Lyhyesti: Ilmansaasteiden ja keuhkosairauksien yhteisvaikutus korostuu ikäihmisillä

Sydänsairauksiin on jo pidempään liitetty erityinen saasteiden aiheuttama lisäriski. Nyt tutkittiin sitä, miten keuhkosairaudet lisäävät saasteiden kanssa riskiä kuolla muuhun kuin keuhkoperäiseen syyhyn. Yhteyttä löytyi New Yorkissa yli 75-vuotiailla muttei sitä nuoremmilla. Saasteita (alle 10 myym:n partikkelit) ja kuolleisuutta mallinnettiin vuosina 1985-94 tutkimuksessa suurella 7,3 miljoonan väestöllä. Tulokset antavat olettaa, että aiemmin hengityselinsairauksien osuutta on vähätelty, kun on puhuttu saasteiden aiheuttamista sydän- ja syöpäkuolemista.

Hannu Puolijoki

Hormonikorvaushoidon progestiinikomponentti lisää rintasyövän riskiä?

Hormonikorvaushoitoon liittyvä 1,2-kertainen rintasyöpäriski hoitoa saamattomiin naisiin nähden on ollut tiedossa pitkään. Yksiselitteisiä, kontrolloituja tutkimuksia asiasta on ollut vähän. Kaksi uutta tutkimusta painottaa hormonikorvaushoidon progestiinikomponentin yhteyttä tähän riskiin.

Pertti Kirkinen

Eikö vasemmalla kyljellä nukkuminen sovi vajaatoimintapotilaalle?

Monet sydänpotilaat kyselevät, miksi vasemmalla kyljellä nukkuminen tuntuu epämukavalta. Jotkut tuntevat sydämenlyönnit epämiellyttävinä vasemmalla kyljellä maatessaan. Sydämen vajaatoiminnassa hengenahdistus voi vaikeutua ja vasemman kammion täyttöpaine kohota tässä asennossa. Ilmeisesti näihin muutoksiin liittyen vajaatoimintapotilaiden sympaattisen hermoston aktiivisuudenkin on todettu lisääntyvän vasemmalla kyljellä maatessa.

Juhani Airaksinen

Suoliston sokerispesialisti sekvensoitu

Ihmisen suolistossa asuu 500-1 000 bakteerilajia. Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on 1011 bakteeria, ja koko suoliston bakteerimäärä ylittää elimistön omien solujen määrän. Suoliston bakteerien yhteenlasketussa genomissa (mikrobiomi) on arviolta 2-4 miljoonaa geeniä. Näistä geeneistä melkoinen osa ohjaa sellaisia aineenvaihduntaprosesseja, joiden ohjaukseen ihmisellä ei geenejä ole. Suoliston bakteeristo prosessoi useita vaikealiukoisia ravinteita imeytyvään muotoon ja neutralisoi myrkyllisiä yhdisteitä. Eläinkokein on voitu osoittaa, että suoliston mikrobiston eliminointi lisää energiantarvetta 30 %. Ilman bakteereita luonnonolosuhteissa eläneet esi-isämme olisivat kuolleet nälkään.

Matti Viljanen

Pieni hajujuosteen bulbus voi olla merkki alttiudesta skitsofreniaan

Skitsofreniapotilailla on todettu poikkeavuutta monissa neurofysiologisissa toiminnoissa. Yksi tällainen on heidän heikentynyt kykynsä erottaa hajuja toisistaan. Hajujuosteen toiminta liittyy läheisesti aivorakenteisiin, jotka säätelevät kognitiivisia toimintoja ja emotionaalisia reaktioita - molemmat ovat skitsofreniassa häiriintyneitä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Sinukset mukana flunssassa

Oululaisessa tutkimuksessa tehtiin paranasaalionteloiden magneettikuvaus 60 flunssaiselle 4-6-vuotiaalle lapselle. Flunssa oli kestänyt heillä keskimäärin 6 vrk. Onteloissa oli merkittäviä löydöksiä lähes kaikilla lapsilla, 60 %:lla maksillaari-, 35 %:lla sfenoidaali- ja jopa 18 %:lla frontaalisinuksissa. Löydökset korreloivat flunssan oireiden vaikeusasteeseen, mutta eivät kestoon. Kahden viikon kuluttua magneettikuvaus toistettiin ja löydökset olivat lieventyneet tai hävinneet ilman hoitoa lähes kaikilta. Tämä muutos ei kuitenkaan ollut yhteydessä oireiden häviämiseen. Kunnon flunssa vaivaa siis useimmiten myös lasten pieniä sinuksia, mutta lisätutkimuksia tai -hoitoa tilanne ei vaadi.

Marjo Renko

Lyhyesti: Sildenafiili auttaa keuhkoembolioista johtuvaan keuhkovaltimopaineen nousuun?

Sildenafiilin (Viagra) vaikutuksista myös ylempänä vartalolla sijaiseviin verisuoniin on ennenkin julkaistu mielenkiintoisia havaintoja niin eläintöistä kuin ihmisistäkin. Kun lääkettä (annos 50 mg x 3/pv) annettiin 12:lle keuhkoembolioiden jälkeen syntynyttä pulmonaarista hypertoniaa sairastavalle, joita ei voitu leikata (trombendarterektomia), hemodynamiikasta ja suorituskyvystä kertovat suureet paranivat kuuden kuukauden hoidolla eikä epätoivottuja (?) erektioita tai pyörtymisiäkään esiintynyt. Tutkimuksesta puuttui verrokkiryhmä, mutta kirjoittajat pitävät havaintojaan hyvinä ja esittävätkin lumekontrolloidun selvityksen tekemistä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Skitsofrenia ei vähene kaikkialla

Useissa maissa on todettu, että skitsofrenian ilmaantuvuus on viime vuosina pienentynyt. Syyksi on esitetty parantunutta äitiyshuoltoa ja raskauteen ja synnytykseen liittyvien komplikaatioiden vähenemistä. Yhtä Lontoon suurpiiriä 1965-97 tarkastelleessa tutkimuksessa tulos oli kuitenkin päinvastainen: skitsofrenian ilmaantuvuus kaksinkertaistui kolmen vuosikymmenen aikana. Voimakkainta lisäys oli alle 35-vuotiaina sairastuneilla. Tutkijat eivät kykene selittämään tulosta, mutta he tuovat painokkaasti esiin palvelujen tarpeen lisääntymisen, erityisesti nuorilla. Sama on ollut havaittavissa myös Suomessa, vaikka tutkimusten mukaan skitsofrenian ilmaantuvuus nuorilla on meillä pienentynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Harvinainen angiosarkooma säästävästi leikatuilla rintasyöpäpotilailla

Amerikkalaiskollegat muistuttavat säästävästi leikattujen ja sädehoitoa saaneiden rintasyöpäpotilaiden huonoennusteisista angiosarkoomista, joita sntyy hoidettuun rintaan. Krooninen lymfödeema on tunnettu raajan angiosarkooman riskitekijä. Imuteiden obstruktio näyttää olevan merkittävä syy angiosarkooman taustalla. Katsauksen mukaan rinnan angiosarkooman suhteellinen riski säästävästi leikatuilla ja sädehoitoa saaneilla rintasyöpäpotilailla on noin 16-kertainen verrokkiväestön riskiin nähden. Tavallisimmin tauti ilmenee noin 4 vuoden kuluttua hoidoista. Se on onneksi harvinainen; esiintyvyys on noin 5/10 000 hoidettua potilasta. Kolmasosa angiosarkoomista ei näy mammografiassa. Tauti oireilee yleensä punoittavina iholäiskinä. Säästävästi hoidetun rintasyöpäpotilaan uudet iho-oireet edellyttävät aina näytteenottoa.

Seppo Yt Junnila

Sukupuoli vaikuttaa sepelvaltimoiden läpimittaan

Naisten sepelvaltimot ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten, jopa ruumiinkoko huomioon ottaen. Suonten pientä kaliiberia on syytetty siitä, että naisten sepelvaltimoihin kohdistuvien toimenpiteiden tulokset ovat huonompia.

Juhani Airaksinen

Onko tuseeraus tarpeen radikaalin prostatektomian jälkiseurannassa?

On vaikeaa kuvitella eturauhassyövän diagnostiikkaa ilman tuseerausta. Vaikka PSA olisi viitealueella, osalta potilaista löytyy sormin tunnusteltaessa paikallinen prostatakarsinooma ja löydös johtaa tarvittaviin lisätutkimuksiin. Jos hoidoksi valitaan radikaali prostatektomia, jälkiseuranta perustuu yleensä tuseeraukseen ja PSA:n mittaukseen. PSA on osittautunut erittäin luotettavaksi tähänkin tarkoitukseen jo lähes 15 vuoden käyttökokemusten perusteella. Tuseerauksen merkityksestä prostatektomian seurannassa sen sijaan on vain hyvin vähän tutkimustietoa.

Ossi Lindell

Aineriippuvuuksilla yhteinen geneettinen tausta

Tutkimusten mukaan lääkeaine- ja huumeriippuvuuteen liittyy varsin selvä geneettinen alttius, joskin myös ympäristötekijöillä on vaikutusta. Mutta onko eri aineilla oma, niille spesifinen altistava geneettinen tai ympäristötekijä?

Raimo K.R. Salokangas

Bronkodilataatiovasteen puute ei kerro tiotropiumin pitkäaikaisvaikutuksesta

Keuhkoahtaumataudin määrittelyn ongelmat ovat olleet viime aikoina yhä enemmän esillä. On jopa puhuttu skitsofreenisestä suhtautumisesta: pitäisi löytyä ohimenevää keuhkoputkiston obstruktiota, mutta toisaalta sitä ei saisi ollakaan (vrt. astma).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kaikille eläinlajeille oma viivakoodi

Kanadalainen tutkijaryhmä on löytänyt mitokondrion DNA:sta 650 emäksen pituisen pätkän, jonka sekvenssin perusteella eläinlajit voidaan erottaa toisistaan. Havainto mahdollistaa oman viivakoodin laatimisen todennäköisesti kaikille eläinlajeille. Toistaiseksi menetelmää on testattu yli 2 000 lajiin ja se on toiminut lähes sataprosenttisesti oikein. Vain muutamien amebojen suhteen ilmeni ongelmia. Varsinkin museoihmiset ovat uudesta systeemistä innoissaan ja kannattavat kaikkien tunnettujen miljoonan eläinlajin viivakoodaamista. Tämä urakka kestää kuitenkin parikymmentä vuotta ja maksaa yli 2 miljardia dollaria.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tuberkuloosialttius ja gammainterferonia koodaavan geenin homotsygotia

Useita geenejä tai niiden virheitä on syytetty tuberkuloosialttiuden aiheuttajiksi. Espanjalaiset tutkivat 113:n bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosipotilaan, 207 lähikontaktin (näistä 125 tuberkuliinipositiivisia) sekä 100 terveen tuberkuliininegatiivisen verrokin aineiston. Niillä, jotka olivat homotsygootteja gammainterferonia koodaavan geenin (+874) A-alleelin suhteen, oli 3,75-kertainen keuhkotuberkuloosiin sairastumisen riski terveiden riskiin nähden. Perifeerisen veren lymfosyyttien gammainterferonin muodostamiskyky oli heillä niin ikään heikentynyt. Vaikka tutkijat eivät suoralta kädeltä usko tämän geenilöydöksen selittävän koko alttiutta, havainto on mielenkiintoinen. Myös Suomesta voisi löytyä tältä pohjalta kiinnostavaa aineistoa eri alueiden tuberkuloosin ilmaantuvuutta ajatellen.

Hannu Puolijoki

Antitromboosihoidosta ei hyötyä laskimosiirteiden pallolaajennuksessa

Vanhojen, rappeutuneiden laskimosiirteiden pallolaajennushoito on ollut toimenpidekardiologien painajainen. Niinpä glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajiakin on käytetty varsin paljon pallolaajennustoimenpiteiden yhteydessä, vaikka näyttö hyödystä on ollut kyseenalainen. Viiteen satunnaistettuun tutkimukseen perustuva meta-analyysi osoitti nyt, että kuolleisuus on laskimosiirteiden hoidon yhteydessä yli kaksinkertainen tavalliseen pallolaajennukseen nähden, eikä tämä antitromboottinen hoito vaikuttanut siihen lainkaan. Onneksi toimenpiteen turvallisuutta voidaan nykyään parantaa mekaanisten embolisaatiota estävien laitteiden avulla.

Juhani Airaksinen

Keuhkoahtaumatauti varsin tappava sairaus

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan keuhkoahtaumatauti (COPD) on luonteeltaan varsin tappava. 22 vuotta kestäneessä seurannassa (NHANES I) oli mukana 5 542 aikuista (vaikea COPD 1,7 %, keskivaikea 7,1 %, restriktiivinen keuhkosairaus 9,2 %). Kaikista seuratuista kuoli 1 301. Niillä, joilla oli vaikea COPD, osoittautui kuoleman riski (HR) olevan 2,7- ja keskivaikean osalta 1,6-kertainen; myös restriktiivinen keuhkosairaus lisäsi riskiä (HR 1,7). Pääkirjoituksessa pohditaan, että sairauden vakavuuteen nähden tämä sairausryhmä on unohdettujen joukossa. 30 vuotta tupakoinut sydäninfarktipotilas saa sympatiaa ja terveydenhuollon huomiota toisin kuin vastaavan ajan savutellut COPD-potilas; näin ainakin Englannissa...

Hannu Puolijoki

Progesteronihoito estää ennenaikaista synnytystä

Ennenaikainen synnytys on obstetriikan suurin ongelma ja tärkein perinataalihoidon tuloksia huonontava tekijä. Tilannetta on pyritty ehkäisemään vuodelevolla, tokolyyttisellä hoidolla ja infektioiden hoidolla ja ehkäisyllä, mutta kunnolla vaikuttavaa hoitoa ei ole löytynyt. Nyt julkaistiin monikeskustutkimus, jossa aiemmin ennenaikaisesti synnyttäneitä äitejä hoidettiin viikoittaisilla keltarauhashormonipistoksilla raskauden 16. ja 36. viikon välisenä aikana. Injektio sisälsi 250 mg 17-alfa-hydroksiprogesteronikaproaattia, joka on eräs luonnollisen keltarauhashormonin aineenvaihduntamuoto. Tässä satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa todettiin hoitoryhmässä merkitsevä ennenaikaisten synnytysten väheneminen (36,3 % vs. kontrolliryhmässä 54,9 %). Myös alle 32-viikkoisina syntyneiden määrä väheni (11,4 % vs. 19,6 %). Tilastollisesti yhden ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi oli hoidettava 5-6 potilasta (95 % CI 3,6-11,1). Hoitoon ei liittynyt merkittäviä sivuvaikutuksia.

Pertti Kirkinen

Hormonikorvaushoitoa obstruktiiviseen uniapneaan?

Jo vuosia on tiedetty, että obstruktiivinen uniapnea on miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla. Prevalenssilukujen on kuitenkin todettu usein kasvavan naisilla menopaussin jälkeen. Epäselvää on ollut, onko näihin havaintoihin syynä esim. ikä, painoindeksin muuttuminen vaiko hormonitasapainon aiheuttama modulaatio. Toisaalta on aprikoitu myös hormonikorvaushoidon terapeuttisia mahdollisuuksia asiassa, olletikin nyt kun hormonihoidot muuten ovat sivuvaikutustensa osalta vastatuulessa.

Hannu Puolijoki

Vanha psykoosilääke eroaa uudesta vain annostelussa

Psykoosilääkkeiden optimaalinen annostelu on ollut vilkkaan keskustelun kohteena, ei vähiten siksi, että näihin lääkkeisiin usein liittyy potilaan kokemia hankalia sivuvaikutuksia. Uusien psykoosilääkkeiden etuna on pidetty niiden aiheuttamia vähäisempiä sivuvaikutuksia, minkä vuoksi myöskin potilaat käyttäisivät mieluummin uusia kuin vanhoja lääkkeitä.

Raimo K.R. Salokangas