Lyhyesti: Uni ja kuolleisuus

Potilaat valittavat usein joko nukkuvansa liian vähän tai liian paljon ja kysyvät, mikä on normaali tai terveellinen unen pituus. Erittäin laajasta kalifornialaisesta väestöotoksesta tutkittiin, miten yöunen pituus ennakoi kuolleisuutta kuuden vuoden seurannassa. Vähäisin kuolleisuus oli tutkittavilla, joiden yöunen pituus oli 7 tuntia (6,5-7,4 tuntia). Kahdeksan tuntia ja enemmän sekä kuusi tuntia ja vähemmän nukkuneilla kuolleisuus oli suurempi. Kuolleisuuden riski oli lisääntynyt yli 15 %, jos yöunen määrä ylitti 8,5 tuntia tai alitti 4,5 tuntia. Sen sijaan sillä, ilmoittivatko tutkittavat kärsivänsä unettomuudesta, ei ollut yhteyttä kuolleisuuteen, kun muut tekijät vakioitiin. Samalla voitiin kuitenkin toistaa havainto, että unilääkkeen käyttö yhdistyi lisääntyneeseen kuolleisuuteen, vaikka unen kesto ja unettomuus oli kontrolloitu. Näyttääkin mahdolliselta, että unilääkkeiden käyttö, joka on yleisempää sekä paljon että vähän nukkuvilla, voi merkittävästi lisätä kuolleisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Naaraita ja koiraita samasta kantasolukloonista

Amerikkalais-saksalainen tutkijaryhmä on onnistunut muuttamaan koirashiiren sikiöstä peräisin olevan kantasolukloonin solut naarassoluiksi. Y-kromosomi tipahtaa osasta soluista pois itsekseen. Tämän jälkeen soluja risteyttämällä saadaan syntymään aito naarassolu, jossa on kaksi X-kromosomia. Kehitetty malli mahdollistaa mutanttieläinten entistä hallitumman tuottamisen. Kun aiemmin on osoitettu, että munasolu voidaan hedelmöittää somaattisen solun geenimateriaalilla, herää kysymys, mihin koiraita kohta tarvitaan. Kloonisotureiksiko?

Matti Viljanen

Sikiön kongenitaalinefroosin seulonta muuttumassa

Suomalainen kongenitaalinefroosin muoto (FKN) on tyypillinen ja paljon tutkittu tautiperintömme edustaja. Tämä autosomaalinen, resessiivisesti periytyvä tila johtaa ilman hoitoa kuolemaan varsin pian syntymän jälkeen. Munuaisensiirto on ainoa hoito, jolla ennusteen voidaan toivoa paranevan. Sairauden aiheuttaa NPHS1-geenin mutaatio, josta seuraa glomeruluksen basaalimembraanin nefriiniproteiinin häiriö ja nefroottisen oireyhtymän taudinkuva.

Pertti Kirkinen

Kimeeran poissuljettu äitiys

Kolmen lapsen äiti joutui munuaisensiirtojonoon. Luovuttajaa etsittäessä tehtiin perheestäkin kudostyypitys. Joskus tällaisen operaation sivutuotteena todetaan isyyden poissuljenta, mutta tässä kävi toisin. Tulokset osoittivat, ettei äiti voi olla kahden lapsensa äiti.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Laktobasilleja lasten ripuliin

Meta-analyysillä on nyt varmistettu, mitä jo aikaisemminkin uumoiltiin: maitohappobakteereja kannattaa antaa lapsille ripulin aikana. Yhdeksän lumekontrolloidun työn analyysissä todettiin, että laktobasillien antaminen lyhentää ripulin kestoa keskimäärin 0,7 päivällä (95 %:n luottamusväli 0,3-1,2) ja toisena hoitopäivänä ripulifrekvenssiä 1,6:lla (0,7-2,6). Annos-vastesuhteestakin saatiin viitteitä. Haittoja ei havaittu ja valmiste kuulemma maksaa itsensä jo säästyneiden vaippojenkin muodossa.

Marjo Renko

Lyhyesti: Olantsapiini parantaa valproaatin ja litiumin vaikutusta maniassa

Kuusi viikkoa kestäneessä lumekontrolloidussa kaksoissokkokokeessa verrattiin valproaatin ja litiumin ja niiden kanssa kombinoidun olantsapiinin vaikutusta akuutin manian ja sekamuotoisen kaksisuuntaisen häiriön hoidossa. Yhdistelmälääkityksen teho oli selvästi parempi kuin valproaatin tai litiumin yksinään kummassakin tilassa. Mikään hoitovaihtoehto ei aiheuttanut merkittäviä ekstrapyramidaalisia sivuvaikutuksia, mutta yhdistelmähoitoon liittyi useammin väsyneisyyttä, suun kuivumista, painonnousua, lisääntynyttä ruokahalua ja puheen sammallusta. Vaikka valproaatti ja litium ovat ensi linjan lääkkeitä maniaan, niiden vaikutus jää heikoksi noin 40 %:lla potilaista. Olantsapiinin yhdistäminen lääkitykseen näyttää siis oleellisesti parantavan kumman tahansa monoterapian vaikutusta, joskaan ei ilman sivuvaikutusten lisääntymistä, mikä tuleekin ottaa huomioon näiden usein vaikeasti hoidettavien potilaiden lääkehoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Avoin mieli - avoimet ilmatiet

Prostaglandiineja on totuttu pitämään proinflammatorisina aineina. Muun väittäminen on viime vuosikymmeninä tulkittu tieteellisen aksiooman kumoamisyrityksiksi, toteaa kollega Peters-Golden pääkirjoituksessaan, joka koskettelee Peeblesin ym. tutkimusta. Näiden mukaan asia saattaakin osin olla toisin. Kyse on perustutkimuksesta COX-1- ja COX-2-salpaajien solutason vaikutuksista hiiriin. Erityisen mielenkiintoinen on epäily sitä, että PGE2 estäisikin in vivo Th2-sytokiinien muodostumista eikä edistäisi niiden syntyä, kuten on yleisesti luultu in vitro -töiden valossa. PGE2 voisi ollakin astmassa bronkiaalista hyperreaktiveettia vähentävä. Havainnot toisaalta antanevat lisäpontta myös PGD2-antagonistien kehittelylle allergisten sairauksien hoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Imatinibi tehoaa hypereosinofiiliseen oireyhtymään

Tuskin imatinabi on saanut myyntiluvan krooniseen myelooiseen leukemiaan, kun sitä jo kokeillaan muihin hematologisiin tiloihin, nyt hypereosinofiiliseen oireyhtymään. Tässä harvinaisessa sairaudessa voi tulla iskeemisiä vaurioita esimerkiksi verkkokalvoon ja muita oireita, jos eosinofilia jatkuu pitkään vaikeana. Hyvää saati helppoa hoitoa ei ole tähän mennessä ollut. Imatinibi annoksella 100 mg suun kautta päivässä toi remission neljälle potilaalle viidestä; vasteetta jääneellä potilaalla oli suurentunut seerumin IL-5-pitoisuus. Hoidosta ei ollut oleellista haittaa. Hyperoeosinofiiliseen oireyhtymään on saatu uusi, kokeilemisen arvoinen hoitovaihtoehto.

Robert Paul

Välitön leikkaus ei tarpeen vatsa-aortan pienten aneurysmien hoidossa

Samaan aikaan julkaistiin kaksi laajaa monikeskustutkimusta, jotka vertasivat vatsa-aortan pienen aneurysman välitöntä leikkaushoitoa kaikututkimuksella tai tietokonekerroskuvauksin tapahtuvaan seurantaan yhteensä yli 2 000 potilaan aineistossa.

Juhani Airaksinen

Raskaudenaikainen tupakointi johtaa rikollisuuteen?

Äidin raskaudenaikaisella tupakoinnilla on ymmärrettävästi haitallisia vaikutuksia kehittyvään sikiöön. Nämä haitalliset vaikutukset näyttävät ulottuvan pitkälle aikuisikään ja ilmenevän käyttäytymisen häiriöinä.

Raimo Kr Salokangas

Montelukastista vain vähän hyötyä kroonisen astman hoidossa?

Leukotrieenireseptorien antagonisti montelukastista ja sen sukulaislääkkeistä on havaittu hyötyä kliinisissä kontrolloiduissa astmatutkimuksissa. Tällöin kyseessä ovat olleet tarkoin kriteerein valitut potilaat, mahdollisimman homogeeninen joukko. Kalifornialaiset selvittivät kuitenkin nyt lääkkeen etua pitempään jatkuneen astman hoidossa lähinnä kliinisen käytännön mukana annettuna. Tavoitteena oli mm. selvittää, voidaanko steroidilääkitysten käyttöä saada vähenemään. Ohjeena oli kontrollikäynneillä stabiilissa tilanteessa koettaa vähentää steroidihoitoa 20 %:lla. Selvitys ei retrospektiivisen ja lähinnä tarkkailevan luonteensakaan suhteen vastaa tasoltaan kontrolloitua lääketutkimusta, mutta antaa kuvaa hoidon vaikuttavuudesta.

Hannu Puolijoki

Sikiöaikainen hapenpuute johtaa skitsofreniapotilailla ja heidän sisaruksillaan aivokudoksen muutoksiin

Yleisen käsityksen mukaan huomattavalla osalla skitsofreniapotilaista aivojen kuorikerroksen harmaa aine on vähentynyt ja aivonestetila on suurentunut. Skitsofreniapotilailla on myös usein ollut synnytykseen liittyneitä komplikaatioita. Vähemmän tiedetään siitä, minkälainen yhteys synnytyskomplikaatioilla - ennen muuta hapenpuutteella - on skitsofreniapotilaiden aivomuutoksiin. Tätä tutkittiin suomalaisessa kaksosaineistossa, jossa verrattiin skitsofreniaan sairastuneiden, heidän ei-psykoottisten kaksospariensa ja kaltaistettujen verrokkien aivolöydöksiä. Verrokkien suvussa ei ollut esiintynyt psykooseja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Perätilasynnytyksen tapa ja äidin puerperaalinen terveydentila

Perätilasynnytystä koskeva monikeskustutkimus Kanadasta herätti obstetrikoissa ristiriitaisia tunteita vuonna 2000. Täysiaikaisessa perätilassa todettiin suunniteltu keisarileikkaus alatiesynnytystä suotuisammaksi sekä vastasyntyneen että äidin välittömän terveydentilan kannalta. Tutkimusasetelmaa ja löydöksiä on melkoisesti kritisoitu ja pitkäaikaisseurantoja kaivattu. Sama ryhmä on nyt kartoittanut noin 1 500 äidin terveyttä 3 kk synnytyksen jälkeen. Sektiolla synnyttäneillä äideillä oli vähemmän virtsanpidätysongelmia (RR 0,62, 95 %:n luottamusväli 0,41- 0,93) ja myös flatusongelma oli heillä merkitsevästi vähäisempi. Muita eroja terveydentilassa ei havaittu. Tämäkin tulos puhuu suunnitellun sektion puolesta. Artikkelissa toisaalta tuodaan esille se, että perätilan synnytystavan valinnassa on otettava kantaa useisiin lyhyen ja pitkän aikavälin tekijöihin, joista monien merkitystä ei tunneta.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kinolonien akilleenkantapää

Hyvä muistutus fluorokinoloniantibioottien yhdestä haittavaikutuksesta on kuvattu BMJ:n Minervan palstalla. Siinä on 55-vuotiaan miehen jalat, kummastakin akillesjänteet poikki. Mies oli saanut keuhko-ongelmiinsa levofloksasiinia ja prednisolonia. Kahden viikon kuluttua napsahti miehen kumartaessa videota vaihtamaan. Ruptuuran hoito oli konservatiivinen. Jännevamma on fluorokinolo-nihoidon tunnettu komplikaatio. Tässä tapauksessa kortisoni oli varmaan edistämässä vamman syntyä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lapsen unihäiriö ja äidin masennus

Jos imeväisikäinen itkee ja valvoo yöt, äiti väsyy ja masentuu, eikä kenelläkään ole kivaa. Australialaisissa neuvoloissa satunnaistettiin 156 huonosti nukkuvaa 6-12 kk:n ikäistä vauvaa. Interventioryhmässä vanhempia ohjattiin opettamaan vauva nukkumaan joko pidentämällä aikaa, jolloin he reagoivat lapsen itkuun, tai vähitellen vähentämällä läsnäoloa lapsen nukahtaessa. Tavoitteena oli lapsen nukahtaminen yksin. Vertailuryhmän vanhemmat saivat vain kirjallisen ohjeen normaalista unirytmistä. Interventioryhmän vauvat nukkuivat 2 kk:n kuluttua paremmin ja äidit olivat vähemmän masentuneita, mutta ero ei ollut merkitsevä enää 4 kk:n kuluttua. Tyhjää parempi silti.

Marjo Renko

Lyhyesti: Myös uusien psykoosilääkkeiden käytössä hoitomyöntyvyysongelmia

Uusia psykoosilääkkeitä on pidetty perinteisiä psykoosilääkkeitä parempina mm. hoitomyöntyvyyssyistä. Prospektiivisessa tutkimuksessa vertailtiin erityyppistä lääkettä saaneiden hoitomyöntyvyyttä 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alusta. Toisen polven lääkkeitä saaneista 57,4 % ja perinteisiä lääkkeitä saaneista 49,9 % käytti lääkettä ohjeen mukaisesti 6 kuukauden kohdalla (p = 0,05), ja vastaavat osuudet 12 kuukauden kohdalla olivat 54,9 % ja 50,1 % (p = 0,11). Perinteisiä lääkkeitä saaneet olivat ilman lääkitystä 7 päivää kuukaudessa ja toisen polven lääkettä saaneet 4 päivää kuukaudessa. Potilaiden hoitomyöntyvyys uuden polven psykoosilääkkeisiin oli siis tässäkin parempi, mutta erot eivät ole kovin suuria ja myös uusia lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitomyöntyvyyttä tulee tukea.

Raimo Kr Salokangas

Infliksimabi Crohnin taudin pitkäaikaishoidossa

Vaikean Crohnin taudin hoitossa on ruvettu käyttämään influksimabia, tuumorinekroositekijä alfan vasta-ainetta. TNF-alfa on keskeinen suolistotulehdusta ylläpitävä sytokiini, ja infliksimabin käyttö tuo remission monille potilaille, joita muut lääkkeet steroideja ja metotreksaattia myöten eivät ole auttaneet. Infliksimabin pitkäaikaistehosta ei ole ollut tietoja. Nyt julkaistava ACCENT I -tutkimus täyttää tämän aukon.

Robert Paul

Miehen ympärileikkauksella on etunsa

Miehen ympärileikkauksen on perimätiedon ja joidenkin tutkimustenkin mukaan oletettu vähentävän syfiliksen, penissyövän, virtsainfektioiden ja muiden sukupuolitautien riskiä. Jopa HIV-tartunnan riskin väheneminen on mahdollinen tämän operaation jälkeen. Kondyloomainfektio lisää useiden tutkimusten mukaan genitaalien syöpää sekä miehellä että naisella, mutta ympärileikkauksen yhteydestä siihen ei ole varmaa tietoa. Tämän takia kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli jäseniä Euroopasta, Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta, teki analyysin seitsemästä tapaus-verrokkitutkimuksesta, joissa selviteltiin naisen kohdunkaulan syövän yhteyttä hänen miehensä HPV-infektioon ja ympärileikkaukseen.

Pertti Kirkinen

Stressi ja astma - verkko tihenee

Yllä olevalla otsikolla tarkastelee arvostetun lehden pääkirjoittaja astman ja stressin välistä yhteyttä. Kimmokkeena on samasta numerosta löytyvä alkuperäistyö, jossa todettiin 20 nuorella lievää astmaa sairastavalla college-opiskelijalla useiden sairauden aktiivisuuteen viittaavien merkkiaineiden tasojen nousua koestressin yhteydessä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ylipaino vaikuttaa pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen tulokseen

Yli 3 600 potilasta käsittäneen BARI-tutkimuksen jälkianalyysien mukaan ylipainolla on merkitystä sepelvaltimotaudin ka-joavan hoidon komplikaatioihin ja tulokseen. Yllättäen ylipaino vähensi merkittävästi pallo- laajennuksen sairaalavaiheen komplikaatioita, mutta ei vaikuttanut mitenkään ohitusleikkauskomplikaatioihin. Viiden vuoden seurannassa ylipaino ei vaikuttanut pallolaajennusryhmän ennusteeseen. Huomattava ylipaino (BMI > 30 kg/m2) lisäsi sen sijaan ohitusleikkauksella hoidettujen potilaiden kuolleisuuden 3-5-kertaiseksi.

Juhani Airaksinen