vilkkaan keskustelun kohteena, ei vähiten siksi, että näihin lääkkeisiin usein liittyy potilaan kokemia hankalia sivuvaikutuksia. Uusien psykoosilääkkeiden etuna on pidetty niiden aiheuttamia vähäisempiä sivuvaikutuksia, minkä vuoksi myöskin potilaat käyttäisivät mieluummin uusia kuin vanhoja lääkkeitä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Tekoläppä ahtautuneen aorttaläpän tilalle katetritekniikalla

Katetritekniikoiden käyttöä tekoläpän asentamisessa on tutkittu jo vuosia koe-eläimillä. Tekoläppiä on jo aikaisemmin istutettu oikean kammion ja keuhkovaltimon väliseen conduit-proteesiin, mutta ranskalainen läppälaajennuksien pioneeriryhmä asensi nyt ensimmäistä kertaa katetritekniikalla bioläpän vaikeasti ahtautuneen ja kalkkisen aorttaläpän tilalle. Tekoläppä vietiin eteisväliseinän läpi aorttaläpän päälle, jonne se puristettiin pallolaajennustekniikalla paikalleen. Ahtautunut läppäaukko kaksinkertaistui toimenpiteen vaikutuksesta ja potilaan hemodynaaminen tilanne korjaantui nopeasti. Tekoläppä toimi seurannan ajan moitteettomasti. Vaikeasti monisairas potilas kuoli 17 viikkoa myöhemmin ei-sydänperäisiin sairauksiin, joiden takia läppäleikkaus ei alunperinkään ollut mahdollinen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Krooninen vatsakipu - laparoskopia kyllä, adheesiolyysi ei

Kroonisen mahakivun vuoksi joudutaan joskus kurkistamaan vatsapeiteen alle laparoskooppisesti. Jos potilaalla todetaan kiinnikkeitä, moni kirurgi napsii nämä poikki siinä toivossa, että tämä veisi mahdolliset kiinnikekivut. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että adheesiolyysi ei paranna tuloksia: sadasta potilaasta 52:lle tehtiin adheesiolyysi, lopuilla kiinnikkeet saivat olla. Jälkimmäisessä ryhmässä oli kuitenkin viidellä potilaalla komplikaatio, edellisessä ei kellään. Molemmissa ryhmissä vatsakipu lieveni yhtä hyvin. Kiinnikkeitä ei siis kannata napsia poikki vatsakipupotilaalta elleivät ne stranguloi.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030