Onko negatiivinen asenne serotoniinin puutetta?

Negatiivisesti värittyneet oletukset ja uskomukset ovat tyypillisiä masennuksessa ja itsetuhoisilla potilailla, mutta niitä esiintyy myös muilla. Terveille henkilöille suoritetuissa kokeissa serotoniinin vapautumista lisäävän fenfluramiinin kerta-annos vähensi näitä dysfunktionaalisia asenteita. Tältä pohjalta tutkijat ryhtyivät vertaamaan masentuneiden potilaiden ja terveiden verrokkien aivotoimintoja sekä dysfunktionaalisia ajatuksia ennen ja jälkeen fenfluramiinin annon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Punkinpuremariskistä tutkittua tietoa

Näin punkkisesongin kynnyksellä kannattanee referoida jo viime vuoden puolella julkaistua ruotsalaistutkimusta, jonka mukaan neljä henkilöä sadasta saa punkinpureman jokaista ulkona vietettyä kymmentä tuntia kohti. Tutkimus tehtiin eteläisen Ruotsin alueella, missä punkkeja esiintyy runsaasti. Lohdullinen tieto on, että vain 1/221 punkinpuremista johti Lymen borrelioosiin. Näin pienen tartuntariskin syyksi tutkimuksen tekijät epäilevät väestön hyvää tietoisuutta taudista ja sen ehkäisystä. Paras ehkäisykeino on jokailtainen, perusteellinen punkkisyyni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Suuriannoksinen flutikasonihoito vähentää astmaatikon hengitysteiden verisuonimuutoksia

Italiassa tutkittiin sokkoutetusti kahden eritasoisen flutikasoniannoksen (200 myyg ja 1 000 myyg/pv) vaikutusta 30 astmapotilaan bronkusten limakalvojen verisuonimuutoksiin (remodelling). Potilaita putosi melkoisesti pois, vaikka hoidon pituus oli vain kuusi viikkoa - keuhkoputkinäytteiden toistuva ottaminen ei ole kovin mukavaa. Kumpaankin ryhmään jäi 8 potilasta ja tämän lisäksi verrokkeina oli 8 tervettä henkilöä. Molemmissa hoitoryhmissä todettiin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin, astmaoireiden ja limakalvojen tulehdussolujen vähenemää. Sen sijaan vain suuriannoksisella hoidolla todettiin myös verisuonten määrää ja verisuonten valtaamaa alaa vähentävää vaikutusta sekä tyvikalvon ohenemista. Havainnolla saattaa olla merkitystä pohdittaessa astman hoidon aloitusannoksen tasoa silmällä pitäen myös verisuoniproblematiikan korjaamista.

Hannu Puolijoki

Psykogeenisten ei-epileptisten kohtausten ennuste

Psykogeenisiä ei-epileptisiä kohtauksia diagnostisoitiin 329 henkilöllä saksalaisessa epilepsiaklinikassa kymmenen vuoden aikana. Kohtausoireiden ennustetta, potilaiden persoonallisuuspiirteitä ja psyykkisiä oireita selvitettiin retrospektiivisesti postikyselyllä. Kyselyyn vastasi 98 sellaista potilasta, joilla oli pelkästään ei-epileptisiä kohtauksia, ja 66 potilasta, joilla oli sekä epileptisiä että ei-epileptisiä kohtauksia. Potilaat vastasivat kyselyyn keskimäärin 12 vuotta oireiden alkamisen jälkeen ja keskimäärin 4 vuotta diagnoosin tekemisen jälkeen.

Kari Majamaa

Tupakanhimo on samanlaista kuin muukin riippuvuus

Viime aikoina kehittynyt kuvantamistutkimus on paneutunut innolla myös riippuvuuskysymysten selvittelyyn. Tutkimusten mukaan ympäristön vihjeet, jotka liittyvät päihteen tai huumeen käyttöön, johtavat aivojen otsalohkon rakenteiden aktivoitumiseen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kuvattiin himotupakoitsijoiden ja tupakoimattomien henkilöiden aivojen metaboliaa PET-menetelmällä, kun heille näytettiin tupakointiin liittyviä kuvia.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Lievässä astmassa montelukasti ei tuo lisähyötyä flutikasonihoitoon

Leukotrieeniantagonistit hakevat asemaansa astman hoidossa. Nyt selvitettiin 28:n lievää astmaa sairastavan aineistossa pelkän inhaloitavan flutikasonin 200 myyg/pv vaikutusta verrattuna montelukastin 10 mg illalla liittämiseen hoitoon (vaihtovuoroinen lumekontrolloitu tutkimus; hoitoaika jaksoa kohti 8 vk). Eroja ei saatu hoitojen välille ventilaatiofunktioiden, bronkiaalisen hyperreaktiviteetin eikä bronkusbiopsioiden solujen tai sytokiinien suhteen. Tämän tutkimuksen tulosten valossa lievässä astmassa pieniannoksisella flutikasonilla saatavaa vastetta ei kyetä montelukastilla lisäämään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Reuma ja sydäninfarktin vaara

Tulehdusreaktiolla näyttää olevan keskeinen osa äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman patogeneesissä. Amerikkalaisessa prospektiivisessa sairaanhoitajien terveystutkimuksessa selviteltiin nivelreuman yhteyttä sydäninfarktin ja aivohalvauksen ilmaantumiseen. Seurantaan osallistui 114 342 naissairaanhoitajaa, joilla ei ollut seurannan alussa vuonna 1976 merkkejä sydänsairaudesta tai nivelreumasta. Noin 20 vuoden seurannan aikana 577 hoitajalla ilmeni nivelreuma. Sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ilmaantui puolestaan 3 622 potilaalle. Nivelreumaan liittyi kaksinkertainen sydäninfarktin ilmaantumisen vaara. Taudin keston ylittäessä 10 vuotta oli sydäninfarktin vaara yli kolminkertainen Aivohalvauksen suhteen ei todettu merkittävää vaaran lisää.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Normaalin umpisuolen poisto voi olla merkki psyykkisestä haavoittuvuudesta

Yksittäisten tutkimusten mukaan akuutteihin, vaille selitystä jääneisiin vatsakipuihin liittyy, varsinkin naisilla, lisääntynyt psyykkinen sairastavuus ja itsetuhoisuus. Englantilaistutkijat vertasivat kahta umpisuolileikkausaineistoa (molemmissa 253 tapausta), joista toisilta oli poistettu terve ja toisilta tulehtunut umpisuoli. Tiedot keskimäärin 16 vuoden ajalta operaation jälkeen osoittivat, että terveen umpisuolen menettäneet käyttivät psykiatrista ja muuta sairaalahoitoa selvästi enemmän kuin potilaat ja myös itsensä vahingoittamisesta johtuneiden ensiapukäyntien määrä oli suurempi. Psykiatristen palvelujen käyttö oli erityisen yleistä, jos leikkaus oli tehty lapsuusiässä. Tulos oli samanlainen miehillä ja naisilla. Terveen umpisuolen poiston yhteydessä tulisikin paneutua myös potilaan psykososiaalisiin tekijöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ukkosastmassa homeitiömyrskyjä?

Kanadalaiset tutkivat ukkosen aiheuttaman astman pahenemisen taustakijöitä kuuden vuoden ajalta. Käytössä oli tietoja 151 ukkospäivältä ja 919 tavanomaiselta vuorokaudelta ilman saasteista, allergeenipitoisuuksista ja käynneistä lasten astmaa hoitavassa päivystysyksikössä. Käynnit lisääntyivät ukkospäivinä 8,6:sta 10:een (nousua noin 15 %, p < 0,05), samalla kun ilman homeitiöiden määrät kaksinkertaistuivat. Sen sijaan siitepöly- ja saastepitoisuudet kasvoivat vain vähän. Tutkijat suosittelevat analysoimaan asiaa myös muissa ilmastoissa kuin Ontariossa. Matematiikkaa harrastavalle artikkelin liitteen analyysiosuus saattaa antaa kiehtovia elämyksiä...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Montezuman kosto suojaa syövältä?

Epidemiologiset tutkimukset ovat koko lailla kiistattomasti osoittaneet, että paksu- ja peräsuolen syövät ovat korkean elintason maiden vitsauksia. Ilmiön syyksi on yleensä esitetty ravintoon liittyviä tekijöitä. Philadelphialainen tutkijaryhmä esittää provokatiivisen ajatuksen, jonka mukaan ripulikolin erittämä lämpöä kestävä enterotoksiini suojaa köyhien maiden ihmisiä syöviltä. Tutkijat nimittäin osoittivat, että toksiini suurentaa kalsiumin virtausta syöpäsolujen sisään ja estää DNA:n synteesiä soluissa. Toivottavasti tämä tieto vähän lohduttaa Montezuman koston kohteeksi joutuneita matkailijoita. Syöpälääkkeiden kehittäjille se ainakin antaa uutta pohdittavaa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Nuhanenällä useammin kohonnut verenpaine

Ranskalaiset selvittivät 330 aikuisen tutkimuksessa nuhan ja kohonneen verenpaineen yhteyttä, molemmat kun ovat yleisiä väestötasolla. Alustavana ajautuksena oli yhteys mm. uniapnean kautta. Yhteyttä löytyikin, mutta vain miehillä. Systolinen paine oli nuhaa potevilla korkeampi ja myös varsinainen hypertonia yleisempi (suhteellinen riski 2,6). Ympärivuotiseen nuhaan liittyi suurempi riski kausiluonteiseen. Tutkijat siis ehdottavat verenpaineen erityistä seurantaa Nuhanenältä, mutta Lumikista ei puhuttu mitään; tosin mukana olleet naiset olivatkin premenopausaalisia...

Hannu Puolijoki

Tupatallustelukin pienentää sohvaperunan diabetesriskiä

Liikunnan lisääminen tiedetään mainioksi diabeteksen torjuntakeinoksi. Millaista sitten on intensiteetiltään riittävä liikunta? Amerikkalainen tutkijaryhmä seurasi vuodesta 1992 vuoteen 1998 yhteensä 50 277 naisen, iältään 30-55-vuotiaan, ryhmää ja rekisteröi lähtötilanteessa mm. näiden kohtuupainoisten (BMI < 30 kg/m2) tutkittaviensa löhöämistottumukset ja television katselun määrän.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Antibiootin hyödystä sydäninfarktin jälkeen ei vieläkään näyttöä

Klamydiainfektioiden on epäilty vaikuttavan valtimotautien syntyyn ja taudinkuvaan. Saksalaisessa ANTIBIO-tutkimuksessa verrattiin 6 viikkoa kestävän roksitromysiinihoidon (300 mg päivässä) vaikutuksia lumelääkitykseen 872 sydäninfarktipotilaan taudinkulkuun. Antibiootti ei vaikuttanut kuolleisuuteen (6,5 % vs 6,0 %) tai sairastavuuteen 12 kuukauden seurannan aikana. Tämänkin tutkimuksen otoskokoa ja antibioottihoidon lyhyttä kestoa on arvosteltu. Niinpä lopullinen varmuus antibioottien asemasta saataneen vasta runsaan vuoden kuluttua. Tällöin julkaistaan PROVE IT- ja ACES-tutkimukset, joissa on satunnaistettu noin 8 000 potilasta pitkäkestoiseen antibioottihoitoon ja seurantaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Leikkauksen keuhkokomplikaatiot voidaan arvioida etukäteen

Monikansallisena yhteistyönä pyrittiin selvittämään, miten onnistuu preoperatiivinen arvio leikkauksen jälkeisistä keuhkokomplikaatioista. Aineisto koostui 272 peräkkäisestä muun kuin rintakehän alueen leikkaukseen menevästä, ja heistä 22:lle (8 %) tuli keuhkokomplikaatioita. Monimuuttujamallin perusteella komplikaatioita ennustivat parhaiten ikä yli 65 vuotta (suhteellinen riski OR 1,8), yli 40 askivuoden tupakka-anamneesi (OR 1,9) ja maksimaalinen laryngeaalinen korkeus vähemmän kuin 4 cm (OR 2,0). Muillakin yksittäisillä tekijöillä oli yhteyttä riskiin (mm. hyperkapnia, matala FVC, painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta nämä sulkeutuivat epäitsenäisinä selittäjinä monimuuttujamallissa pois.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030