Onko lasten astma lisääntynyt?

Lasten astman ja atooppisten sairauksien esiintymislukujen tarkastelua vaikeuttavat diagnostisten kriteerien ja hoitolinjojen muutokset sekä terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vaihtelu. Yhdysvalloissa on tehty laaja rekisteripohjainen selvitys asiasta vuodesta 1980 lähtien. Huomioon otettiin paitsi astman esiintyvyys, myös sairaalaan joutuminen ja kuolleisuus sekä muutokset muiden keuhko- tai keuhkoputkien sairauksien vuoksi tehdyissä lääkärissäkäynneissä.

Marjo Renko

Déjà vu taas kerran

Koko viime vuosisadan jälkipuoliskon ajan keskusteltiin kiivaasti beeta2-agonistien turvallisuudesta astman hoidossa. Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa todettiin 1960-luvun puolivälissä astmapotilaiden äkkikuolemia isoprenaliinin käytön yhteydessä, sittemmin soppaa kiehutti fenoterolikeskustelu 1980- ja 90-luvulla. Osa tutkimuksista ei kestä kriittistä arviointia ja osa havainnoista on myös ristiriitaisia. Suosituksiin tuli kuitenkin yleisesti käsitys, että mitään beeta2-agonisteja ei pitäisi käyttää ainoana astman jatkuvana hoitona. Sama näkemys koskee nykyään myös pitkävaikutteisia sympatomimeettejä, vaikkaki niiden turvallisuutta on varsinkin lääketeollisuus sittemmin innokkaasti tutkinut.

Hannu Puolijoki

Lisää varfariinista ja ASA:sta sydäninfarktin jälkeen

Vastikään tälläkin palstalla käsiteltiin CHAMP-tutkimusta, jonka mukaan pieniannoksisen varfariinin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä ei tuo lisähyötyä pelkkään ASA:aan nähden sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Rokote tupakointia vastaan?

Rokotus tuo mieleen infektiotautien torjunnan tai edistyneimmilläänkin syövän tai allergiat - rokottaminen paheita vastaan tuntuu jo aika absurdilta. Lancetissa julkaistu kirjoitus ottaa kuitenkin tosissaan mahdollisuuden rokottaa nikotiinilla ja sillä tavoin auttaa tupakoitsijoita pääsemään irti tavastaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lyhyt kognitiivinen terapia auttaa skitsofreniassa

Tutkimuksessa selvitettiin lyhyen koulutuksen saaneiden psykiatristen hoitajien antaman kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikutusta avohoidossa olevien skitsofreniapotilaiden oireiluun. Interventio käsitti 6 tunnin kestävää hoitokertaa 2-3 kuukauden aikana. Vertailuna käytettiin tavanomaista avohoitoa. Vertailuryhmään nähden interventioryhmän potilaiden kokonaisoireilu väheni, depressio väheni ja oivalluskyky parani. Itsetuhoisuus ei lisääntynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhaloitava TNFalfa lisää keuhkoputkien hyperreaktiviteettia ja inflammaatiota

Hengitetyn tuumorinekroositekijä alfan (TNFalfa) on terveillä vapaaehtoisilla osoitettu aiheuttavan hengitysteiden neutrofiilisten solujen määrän kasvua ja hyperreaktiviteettia. Nyt asiaa selvitettiin 10:n lievää astmaa sairastavan potilaan aineistosta, ja aiemmat havainnot saivat vahvistusta. Useiden inflammaation merkkiaineiden määrän todettiin lisääntyneen ysköksessä koejärjestelyssä, jossa vertailukohtana oli lumelääkkeen hengittely. Neutrofiilien määrä ysköksissä oli 9-kertainen. Sen sijaan vaikka bronkiaalinen reaktiviteetti metakoliinialtistuksessa kasvoi, spirometria-arvot tai uloshengitysilman kaasuanalyysin tulokset eivät muuttuneet. Havainnot voivat johtaa inhaloitavia steroideja spesifisempien inflammaation estäjien kehittelyyn.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ikä vaikuttaa keuhkoputkien metakoliiniherkkyyteen

Sveitsiläisten tekemässä 7 126 aikuisen keuhkoputkien metakoliiniherkkyyttä eli bronkiaalista hyperreaktivitettia koskeneessa selvityksessä tuli esiin mielenkiintoista tietoa tämän problematiikan taustatekijöistä. Metakoliiniherkkyyttä kuvastava käyrä oli nonlineaarisessa suhteessa FEV1-tasoon molemmilla sukupuolilla (sukupuolen vaikutus reaktiviteettiin hävisi kun keuhkojen koko otettiin huomioon), ja niin ikään kasvava ikä itse asiassa pienensi herkkyyttä. Tupakointitausta ja atopia (paitsi kovasti tupakoineilla) lisäsivät herkkyyttä. Tupakoinnin ja atopian yhteisvaikutus siis tässä asiassa vaikuttaa monimutkaiselta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ruumiista erkanemista sähköllä

Lääketieteellisesti kiinnostavia yliluonnollisia ilmiöitä on mm. kuoleman kokemiseen liittyvää ruumiista erkanemista. Onko kyse aivotoiminnan häiriöstä vai sielun leijumisesta? Kiinnostava potilastapaus julkaistiin Naturen sivuilla. Keski-ikäinen nainen tuli epilepsiaoireiden selvittelyyn. Fokuksen paljastamiseksi asennettiin myös subduraalielektrodit. Fokus löytyikin, mutta samalla myös muuta. Sähköimpulssit oikean aivopuoliskon kulmapoimun seutuville saivat potilaan raportoimaan leijuvansa ilmassa katon rajassa ja näkemään itsensä vuoteessa. Stimulaatio aiheutti myös illusorisia raajojen pienenemisiä tai liikkeitä. Olisikohan ruumiista erkaneminen sittenkin aivojen hapenpuutteesta johtuvaa fysiologiaa?

Heikki Arvilommi

Hiljentääkö West Nile kevään?

Tämän kysymyksen esittää Sciencen toimittaja David Malakoff. Syynä huoleen on se, että West Nile -virus on jo tähän mennessä tappanut Amerikan mantereella arviolta 100 000 varista, närheä ja muuta lintua. Serologisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että virus on infektoinut ainakin 120 eri lintulajia aina kerttusista mahtaviin kaljukotkiin asti.

Matti Viljanen

Neuroottisuus altistaa myös somaattisille sairauksille

Persoonallisuuden neuroottisuuden tiedetään altistavan psyykkisille häiriöille. Toisaalta tiedetään, että somaattinen sairastaminen on tavallista yleisempää psyykkisistä häiriöistä kärsivillä. Mutta onko persoonallisuuden piirteillä suoraa vaikutusta somaattiseen sairastamiseen. Tätä tutkittiin vuonna 1946 Englannissa syntyneeseen väestökohorttiin kohdistuneessa tutkimuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Spermisidi ei suojaa HIV-tartunnalta

Spermisidi, jonka vaikuttava aine on nonoksygenoli-9, on osoittautunut kohtalaisen tehokkaaksi HIV-viruksen tuhoajaksi in vitro ja se on tehonnut tippuria ja klamydiaakin vastaan. Nämä havainnot antoivat toivoa erityisesti HIV:n leviämisen ehkäisylle. Aineen tehon selvittämiseksi tehtiin satunnaistettu, lumekontrolloitu ja sokkoutettu monikeskustutkimus lähes 900 prostituoidulle, jotka oli todettu HIV-seronegatiivisiksi.

Pertti Kirkinen

Tiotropiini salmeterolia tehokkaampi keuhkoahtaumassa

Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoito on tuskallista monessa mielessä. Markkinapotentiaalin kannalta kenttä on lääketeollisuudelle suuri, ja siksi ei ihme, että uusia viritelmiä tulee. Sairauden ehkäisy mm. lopettamalla tupakointi olisi kyllä hoitoa parempi vaihtoehto.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lihasvenyttely ei juuri vähennä penikkatautia

Meta-analyysiin saatiin 5 tutkimusta (77 tutkittavaa), joiden avulla saatettiin arvioida, auttaako lihasvenyttely ennen ja jälkeen urheilusuorituksen lihaskipuun. Eipä auta. Venyttely 1, 2 tai 3 vuorokautta urheilusuorituksen jälkeen antaa kipujanalla noin 1 mm:n kivunlievityksen, kun asteikko on 0-100 mm. Kahdessa armeijassa suoritetussa tutkimuksessa (n = 2 630) arvioitiin puolestaan venytyksen loukkaantumiselta suojaavaa vaikutusta. Eipä suojaa, sillä venyttäneiden ja venyttämättömien ryhmässä oli saman verran loukkaantumisia. Venytyksen sosiaaliseen dimensioon ei tutkimuksissa otettu kantaa.

Robert Paul

Lyhyesti: Neuroleptit aiheuttavat seksuaalihäiriöitä kahdella mekanismilla

Neuroleptisten psykoosilääkkeiden tiedetään aiheuttavan seksuaalihäiriöitä, mutta vaikutusmekanismi on epäselvempi. Tutkimuksessa verrattiin neuroleptilääkitystä saaneita terveisiin henkilöihin ja seksuaalihäiriöklinikan potilaisiin. Terveistä 17 %:lla ilmeni seksuaalihäiriöitä, neuroleptilääkitystä käyttäneistä 45 %:lla ja seksuaalihäiriöklinikan potilaista 61 %:sta. Psykoosilääkkeen aiheuttamat seksuaalihäiriöt liittyivät miehillä lääkkeen aiheuttamiin autonomisen hermoston sivuvaikutuksiin tai hyperprolaktinemiaan, naisilla ainoastaan hyperprolaktinemiaan. Tutkijat suosittelevatkin, että ennen psykoosilääkkeiden määräämistä tulee rutiinisti selvittä potilaiden seksuaaliset häiriöt ja seurata niiden ilmaantumista hoidon aikana.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkoista lääketehdas?

Pennsylvanialaiset tutkijat siirsivät hyytymistekijä IX:n geenin hiirien keuhkoihin. Vektorina käytettiin adenoviruksen sukulaisvirusta, jota hiirien annettiin inhaloida syvälle keuhkoihin. Geeni alkoi ilmentyä keuhkokudoksessa, hyytymistekijän pitoisuudet eläinten veressä suurenivat ja pysyivät terapeuttisella tasolla kuukausikaupalla. Verekkyys ja geenien siirron helppous tekee keuhkoista erityisen otollisen geeniterapian kohteen. Jos menetelmä toimii ihmisellä eikä aiheuta haittavaikutuksia, hemofiliapotilaiden hoito helpottuu ratkaisevasti. Samalla periaatteella keuhkot voidaan panna tuottamaan esimerkiksi insuliinia. Tuotetaanko sitä sitten kulloisessakin tilanteessa oikea määrä, on jo kimurantimpi juttu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kokaiiniriippuvuudesta voi päästä irti

Amerikkalaisessa naturalistisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kokaiiniriippuvaisten potilaiden ennustetta. Viiden vuoden kuluttua 25 % potilaista käytti viikoittain kokaiinia. Osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuoden kuluttua hoidosta (21 %). Alkuvaiheen psykososiaaliset ongelmat ja huono hoitomyöntyvyys liittyivät odotetusti huonoon ennusteeseen. Huomionarvoista on, että kokaiiniriippuvuuden ennuste kokonaisuudessaan on suhteellisen hyvä ja että jo vuoden kuluttua on nähtävissä, mihin suuntaan ennuste on muodostumassa.

Raimo Kr Salokangas

Inhalaatiosteroidit ja COPD - hyötyä vai ei?

Inhalaatiosteroidien hyödystä keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina: suuria tutkimuksia on valmistunut mutta villat ovat olleet vähissä tai päätelmänä on ollut, ettei näitä lääkkeitä kannata rutiinimaisesti käyttää. Yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kannalta kyseessä ovat isot ja yhä kasvavat markkinat - lisääntyyhän tauti varsinkin naisilla kovaa vauhtia tupakoinnin yleistymisen myötä. Huono teho keuhkoahtaumataudin hoidossa on kyllä monen lääkeryhmän puute.

Hannu Puolijoki

Lämmitys auttaa laskimon kanyloinnissa

Niin tavallinen toimenpide kuin laskimon kanylointi onkin, on se joskus tuskastuttavan vaikeaa, etenkin paljon infuusioita tarvitsevilla, kuten solunsalpaajahoidossa olevilla.

Robert Paul

Tarkka trisomiaseulonta yhdellä varhaisraskauden poliklinikkakäynnillä

Sikiön 21-trisomian seulontamenetelmissä on ollut länsimaissa melkoista sekavuutta ja muutoksia viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Myös Suomessa käytetään eri menetelmiä eri puolilla maata. Kuitenkin suuntaus näyttää olevan ensimmäisen raskauskolmanneksen seulontoihin.

Pertti Kirkinen

Hoitoresistentissä depressiossa voi olla aivoatrofisia muutoksia

Pääosa depressiopotilaita reagoi suotuisasti hoitoon, mutta osalla toipuminen jää asianmukaisesta ja tehostetusta hoidosta huolimatta vajaaksi. Tällöin puhutaan hoitoresistentistä depressiosta. Jo pitkään on epäilty, että hoitoon huonosti reagoivien depressiopotilaiden keskushermostossa oli poikkeavuuksia, jotka voisivat selittää huonon toipumisen. Englantilaiset tukijat vertasivat hoitoresistenttien ja hyvin toipuneiden depressiopotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivojen magneettikuvia.

Raimo Kr Salokangas