Eikö mikään lääke auta pientä vinkujaa?

Näyttöä keuhkoputkia laajentavan lääkkeen tehosta pienen lapsen pihinään hakee kanadalainen satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, johon otettiin 149 alle vuoden ikäistä ensimmäisen infektionaikaisen hengenahdistusepisodin vuoksi sairaalahoitoa tarvinnutta lasta. Lasten iän keskiarvo oli 4,3 kuukautta ja 71 %:lla infektion aiheuttajana oli RS-virus. Lapset satunnaistettiin saamaan joko raseemista adrenaliinia, albuterolia tai keittosuolaa sumuttimella 1-6 tunnin välein tarpeen mukaan. Annokset vastasivat meillä yleisesti käytössä olevia annoksia. Muita tukihoitoja, kuten lisähappea tai nesteytystä i.v. lapset saivat tilanteen mukaan.

Marjo Renko

Infliksimabin immunogeenisuus - tärkeää, uutta tietoa kliinikolle

Muuhun hoitoon reagoimattomassa Crohnin taudissa saadaan usein suotuisa vaste infliksimabiin. Fistuloivaan Crohnin tautiin infliksimabi tuo avun ainakin puolelle potilaista. Kliinikot ovat kuitenkin kokemuksen karttuessa huomanneet, että toistuvien infliksimabi-infuusioiden teho heikkenee vähitellen. Syyksi on arveltu lääkkeen immunogeenisuutta eli vasta-ainetuotantoa, jolla elimistö hylkii lääkettä. Asiaan tulee tärkeää lisätietoa Belgiassa tehdystä tutkimuksesta.

Robert Paul

Astman omahoito kannattaa

Suomessakin on selvitetty astman omahoidon hyödyllisyyttä mm. tamperelaisten kollegojen tutkimuksessa. Nyt asialla olivat hollantilaiset. Aineisto koottiin 19 yleislääkärin potilaista, jotka tekivät myös astmadiagnoosin. Seuranta-aika oli kaksi vuotta, ja potilaita oli mukana yhteensä 214 (ikä 16-60 v, naisia 62 %). Heistä 104 satunnaistettiin tavanomaisen hoidon ja 110 ohjatun omahoidon ryhmään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mykoplasmaa astman pahenemisvaiheessa

Israelissa selvitettiin serologisilla menetelmillä astman pahenemisvaiheen taustalta epätavallisia patogeeneja (Mycoplasma pneumoniae, Chlamydia pneumoniae, Legionella spp., Coxiella burnettii). 100 potilaasta 18:lta löytyi mykoplasma, kun ortopedisesta yksiköstä kootusta samansuuruisesta verokkiaineistosta se löytyi vain kolmelta (p = 0,0006). Mykoplasman infektioimista 10:llä oli viitteitä myös muista patogeeneista; virus oli kyseessä seitsemällä. Muiden taudinaiheuttajien suhteen erot eivät olleet ryhmien välillä merkitseviä. Löydökset poikennevat tutkitun alueen ja infektiopaineen selittäminä, mutta näiden tulosten pohjalta vain mykoplasma näyttää varteenotettavalta atyyppiseltä infektioiden aiheuttajalta astman pahenemisvaiheessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pitkään jatkuva masennusoireilu heikentää vanhuksen kognitioita

Ranskalaiset tutkijat seurasivat prospektiivisesti neljän vuoden ajan 59-71-vuotiaiden kognitiivista suorituskykyä MMSE:llä (Mini-Mental State Examination) ja vertasivat sen muutoksia suhteessa depressiivisyyteen. Tutkimukseen valittiin 1 003 kognitiiviselta tasoltaan normaalia (MMSE > 26 pistettä) tutkittavaa. Ei-depressiivisten ja episodittaisista masennusoireista kärsineillä kognitiivinen suorituskyky heikkeni yhtä paljon (15-16 %:lla yli 3 pistettä) mutta jatkuvasta depressiivisestä oireilusta kärsivillä selvästi enemmän (25 %:lla yli 3 pistettä). Vanhuksen masennuksen hoito on siis kognitiivisten toimintojenkin säilymisen kannalta erityisen perusteltu, jos masennusoireet ovat runsaita tai jatkuvat pitkään.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Turha täikampa

Päätäiden uusi tuleminen on onneksi herättänyt myös tutkijat. Floridassa saatiin kasaan aineisto vajaasta sadasta keskimäärin 8-vuotiaasta, joilla nähtiin päätäitä. Kaikkien hiuksia pestiin 10 minuutin ajan 1-prosenttisella permetriinisampoolla ja joka kolmannen hiukset kammattiin vielä tiheällä täikammalla. Myös perheenjäsenten päät tarkistettiin ja tarvittaessa hoidettiin. Viikon kuluttua täitä nähtiin edelleen 77 %:lla kammatuista ja 54 %:lla kampaamattomista ja heillä permetriinipesu uusittiin. Kahden viikon kuluttua täittömiä oli 73 % kammatuista ja 78 % kampaamattomista. Kirjoittajat ihmettelevät aivan syystä permetriinikäsittelyn huonoa tehoa ja toteavat, että täikampakaan ei tulosta paranna.

Marjo Renko

Lyhyesti: Yhdistelmähoidolla vaikutusta keuhkoahtaumassa

Laajassa monikansallisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia, selvitettiin 12 kuukauden aikana, vaikuttaako keuhkoahtaumataudissa budesonidin ja formoterolin kiinteä yhdistelmä (160/4,5 myyg; kaksi inhalaatiota x 2/pv) tehokkaammin kuin nämä lääkkeet (budesonidi 200 myyg 2 x 2/pv tai formoteroli 4,5 myyg 2 x 2/pv) yksinään tai pelkkä lumelääke. Mukana oli 812 COPD-potilasta, joiden FEV1 oli keskimäärin 36 % viitetasosta. Mielenkiintoista on, että vakavia pahenemisvaiheita oli yhdistelmähoitoa saaneilla 24 % vähemmän kuin lumeryhmässä ja 23 % vähemmän kuin formoterolia saaneilla. Ventilaatiofunktioissa saatiin yhdistelmähoidolla myös paras vaste, kuten myös paikoin oirepisteytyksessä. Kaiken kaikkiaan uutta tietoa ongelmallisesta tutkimuskentästä antava tutkimus.

Hannu Puolijoki

Rusahti ja räsähti - murtuiko nilkka?

Nilkan kipeä nyrjähdys on tavallinen vamma ja turvonnutta nilkkaa pyörittelevä päivystäjä pähkäilee kiireissään harvoin röntgenkuvaa pitemmälle - ratkaiskoon kuva jatkotoimet. Murtuma on monesti yllätys, sillä sellainen on yleisesti korkeintaan 15 %:lla näistä potilaista. Röntgenkuvaus enimmäkseen turhaan pitkittää tutkimusta, ruuhkauttaa päivystysradiologiaa, ja rahaakin se maksaa. Mutta uskaltaako potilaan kotiuttaa ilman kuvausta? Kyllä; ja vieläpä sangen nopean ja yksinkertaisen murtuman poissulkututkimuksen, Ottawan nilkkatutkimuksen jälkeen.

Pekka Leinonen

Muistin takautumat ja vasen hippokampus

Neuropsykiatristen tutkimusten mukaan aivojen ohimolohkossa sijaitseva ja läheisesti muistitoimintoihin liittyvä hippokampus on pienentynyt sairaustiloissa, joihin liittyy erityistä stressiä. Tällaisia ovat mm. masennus ja traumaperäinen stressireaktio. Syyksi on arveltu stressin aiheuttamaa lisääntynyttä glukokortikoidien eritystä ja sen aiheuttamaa neuronivauriota. Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa tätä kysymystä lähestyttiin eri tahoilta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Penkkiurheilu voi olla sydämelle vaarallista

Äkillisiin luonnonkatastrofeihin liittyy sydänkuolleisuuden lisääntymistä - mutta niin näyttää pienempiinkin onnettomuuksiin. Heinäkuun 30. vuonna 1998 oli katastrofaalinen päivä englantilaille jalkapallofaneille. Tällöin Argentiina voitti Englannin jalkapallon maailmanmestaruusturnauksessa rangaistuspotkukilpailussa. Normaalipäivään verrattuna akuuttien sydäninfarktien vuoksi tapahtuneet sairaalaanotot lisääntyivät Englannissa ottelupäivänä ja sitä seuraavina kahtena päivänä 25 %, mutta muissa diagnooseissa ei vastaava lisäystä ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että intensiivinen emotionaalinen reaktio voi laukaista sydäninfarktin, mitä tosin on epäilty ennenkin. Miten mahtoi Lahden 2001 maailmanmestaruuskisojen dopingkatastrofi vaikuttaa suomalaisten sydämiin?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Magnesiumin vähyyttä erytrosyyteissä akuutissa astmassa

Kreikkalaiset totesivat erytrosyyttien magnesiumpitoisuuksien pienenevän akuutissa astmassa; plasmassa pitoisuus ei ollut pienentynyt. Tutkimuksessa oli mukana 30 astman akuuttia vaihetta sairastavaa ja verrokkeina 20 stabiilia astmaatikkoa sekä 20 tervettä henkilöä. Pitoisuudet määritettiin sairaalaan tullessa tai lähtötilanteessa, 2 ja 5 päivän hoidon jälkeen ja sairaalasta lähtiessä. Terveillä ja stabiileilla astmapotilailla ei muutoksia magnesiumpitoisuuksissa ollut. Akuuttia astmaa sairastavilla erytrosyyttien magnesiumpitoisuudet nousivat tavanomaiselle tasolle pahenemisvaiheen korjaannuttua. Pitoisuuksilla ja sairauden vaikeusasteella ei ollut yhteyttä. Mielenkiintoinen havainto tuo mieleen kardiologien pohdinnat magnesiumin osuudesta akuuteissa sydäntapahtumissa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Keuhkoinfektion aiheuttajat pitkäaikaista steroidihoitoa käyttävillä

Espanjassa tutkittiin, mitä taudinaiheuttajia löytyykään pitkäaikaista steroidihoitoa käyttäviltä tulehduksellisten keuhkoinfiltraattien takaa. Spesifinen diagnoosi saatiin 85 %:ssa (28/33) tapauksista; bronkoskopia aputekniikoineen auttoi 64 %:ssa. Tavallisimmat löydökset olivat Aspergillus spp (9,3 %) ja Staphylococcus spp (6,2 %). Kuolleisuus oli 45 %, ja sitä ennustivat yli 64 vuoden ikä, molemminpuoliset keuhkoinfiltraatit, diagnoosin viive, epäasianmukainen empiirinen hoito ja mm. mekaanisen ventilaation tarve. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin tulehdusvasteessa poikkeavuutta verrattuna henkilöihin, jotka eivät olleet pitkäaikaisessa systeemisessä steroidihoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mikrobeja löytyy stratosfääristäkin

Englantilais-intialainen tutkijaryhmä löysi bakteereja ja sieniä 41 kilometrin korkeudelta stratosfääristä. Bakteerilajeja oli kaksi, Bacillus simplex ja Staphylococcus pasteuri. Sieni oli Engyodontium album. Näytteet kerättiin ilmapalloon kiinnitetyllä laitteella, joka oli suunniteltu niin, että näytteiden kontaminoituminen maan pinnan bakteereilla oli mahdotonta. Kaikki mahdolliset muutkin keinon kontaminaatioiden välttämiseksi käytettiin. Tutkijat pohtivat mikrobien alkuperää ja tulevat sille kannalle, että ne ovat tulleet avaruudesta.

Matti Viljanen

Tarkoittaako eturauhassyövän mikrometastasointi toivon menettämistä radikaalihoidossa?

Radikaali prostatektomia aloitetaan lähes poikkeuksetta paikallisten imusolmukkeiden poistolla molemmin puolin vena iliaca communiksen haarautumiskohdan distaalipuolelta ja fossa obturatoriasta. Jos imusolmukkeissa todetaan makrometastasointi, leikkaus keskeytetään ja potilas hoidetaan muilla menetelmillä. Osa urologeista lähettää normaalin näköiset imusolmukkeet patologin pikatutkimukseen leikkauksen alussa, osa tyytyy tutkituttamaan imusolmukkeet yhdessä poistetun eturauhasen kanssa. Jos patologi toteaa pikatutkimuksessa mikrometastaaseja, urologi yleensä keskeyttää leikkauksen ja valitsee potilaalle hoitomuodoksi radikaalin prostatektomian asemesta radikaalin sädehoidon tai hormonaalisen hoidon. Jos tieto metastasoinnista tulee prostatektomian jälkeen, aloitetaan yleensä liitännäishoito. Lymfadenektomialla on totuttu eturauhassyövässä vain selvittämään taudin leviämistä ilman merkitystä potilaan tautikohtaisen ennusteen kannalta. Tunnettu sveitsiläinen urologi Urs Studer työryhmineen on kyseenalaistamassa tämän käsityksen.

Ossi Lindell

Haistaako nenä vuodenaikamasennuksen tulon?

Tutkijoiden mielikuvituksella ei näytä olevan rajoja. Nyt on yhdistetty kaksi vuodenaikaan liittyvää havaintoa. Ensinnäkin vuodenaikamasennuksesta kärsivien oireet (esim. unisuus, painonnousu, sukupuolisen kiinnostuksen väheneminen ja vähentynyt aktiivisuus) muistuttavat monien eläinten käyttäytymisessä tavattavaa vuodenaikavaihtelua (lisääntyminen, talvehtiminen ja muuttoliike), jonka on todettu olevan yhteydessä valon määrän vaihteluun. Toiseksi hajujuosteen bulban vaurioittaminen tuhoaa imettäväisiltä valon säätelemän vuodeaikavaihtelun. Tältä pohjalta tutkijat olettivat, että vuodenaikamasennuksesta kärsivien hajuherkkyys olisi poikkeava.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: 13. päivä perjantaina - naisia kuolee liikenteessä

Perjantaiksi osuvaa kuukauden 13. päivää on pidetty onnettomuuden päivänä. Nyt asian on osoitettu pitävän paikkansa ainakin suomalaisten naisten keskuudessa. Simo Näyhä tutki kaikki liikennekuolemat vuosina 1971-97 ja totesi, että 13. päivän osuminen perjantaiksi lisäsi naisten liikennekuolleisuutta 38 %, mutta ei miesten. Syyksi tutkija epäilee naisten yleisempää neuroottisuutta ja suurempaa taipumusta taikauskoisuuteen: niiden yhteisvaikutuksena naisten ajosuoritus tai psykomotorinen reagointi voivat heiketä ja johtaa virheisiin autoa ajaessa tai polkupyörällä tai jopa kävellenkin liikkuessa. Joka tapauksessa naisten - ja muidenkin - kannattaa olla erityisen varovaisia liikkuessaan tien päällä tai sen yli juuri 13. päivänä perjantaina.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pre-eklampsiassa ylähengitysteiden ahtaumaa

Kuorsaus on tavallista raskauden aikana, ja kuorsaavilla raskaana olevilla naisilla on lisääntynyt riski pre-eklampsiaan. Unenaikaista ylähengitysteiden ahtaumaa on todettu pre-eklampsian yhteydessä. Nyt selvitettiin ei-gravidien (n = 50) ja raskaana olevien (n = 50) naisten ylähengitysteiden dimensioiden käyttäytymistä verrattuna pre-eklampsiapotilaisiin (n = 37). Kuorsausta esiintyi ryhmissä vastaavasti 14 %:lla, 28 %:lla ja 75 %:lla (p < 0,001). Pre-eklampsiapotilailla oli istuessa orofaryngeaalisen junktion läpimitta selvästi pienin, makuulla ero oli merkitsevä ei-gravideihin verrattuna. Löydöksillä lienee merkitystä etenkin unen aikana, ja ne saattavat olla yhteydessä verenpaineen kohoamisiin ja muihin uniapneankin tyyppioireisiin näillä henkilöillä.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030