Lyhyesti: Antibioottien käyttö yhteydessä astmalääkkeen tarpeeseen?

Bostonissa selvitettiin retro-spektiivisesti, käyttävätkö sellaiset 6-55-vuotiaat astmapotilaat, joilla on käytössä etupäässä vain keuhkoputkia laajentava lääkitys, enemmän antibiootteja kuin ne, joilla on myös anti-in-flammatorinen astmalääkitys hoidon osana. Hypoteesi ei pitänyt kutiaan, vaan antibioottien käyttö oli se sijaan yhteydessä astmalääkkeiden kokonaiskäyttöön ja kasvoi molempien lääkeryhmien käytön lisääntyessä. Antibioottien käytön asianmukaisuutta ei kyetty arvioimaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Diagnostiikka vaikuttaa dementian määrään

Ei ole uutinen, että diagnostiset kriteerit vaikuttavat siihen, miten paljon eri sairauksia västöstä löytyy. Esimerkiksi skitsofreniaa diagnosoitiin samojen sairauskertomustietojen perusteella New Yorkissa noin kaksi kertaa niin paljon kuin Lontoossa; tämä johtikin tautiluokitusten uusimiseen. Nyt on vertailtu dementian määriä kahden tautiluokituksen perusteella. Saksalaisen väestötutkimuksen perusteella 75 vuotta täyttäneistä sai 17,4 % dementiadiagnoosin DSM-III-R-luokittelulla, kun vastaava osuus ICD-10-luokittelulla oli 12,4 %. Viiden prosenttiyksikön eroa ei voida pitää pienenä. Erityisesti yli 90-vuotiaiden ryhmässä ICD-10:n perusteella diagnosoitiin vähemmän dementiaa kuin DSM-III-R:n perusteella. Näyttää siltä, että nimenomaan ICD-10:ssä, joka on siis meilläkin käytössä, ilmenee ongelmia vanhimpien henkilöiden dementian arvioinnissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Psykososiaalinen tukihoito ei pidennä rintasyöpäpotilaiden elinikää

Ryhmäterapiana annetun psykososiaalisen tukihoidon on aiemmin havaittu pidentävän etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavien potilaiden elinikää. Tulos ei kuitenkaan saanut tukea uudessa huolellisesti tehdyssä tutkimuksessa, jossa 235 etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin joko viikoittain psykososiaalista tukihoitoa saavaan joukkoon tai vertailuryhmään. Terapiaa annettiin ryhmäterapiana, se oli luonteeltaan tukea antavaa ja potilaita rohkaistiin tuomaan esiin syöpään liittyviä tunteitaan. Terapiaa saaneiden mieliala säilyi parempana kuin verrokkien, ja heillä oli vähemmän kipuja osin mahdollisesti tehostuneesta kivun hoidosta johtuen. Elinajan pituus oli kuitenkin riippumaton siitä, annettiinko psykoterapiaa vai ei.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Aum Shinrikyolla surkeat mikrobiologit - onneksi

Japanilainen Aym Shinrikyo -kultti tuli tunnetuksi vuonna 1995 Tokion metroon tekemästään sariinikaasuiskusta. Kesäkuussa 1993 tämä samainen porukka levitti pernaruttobakteerisuspensiota päämajansa katolta eräässä Tokion esikaupungissa. Touhusta ei ollut kenellekään mitään terveydellistä haittaa, ja se paljastui naapurien ihmetellessä rakennuksesta leviävää karmeaa hajua. Käytetty bakteerikanta on nyt tukittu ja se on osoittautunut Japanissa eläinten rokottamiseen käytetyksi kannaksi, joka on täysin avirulentti. Tämä osoittaa, ettei lahkoon ainakaan ammattitaitoisia mikrobiologeja ollut haksahtanut. Viime syksynä Yhdysvalloissa olivatkin sitten liikkeellä ammattilaiset.

Matti Viljanen

Voiko oireettoman skitsofreniapotilaan psykoosilääkityksen lopettaa?

Psykoosilääkkeitä käytetään skitso-freniapotilailla positiivisten psykoottisten oireiden hoitamiseen ja niiden uudelleenilmaantumisen ehkäisyyn. Mutta voidaanko lääkitys lopettaa, kun potilaan psykoosioireet ovat poistuneet? Tätä tutkittiin 54:n äskettäin sairastuneen vapaaehtoisen skitsofreniapotilaan aineistosta. Potilaat olivat ennen tutkimusta saaneet flufenatsiini-injektiolääkitystä vähintään vuoden ajan ja olivat olleet oireettomia vähintään 3 kuukautta. Tutkimusasetelmassa potilaat jaettiin kahteen ryhmään. Kaksoissokkovaiheessa molemmat ryhmät saivat 12 viikkoa flufenatsiinia ja 12 viikkoa lumetta. Tämän jälkeen potilaita seurattiin avoimella asetelmalla siten, että tutkimus kesti kokonaisuudessaan lähes 2 vuotta. Jos potilaalle ilmaantui psykoottisia oireita tai hän pyrki jättäytymään pois hoidosta, lääkehoito aloitettiin uudelleen.

Raimo Kr Salokangas

Hengitysteiden inflammaatio säilyy, vaikka astma olisikin remissiossa

Atooppisen astman oireet poistuvat usein puberteetissa ja astman sanotaan hävinneen. Mutta onko myös hengitysteiden inflammaatio hävinnyt - useinhan oireet sitten myöhemmällä iällä palaavatkin. Hollantilaiset selvittivät tätä ottamalla bronkusbiopsioita 19 atooppista astmaa sairastavalta, 18 remissiossa olevalta astmaatikolta ja 17 verrokilta; henkilöiden iät olivat 18-25 vuotta. Remission mediaani oli 5 vuotta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lihavuus pahentaa unenaikaisia hengityshäiriöitä myös raskauden aikana

Kollegat Maasilta ym. raportoivat tuloksia raskaana olevien 11 lihavan ja 11 verrokin unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimuksesta; tutkimukset tehtiin alkuraskaudessa viikon 12 ja loppuraskaudessa viikon 30 jälkeen. Jo alkuraskaudessa erot olivat selviä lihavien haitaksi niin apneaindekseissä, happisaturaation laskuissa kuin kuorsauksessakin. Löydökset säilyivät ja osin mm. kuorsauksen osalta korostuivat raskauden edetessä. Unityypeissä ei sinänsä ollut oleellista eroa, molemmissa ryhmissä nukuttiin huonosti loppuraskaudessa. Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat olla taustatekijänä liikalihavuuteen liittyville raskausongelmille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Influenssa vai RSV?

Sekä influenssavirukset että RS-virukset aiheuttavat hengitystieinfektioita talvikausina. RS-viruksen on ajateltu vaivaavan erityisesti lapsia. Englannissa kysyttiin, paljonko RSV-infektioita on vanhemmissa ikäluokissa ja miten paljon niitä pannaan influenssan piikkiin. Kolmena peräkkäisenä talvena kerättiin influenssaoireisista avohoitopotilaista yli 2 000 nenänielunäytettä ja tehtiin virusmääritykset DNA-tempuin. 700 influenssaa löytyi, mutta myös vajaat 500 RS-virusta, ja jälkimmäistä todettiin melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja samaan aikaan kuin influenssaviruksiakin.

Heikki Arvilommi

E-pillerit ja sydäninfarktiriski

Ehkäisypillereihin liittyvästä veritulppariskistä on tiedetty vuosikymmeniä. Riskin lisääntyminen on liitetty estrogeenikomponentin määrään, naisen ikään, liitännäisiin trombia suosiviin tekijöihin ja gestageenikomponentin laatuun. Runsas tupakointi lisää veritulpan ilmaantumista kymmenkertaisesti. 1995 julkaistut tutkimukset väittivät erityisesti kolmannen polven gestageenien, desogestreelin ja gestogeenin, aiheuttavan enemmän laskimotukoksia kuin aiemmin käyttöön tulleiden toisen polven gestageenien, joita ovat esimerkiksi levonorgestreeli ja lynestrenoli. Riskin lisääntymistä on kuitenkin pidetty vähäisenä ja kiistanalaisena.

Pertti Kirkinen

Steroidi tehostaa sinuiitin hoitoa

Nenäsuihkeina otettavien steroidien käyttö on lääkkeiden vaikutuksen keston pidentymisen ja annosten pienenemisen myötä vuosien mittaan tullut turvallisemmaksi. Steroidien hyvä anti-inflammatorinen teho houkuttelee käyttämään niitä myös tukihoitona infektioita hoidettaessa.

Seppo Yt Junnila

Paljon melua - toistaiseksi lähes tyhjästä?

Foramen ovale jää sikiökauden jälkeen avoimeksi noin kolmanneksella. Avoimen foramenin ja sulkeutunutta aukkoa peittävän kalvon aneurysmaattisen pullistuman tilastollista yhteyttä aivoverenkiertohäiriöihin on tutkittu 15 vuoden ajan. Edelleen on epäselvää, missä määrin nämä sydämen eteisväliseinän rakenteet vaikuttavat aivohalvauksen uusiutumisvaaraan puhumattakaan näyttöön perustuvista hoitoratkaisuista.

Juhani Airaksinen

Suomi ei olekaan masentuneiden maa

Usein toistetun väitteen mukaan suomalaiset ovat masentunutta kansaa, mutta onko väitteelle kunnollista tutkimusnäyttöä? Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa vertailtiin masennuksen esiintyvyttä Englannissa, Irlannissa, Norjassa, Espanjassa ja Suomessa. Espanjaa lukuun ottamatta mukana oli kustakin maasta kaupunki- ja maaseutualueet; Suomesta Turku ja sen ympäristöä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä yhteinen geneettinen tausta

Kouluikäisten kaksosparien kyselytutkimuksella selvitettiin hyperaktiivisen tarkkaavaisuushäiriön ja käytöshäiriöiden geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä osoittautui olevan suhteellisen voimakas yhteinen geneettinen tausta. Silloin, kun nämä molemmat häiriöt ilmenevät samanaikaisesti, kyse on geneettisesti vakavammasta häiriöstä. Lisäksi käytöshäiriöihin vaikuttaa ympäristötekijöitä, jotka tarkkaavaisuushäiriöistä puuttuvat. Rajoituksistaan huolimatta tutkimus antaa se aiheen pohtia, onko käytöshäiriöissä pitkälti kyse sosiaalisesti komplisoituneesta tarkkaavaisuushäiriöstä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidit, kortisonikuurit ja luukato

Japanilaiset selvittivät 35 astmaatikon (15 miestä, 20 postmenopausaalista naista) keskimäärin 765 myyg:n beklometasoniannoksen (vaihteluväli 100-1 730 myyg/pv; käyttöaika keskimäärin 7,7 vuotta) päivittäisen käytön vaikutuksia. Selvityksessä ilmeni, että pelkkä inhalaatiosteroidi ei aiheuttanut luun tiheyden heikkenemistä (DEXA), mutta jos käytössä oli myös kortisonikuureja suun kautta (esim. > 2,5 kuuria vuodessa; n = 9), niin silloin havaittiin laskuja luuntiheysarvoissa. Tutkimuksen puutteista huolimatta kirjoittajat pitävät beklometasonia tällä annostuksella turvallisena luuston kannalta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astman vaihtoehtohoidot suosittuja USA:ssa

Kaliforniassa jopa 42 % astmasta ja ylähengitysteiden oireista kärsivistä turvautuu vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin, joista osaan saattaa liittyä voimakkaidenkin sivuvaikutusten riski (efedra, kiinalaiset yrtit ja kofeiinituotteet). Tietoa asiasta saatiin strukturoidulla puhelinhaastattelulla 350:ltä näitä sairauksia potevalta. Chest-lehden pääkirjoituksen laatijakin on huolissaan asiasta. Syytä on varmasti lääkärien asenteissa ja Yhdysvalloissa noudatetussa astman hoidon logiikassa, mutta myös median luomassa kuvassa vaihtoehtotuotteiden vaikutuksista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Statiinit tulossa myös aorttaläpän ahtauman hoitoon?

Äskettäin on havaittu valtimotaudin vaaratekijöiden olevan yhteydessä nopeaan aorttaläpän ahtautumiseen. Aorttaläpän kalkkeutuminen on tärkeä ahtauman etenemisnopeuden ennustaja ja mittari. Saksassa tutkittiin LDL-kolesterolin vaikutusta 104 potilaan aorttaläppään. Kalkkeutuminen oli matalamman LDL-kolesteroliarvon (3,36 mmol/l) ryhmässä merkitsevästi (p < 0,001) hitaampaa keskimäärin 15 kuukauden seurannassa. Clevelandissa selviteltiin puolestaan 174 aorttaläppäahtaumapotilaan jälkianalyysissä statiinien vaikutusta taudin etenemiseen. Kolmas-osalla potilaista oli käytössä statiini, ja kalkkisen aorttaläpän ahtautuminen oli heillä merkitsevästi hitaampaa kuin potilailla ilman statiinihoitoa vähintään vuoden seurannassa. Satunnaistettua tutkimusta odotetaan varmistamaan tätä mielenkiintoista löydöstä.

Juhani Airaksinen

Lapsuus- ja nuoruusiän masennus on riski aikuisiän masennukselle

Kuuluisassa Maudsleyn sairaalassa vuosina 1970-83 hoidetuille, masennusdiagnoosin saaneille lapsipotilaille (keski-ikä 14 vuotta) tehtiin seurantatutkimus 20 vuotta hoidon jälkeen. Tällöin kävi ilmi, että kolme neljäsosaa heistä sairastui aikuisiässä depressioon. Sillä, oliko masentuneella lapsella ilmennyt myös käytöshäiriöitä, ei ollut vaikutusta aikuisiän depression yleisyyteen. Sen sijaan alkuvaiheen käytöshäiriöt ennakoivat aikuisiässä antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, huumeriippuvuutta ja alkoholismia.

Raimo Kr Salokangas

Ranskassa korkein oikeus antoi päätöksen sikiötutkimuksista

Ranskan korkein oikeus on äskettäin määrännyt korvauksia kahdessa tapauksessa, joissa sikiön synnynnäisen sairauden diagnostiikan puutteellisuuden tai laiminlyönnin takia äidillä ei ollut mahdollisuutta harkita raskauden keskeytystä. Toisella lapsella oli 21-trisomia ja toisella vihurirokon aiheuttamat vammat. Synnytyslääkäri ei tiedottanut riittävästi lisääntyneestä trisomiariskistä ja raskaudenaikainen vihurirokko jäi hoitavalta obstetrikolta toteamatta, joten lääkärit velvoitettiin täysiin korvauksiin syntyneiden lasten sairauksien elinikäisistä haitoista.

Pertti Kirkinen

Nefrektomiasta hyötyä myös metastasoineessa munuaissyövässä

Paikallisen munuaissyövän hoito on tunnetusti nefrektomia, mutta nefrektomian hyödyllisyydestä etäpesäkkeitä lähettäneen munuaissyövän hoitona on esitetty eriäviä mielipiteitä. Primaarituumorin poisto saattaa tässäkin tilanteessa vähentää paikallisia syöpään liittyviä komplikaatioita, ja se saattaisi edistää mahdollisuuksia saada systeemihoidoilla aikaan hoitovaste, mutta toisaalta itse leikkaukseen voi liittyä haittavaikutuksia, jopa kuolleisuutta.

Heikki Joensuu

Serotoniinin takaisinoton estäjillä ei tehoeroja

Masennuslääkkeinä käytettävät serotoniinin takaisinoton selektiiviset estäjät ovat purjehtineet myötätuulessa ja hoidoissa palaa rahaa. Jokaisen SSRI-lääkkeen teho on parempi kuin lumeen ja trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna haitat ovat pienemmät. Eri molekyylien keskinäiset tehovertailut ovat kuitenkin olleet niukkoja ja pääosin laitospotilaiden lyhytkestoiseen seurantaan perustuvia. Hoitovuosista pääosa sen sijaan toteutuu avohoitona ja seurannasta vastaavat yleislääkärit.

Seppo Yt Junnila