Lyhyesti: Masennuksen jäännösoireita pitkään

Masennuksesta toipuminen on usein osittaista ja ns. jäännösoireet voivat haitata potilaan elämää vielä pitkään. Tällöin potilas on myös erityisen herkkä sairastumaan uudelleen. Amerikkalainen väestötutkimus osoitti vakuuttavasti, että masennusepisodin jälkeinen oireilu väheni kyllä tasaisesti, mutta oireita oli vielä vuoden kuluttua. Toimintakyvyn häiriöt, joita mitattiin mm. vaikeina päivinä ja sairauspäivinä, palasivat normaalille tasolle 6 kuukauden jälkeen. Masennuksen jälkeinen toipilasvaihe kestää siis varsin pitkään ja oireista toipuminen näyttää tapahtuvan hitaammin kuin toimintakyvyn palaaminen ennalleen. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun depressiopotilaita hoidetaan ja pyritään ehkäisemään uusien masennusjaksojen puhkeamista heillä.

Raimo Kr Salokangas

Tupakoinnin vaikutus sikiöön myös äidin genotyypin mukaan

Pieneen syntymäpainoon liittyy perinataalisten ongelmien, kuten synnytyksen aikaisen hapenpuutteen, vastasyntyneen hypoglykemian, lämmönsäätelyhäiriöiden ja muiden postnataaliadaptaatioon liittyvien ongelmien selvä lisääntyminen. Odottavan äidin tupakointi on kehittyneissä maissa suurin syntymäpainoa vähentävä riskitekijä. Sen merkitys on yleisesti tiedossa, mutta siihen näyttää olevan varsin vaikea vaikuttaa. Äidin tupakointi lisää alle 10 persentiilin syntymäpainon riskiä 1-3-kertaiseksi.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista masennuksesta

Kilpirauhashormonia on käytetty masennuksen hoidossa tukilääkityksenä, kun riittävää toipumista ei ole saavutettu pelkillä masennuslääkkeillä. Sitä on myös ehdotettu nopeuttamaan jo alkuvaiheen toipumista. Tätä koskeneessa meta-analyysissä todettiin, että 5 tutkimuksessa 6:sta trijodityroniinin (T3) lisäys trisykliseen masennuslääkitykseen nopeutti merkitsevästi masennusoireiden vähenemistä. T3:n vaikutus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Onkin ilmeistä, että jo hoidon alkuvaiheessa antidepressiiviseen lääkitykseen liitetty kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Laskimotromboosi usein estettävissä

Kanadassa selvitettiin, kuinka usein laskimoveritulppa olisi estettävissä ja miksi näin ei ollut tapahtunut. Aineisto koostui 253 tromboosista 245 potilaalla, ja 44 (17 %) niistä olisi ollut estettävissä asianmukaisella profylaksialla. Nämä muodostivat 2/3 niistä, joille tromboosiprofylaksia oli suositusten mukaan tarpeen. Useimmiten syynä oli profylaksian laiminlyönti (48 %), sen riittämätön pituus (23 %) tai väärä muoto (21 %). Profylaksian aiheita olivat muu kuin ortopedinen kirurgia, pneumonian hoito tai aivotromboosi, johon liittyi alaraajan halvaus. Riskitekijöinä korostuivat immobilisaatio, syöpä ja ylipaino. Siis estää voitaisiin 1/6 laskimotrombooseista ja 2/3 niistä joille suositellaan profylaksiaa. Mielenkiintoinen havainto, ei vain kliinikoiden vaan myös talousihmisten ihmeteltäväksi

Hannu Puolijoki

Inhalaatiosteroidilla ja sympatomimeetillä saadaan vastetta pitkään

Kovin laajoja selvityksiä ei ole käytössä siitä, kuinka pitkään inhalaatiosteroideilla ja keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä saadut myönteiset alkuvaikutukset astman hoidossa säilyvät. Hollantilaiset tutkivat tätä 68 astmapotilaan seurannassa, jonka pituus oli yhteensä 5,5 vuotta. Käytössä oli perusvaiheessa inhaloiden terbutaliinia 500 myyg x 4/pv ja beklometasonia 200 myyg x 4/pv.

Hannu Puolijoki

Kiniinin vaarallinen haittavaikutus

Vuonna 1994 kuvattiin ensimmäiset kiniiniä käyttäneet potilaat, joille ilmaantui tromboottinen trombosytopeeninen purppura/hemolyyttis-ureeminen syndrooma (TTP-HUS). Matkan varrella on ilmennyt, että tämä haittavaikutus on varsin tyypillinen kiniinille. Nyt Yhdysvalloissa Oklahoman veri-instituutti raportoi laajemmasta potilasotoksesta; tämä instituutti näet huolehtii alueensa kaikista plasmanvaihdoista, joka on TTP-HUS:n valinnaishoito.

Robert Paul

Hippokampuksen verenkierto vilkasta akuutissa depressiossa

PET-tutkimusten mukaan vakavassa masennuksessa aivojen prefrontaalisen ja gingulan etuosan kuorikerroksen sekä nucleus caudatuksen verenkierto ja glukoosimetabolia ovat hidastuneet, kun taas amygdala-hippokampuskompleksin verenkierto on vilkastunut. Toisaalta hippokampuksen volyymi on masennusta sairastaneilla usein pienempi kuin terveillä. Nämä tutkimukset perustuvat kuitenkin pieniin ja valikoituneisiin aineistoihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pikatesti astmaan?

Kaikelle pitäisi olla pikatestejä, kiire kun on jatkuvaa. Kahden minuutin metakoliini-inhalaatioaltistusta voidaan jo pitää varsin hyvin pikasellaisena, mutta mikä onkaan sen luotettavuus. Kanadalaiset saivat tuhannella potilaalla varsin luotettavan tuntuisia tuloksia, joita kommentoidaan pääkirjoituksessakin. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että ns. metakoliinipositiivisuus ei ole sama asia kuin astma eikä negatiivisuus poissulje tautia. Mutta mielenkiintoinen avaus ajatellen terveydenhuoltomme tutkimuksiin tukehtuvaa rulettia...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet altistavat vanhusta itsemurhalle

Ruotsalaisessa haastattelututkimuksessa selvitettiin itsemurhaan päätyneiden vanhusten sosiaalisia stressitekijöitä. Itsemurhan tehneet vanhukset olivat somaattisesti ja psyykkisesti sairaampia, heillä oli ollut enemmän taloudellisia huolia ja erimielisyyksiä perheenjäsenten kanssa, heidän koulutustasonsa oli matalampi, he kokivat itsensä yksinäisemmiksi ja heidän perheessään esiintyi enemmän itsemurhia kuin vertailuvanhuksilla. Monimuuttuja-analyysissä psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet jäivät ainoiksi merkitseviksi selittäjiksi. Psyykkinen häiriö kasvatti suhteellisen riskin yli 50-kertaiseksi ja perheriidat noin 10-kertaiseksi. Havainto antaa pohdittavaa itsemurhien ehkäisyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sydänperäisen äkkikuoleman ehkäisy edelleen ongelma

Suomalainen tutkimus sai harvinaisen suurta arvostusta, kun New England Journal of Medicine julkaisi professori Heikki Huikurin ym. katsauksen sydänperäisen äkkikuoleman syistä ja ehkäisymahdollisuuksista. Sydänsairaudet ovat tärkein kuolemansyy länsimaissa ja noin puolet sydänkuolemista tapahtuu äkillisesti. Nykyisin pystytään tunnistamaan varsin luotettavasti useita harvoin esiintyviä sydänsairauksia ja tiloja, joissa äkkikuoleman vaara on suuri, ja ehkäisykeinotkin, kuten lääkkeet ja etenkin rytmihäiriötahdistimet, ovat tehokkaita näissä pienissä riskiryhmissä. Kuitenkin valtaosa äkkikuolemista ilmenee näennäisen satunnaisesti ns. terveessä väestössä. Toistaiseksi ei ole riittävän tarkkoja menetelmiä, joilla riskialttiit henkilöt voitaisiin seuloa väestöstä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: B6-vitamiini lievittää tardiivia dyskinesiaa

Tardiivi dyskinesia on yksi hankalimmista ja vaikeimmin hoidettavista psykoosilääkkeiden haittavaikutuksista. Pienessä, vain 15 potilasta käsittävässä kaksoissokkotutkimuksessa todettiin, että 400 mg:aan vuorokaudessa nostetulla B6-vitamiiniannoksella dyskineettiset ja parkinsonismioireet lievenivät kolmanteen hoitoviikkoon tultaessa merkitsevästi enemmän kuin lumelääkkeellä. Aktiivista vaihetta seuranneen wash-out -jakson aikana oireet palasivat ennalleen. Hoitoon ei liittynyt haittavaikutuksia. Näyttääkin siltä, että B6-vitamiinilla voidaan ainakin tilapäisesti lievittää tardiivin dyskinesian hankalia oireita.

Raimo Kr Salokangas

Pieni kortisoniannos ja pitkävaikutteinen avaava lääke hyvä yhdistelmä astmassa

Astman hoidossa on taitettu pitkään peistä siitä, millainen inhaloitavan steroidin annoksen tulisi varsinkin hoidon alkuvaiheessa olla: suuriko vai pienikö, ja miten liittää siihen muuta lääkitystä. Nyt on valmistunut laaja asiaa koskeva selvitys, ns. OPTIMA-tutkimus, jossa käytettiin pieniä budesonidiannoksia ja avaavaa nopea- mutta samalla pitkävaikutteista formoterolia.

Hannu Puolijoki

Bakteriofagin entsyymillä pneumokokin kimppuun

Bakteriofagit ovat bakteerien viruksia. Niille on tyypillistä erittäin suuri spesifisyys bakteerilajien ja alatyyppien suhteen. Bakteriofageja käytetäänkin hyvän erottelukykynsä vuoksi monien bakteerilajien epidemiologisessa tutkimuksessa. Näitä bakteerien vitsauksia on jonkin verran käytetty infektioiden hoidossakin, mutta siihen tarkoitukseen ne ovat liiankin spesifisiä. Onnistunut hoito edellyttää infektion aiheuttajan tarkan tunnistamisen ja juuri siihen iskevien bakteriofagien käytön.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettamiseen tähtäävästä ohjelmasta hyötyä

Astman vuoksi päivystyksessä käyneiden 3-12-vuotiaiden, lähinnä kalifornialaisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten vanhempiin yritettiin vaikuttaa hoitajavetoisella ohjelmalla, jossa tähdättiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin informaatiota astmasta. Tutkimukseen kului virtsan nikotiinipitoisuuksien määritys ryhmän lapsilta muiden parametrien kuten pahenemisvaiheiden tilastoinnin ohella. Koordinoidulla ohjelmalla saatiin hyötyä: astman hoitoepisodit vähenivät ja virtsan nikotiinimääritykset tukivat interventioiden hyödyllisyyttä, joskin tilastollisen merkitsevyyden kannalta ongelmia oli mm. seurannasta putoamisen vuoksi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lisääntynyt kortisolin eritys psykoottisessa depressiossa

Epidemiologisten ja geneettisten tutkimusten mukaan psykoottinen ja ei-psykoottinen masennus eroavat toisistaan, ja myös ennuste on erilainen. Pienehkössä tutkimuksessa vertailtiin masennuspotilaiden ja terveiden neuropsykologisia testituloksia ja kortisolineritystä. Psykoottisilla masennuspotilailla oli enemmän puutteita muistisuorituksissa ja suurempi iltapäivän kortisolineritys kuin muilla masennuspotilailla ja terveillä. Tutkijat olettavatkin, että psykoottinen masennus eroaa endokriinisesti muusta masennuksesta ja että lisääntynyt kortisolineritys voi olla syy kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Jos näin on, myös endokriinisen hoidon mahdollisuus voi olla tärkeä.

Raimo Kr Salokangas

Voiko vaurioitunut sydän korjata itsensä?

Luuytimen ja muutamien muiden kudosten vauriot voivat korjautua solujen regeneraatiokyvyn ansiosta. Meille on opetettu, että sydänlihassolut eivät voi jakautua eikä kuolleiden sydänsolujen tilalle siis kasva uusia. Olemassa olevat solut voivat korkeintaan kasvaa kooltaan, hyper-trofioitua, mutta tämä mekanismi ei ole riittävä korjaamaan lihaskatoa. Tämäkin vanha lääketieteellinen totuus on nyt kokemassa kovia. Jokin aika sitten sydänlihassoluissa todettiin mitoottisia kuvioita solun jakautumisen merkkinä heti sydäninfarktin jälkeen, eniten juuri infarktin reuna-alueilla. Epäselväksi jäi, olivatko jakautuvat solut paikallisia myosyyttejä vai sydämen ulkopuolelta paikalle vaeltaneita kantasoluja.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030