Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien systeemivaikutukset terveillä ja astmaa sairastavilla erilaiset

Britit tutkivat, onko systeemivaikutuksissa eroa, kun annetaan seitsemän päivän ajan flutikasonia 1 500 myyg/pv, budesonidia 1 600 myyg/pv tai lumelääkettä terveille (n = 46) ja astmaa sairastaville (n = 31) (jälkimmäisille ei lumetta). Terveillä oli perustasolla virtsan kortisonimetaboliittien (TCM) pitoisuudet suuremmat kuin astmaatikoilla. Flutikasoni pienensi näitä pitoisuuksia terveillä, mutta budesonidi ei merkitsevästi; astmaatikoilla taas ei lääkkeiden välillä näillä annoksilla ollut oleellista eroa. Virtsan TCM-tasot osoittautuivat jälleen selvästi herkemmäksi kortisoniefektin mittariksi kuin seerumin aamukortisoli tai osteokalsiini; mielenkiintoista on, että budesonidi vähensi viimeksi mainittua. Inhalaatiosteroidien vaikutuksissa hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakseliin ja luumetaboliaan näyttää siis olevan eroja. Lisäksi astmaatikolla ja terveellä vaikutukset ovat erilaiset.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uudet psykoosilääkkeet ehkäisevät paremmin sairaalahoitoon joutumista

Skitsofreniapotilaan sairaalaan joutumista edeltää usein lääkehoidon lopettaminen, usein haittavaikutusten vuoksi. Tutkimusten mukaan uusilla psykoosilääkkeillä on haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteisillä, joten palaavatko niiden käyttäjät harvemmin sairaalahoitoon? Israelilainen väestötutkimus vahvisti tämän: ne sairaalasta kotiutetut skitsofreniapotilaat, jotka saivat joko risperidonia tai olantsapiinia, joutuivat kahden vuoden seurannassa uudelleen sairaalaan (33 % ja 31 %) selvästi harvemmin kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneet (48 %). Koska sairaalahoito muodostaa pääosan skitsofrenian hoitokustannuksista, uusilla psykoosilääkkeillä - huolimatta niiden kalleudesta - voidaan siis vähentää potilaille aiheutuvien inhimillisten ja sosiaalisten haittojen ohella myös sairaalahoidoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hypomaniat esiin uudella seulalla

Mielialan aaltoiluhäiriöt, joissa masennuksen ohella ilmenee joko maanisia tai hypomaanisia vaiheita, jäävät erittäin usein havaitsematta ja siten myös vaille hoitoa. Nyt on kehitetty 13 maniakysymyksen seulamittari, jonka sensitiivisyys (73 %) ja spesifisyys (90 %) ovat varsin hyvät. Menetelmä on helppokäyttöinen ja näyttää tuovan esiin usein huomiotta jäävät hypomaaniset vaiheet. Vaikka mittari oli kehitetty psykiatrista avohoitoa varten, se saattaa olla käyttökelpoinen myös yleislääkärin vastaanotolla, joten siitä vaan mittaria kokeilemaan ja hypomanioita diagnosoimaan.

Raimo Kr Salokangas

Voidaanko depression hoidolla ehkäistä sydänkuolemia?

Depression tiedetään lisäävän sydänsairaiden sydänperäistä kuolleisuutta. Tutkimusten mukaan sairaalassa hoidettujen sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on 2-4 kertaa tavallista suurempi, jos heillä todetaan vakava masennustila. Sen sijaan on epäselvää, lisääkö masennus sydänperäistä kuolleisuutta myös henkilöillä, joilla ei tiedetä olevan sydänsairautta.

Raimo Kr Salokangas

Influenssalääkkeen otto voi olla vaikeaa ikääntyneille

Tsanamiviiria on annettu influenssan estoon ja oireiston vähentämiseen inhalaattorilla. Kuinka tämä onnistuu ikääntyneiltä (yli 65 v), joille lääkkeestä olisi juuri ehkä eniten hyötyä komplikaatioiden ehkäisyn kannalta. Britit tutkivat asiaa 38 potilaalla, jotka käyttivät tsanamiviiria Diskhalerista, ja verrokkeina oli 35 Turbuhalerin käyttöopastuksen vastaavalla tavalla saanutta. Tutkittavat olivat varsin korkeassa iässä, keski-ikä ryhmissä 84 ja 83 vuotta, luonnollisesti molemmissa oli naisenemmistö (25 ja 28) ja kognitiivinen taso vastasi ryhmissä toisiaan (Hodgkinsonin testissä tasot 9,28 ja 9,58). Tutkittavat eivät olleet aiemmin käyttäneet hengitettäviä lääkkeitä. Tutkimukseen otetut olivat osastopotilaita, joilla kliininen tila oli stabiili ja poispääsy sairaalasta lähellä.

Hannu Puolijoki

Lamotrigiinia sentraaliseen kipuun?

Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen kipuoireiston frekvenssiksi on arvioitu 8 %. Tälle sentraaliselle oireelle on tyypillistä kivun esiintyminen niillä vartalon alueilla, joista tuntoaisti on heikentynyt verenkiertohäiriön seurauksena. Sentraalisen kivun hoito on vaikeata. Amitriptyliini on tehokas, mutta sivuvaikutukset saattavat rajoittaa sen käyttöä. Muita lääkityksiä ja hoitomuotoja on kokeiltu runsaasti, mutta varmuudella vanhan amitriptyliinin voittajaa ei ole nähty.

Kari Majamaa

Rokota lapsi niin suojaat vanhuksen?

Influenssaepidemioiden aikana todetaan tilastoissa ylimääräistä kuolleisuutta, eniten vanhusväestössä. Japanissa tämä on erityisen selvää johtuen kenties vanhusten suuresta suhteellisesta osuudesta väestössä. Japanissa toteutettiin ja sittemmin lopetettiin koululaisten influenssarokotus. Sen vaikutusta kuolleisuuteen tutki amerikkalais-japanilainen ryhmä ja tulos on tiiivistetty oheiseen kuvioon. Todennäköisesti laumaimmuniteetti vähensi vanhusten tartuntoja ja siten kuolleisuutta Yhdysvaltain tasolle. Laskelmien mukaan yksi kuolema estyi noin neljänsadan lapsen rokottamisella.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lapsena tehty umpilisäkkeen poisto suojaa haavaiselta koliitilta

Ruotsissa tutkittiin rekistereitä ja havaittiin lähes 213 000 appendektomiapotilaan joukossa mielenkiintoinen yhteys colitis ulcerosaan: Jos umpilisäke poistettiin infektion vuoksi, oli riski sairastua haavaiseen koliittiin pienentynyt seuraavien 30 vuoden aikana verrattuna henkilöihin, joilla umpilisäke oli tallessa. Jos umpilisäke oli puhjennut, oli haavaisen paksusuolitulehduksen riski vain 0,58 (95 %:n luottamusväli 0,38-0,87), kun verrokkeina olivat appendektomialta välttyneet ihmiset. Jos henkilöllä oli todettu lymfadeniitti, riski oli 0,57 (0,36-0,89). Assosiaatio päti vain, jos umpilisäke poistohetkellä oli alle 20-vuotias.

Robert Paul

Lyhyesti: Vakavat seuraukset Tanskan kuningattaren tupakoinnista?

Belgialainen epidemiologi esittää kysymyksen syistä, jotka ovat johtaneet tanskalaisten 45-74-vuotiaiden naisten ikävakioidun kuolleisuuden suurenemiseen vuoden 1978 jälkeen. Muualla EU-maissa muutos on ollut päinvastainen. Tämä 48 % muusta EU-maiden tasosta suurempaan naisten kuolleisuuteen johtanut kehitys on poikkeuksellisen nopea ja suuri. Syyksi ilmiölle spekuloidaan tanskalaisnaisten runsasta tupakointia. Sama artikkeli vetää rohkeasti esille mahdollisena riskitekijänä 1972 valtaan nousseen kuningatar Margareetta II:n tupakoinnin ja tavan esiintyä julkisesti savuketta poltellen. Suositun kuningattaren antama esimerkki voisi lisätä naisten tupakointia ja sitä kautta kuoleman riskiä. Asian todistaisi, mikäli kuningatar lopettaisi tupakoinnin ja naisten kuolleisuus alkaisi taas vähentyä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Laihdutuspillerien aiheuttamat läppäviat

Fenfluramiini ja deksfenfluramiini vedettiin pois markkinoilta koska ne aiheuttivat läppävikoja. Parista amerikkalaisesta seurantatutkimuksesta selviää, että läppäviat eivät näytä progredioivan, kunhan lääkitys lopetetaan. Osalla potilaista, joita kahdessa tutkimuksessa oli yhteensä 964, läppävika näytti vuoden kuluessa jopa lievenevän. Tulos voi merkitä mm. sitä, että läppäkirurgiaan ei näillä potilailla tarvitse ryhtyä millään erityisellä kiireellä.

Robert Paul

Lyhyesti: Hitsaajan parkinsonismi

Hitsauksessa vapautuu kaasuja ja hiukkasia, jotka sisältävät useita raskasmetalleja. Hitsaukseen liittyviä terveysongelmia ovat ainakin akuutit ylähengitystieoireet, keuhkoödeema, keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä. Useissa tapausselostuksissa raportoidusta parkinsonismista on nyt saatu lisätietoa, kun yhdysvaltalainen tutkijaryhmä poimi liikehäiriöklinikan potilaiden joukosta 15 ammattihitsaajaa ja vertailuryhmän, jonka jäsenillä oli diagnostisoitu Parkinsonin tauti. Hitsaajilla Parkinsonin taudin oireet olivat alkaneet selvästi nuoremmalla iällä (47 v vs 63 v), mutta muuten kliinisissä piirteissä ei ollut eroja. Kahden hitsaajan PET-tutkimuksessa havaitut muutokset eivät poikenneet idiopaattisessa Parkinsonin taudissa havaittavista muutoksista. Tutkijat arvelevat hitsauksessa vapautuvan mangaanin olevan parkinsonismin riskitekijä, mutta tutkimus jää kyllä vielä kauaksi tämän hypoteesin varmentamisesta. Selvittämättä jäi sekin, miten paljon parkinsonismin riski on lisääntynyt hitsaajilla.

Kari Majamaa

Leprabakteerin perimä äärimmäisen pelkistynyt

Spitaalin aiheuttaja Mycobacterium leprae on tunnetuista bakteereista hitaimmin jakautuva. Bakteeria ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole saatu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Ihmisen Schwannin solujen lisäksi se suostuu lisääntymään vain yhdeksänvöisessä vyötiäisessä (armadillo), jonka puolustuskyky on sopivasti vajavainen. Tästä avuttomuudestaan huolimatta bakteeri kykenee aiheuttamaan yhden ihmiskunnan pahimmista taudeista, johon sairastuu lähes 400 000 ihmistä vuosittain.

Matti Viljanen

Friedreichin ataksian patogeneesin jäljillä

Friedreichin ataksia on autosomaalisesti resessiivisesti periytyvä neurodegeneratiivinen tauti, jonka kliinisiä piirteitä ovat ataksia, proprioseptisen tuntoaistin puutos, kardiomyo-patia ja diabetes mellitus. Sen taustalla on frataksiinin geenissä olevan kolmen emäksen toistojakson laajentuma, joten se kuuluu samaan perinnöllisten neurologisten tautien ryhmään kuin esimerkiksi Huntingtonin tauti, myotoninen dystrofia ja useat vallitsevasti periytyvät spinoserebellaariset ataksiat.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Yskä on astmaatikolle merkittävä vaiva

Usein on mielessä käynyt, miksi monet objektiivisesti hyvässä tasapainossa olevat astmaatikot lääkityksensä ohelle joskus silti haluavat yskänlääkettä siitä huolimatta, että lääkäri vakuuttaa yskän tottelevan astmalääkkeitä. Aikuisten astmaatikkojen (n = 272) elämänlaatua kartoittaneessa postikyselyssä Skotlannissa yskä tulikin esiin kiusallisimpana oireena: yskä ja päiväaikainen hengenahdistus löivät laudalta vinkumisen ja unihäiriöt. Tutkimuksessa potilaat laittoivat valmiita oirekuvauksia ja oireyhdistelmiä järjestykseen siltä osin, minkä mieluimmin ottaisivat itselleen. Pelkästään yskänä ilmenevä astma on tunnettu jo pitkään. Kliinikoiden on siis silti syytä kiinnittää astmaatikon hoidossa erityishuomiota yskään. Juuri oireiden vuoksihan potilaat hoitoon usein tulevat.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astmaopastusta vertaisopetuksena

Australiassa Uuden Etelä-Walesin maaseudun kuudessa koulussa tutkittiin, miten voitaisiin parantaa murrosikää lähestyvien koululaisten tietämystä astmastaan. Strukturoidussa ohjelmassa yläluokkalaiset opettivat nuorempiaan. Ensin ohjelman kävivät läpi 11-vuotiaat, joista koulutettiin vertaisryhmien johtajia. Nämä opettivat sitten imuroimaansa tietoa ryhmissä 10-vuotiaille, jotka edelleen jakoivat oppiaan 7-vuotiaille. Tulokset olivat mielenkiintoisia: elämänlaatu koheni ohjelmassa mukana olleilla verrokkeihin nähden. Paras vaste saatiin 10-vuotiailla ja tytöillä. Poissaolot vähenivät ja astmakohtausten määrät lisääntyivät vain verrokeilla. Suomen hyvään astmaopastukseen tuskin saataisiin runsaasti uutta, mutta asiaa sopii miettiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pitääkö kohtuullinen alkoholinkäyttö lääkärin loitolla hillitsemällä tulehdusreaktiota?

Kohtuullisen alkoholinkäytön tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, mutta myönteisen vaikutuksen syy on epäselvä. Saksalaiset kollegat löysivät mahdollisen uuden vaikutusmekanismin tutkiessaan erilaisia inflammaatiota kuvaavia mittareita laajassa väestöotoksessa. He huomasivat CRP:n ja alkoholinkulutuksen välillä selkeän U:n muotoisen yhteyden, siten että matalimmat CRP-arvot mitattiin henkilöiltä, joiden päivittäinen alkoholinkulutus oli 20-40 g. Samanlainen U-käyrä havaittiin myös eräiden muiden tulehdusreaktiota kuvaavien mittareiden suhteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Rotan lisäkiveksessä bakteereita tappava peptidi

Kiinalainen tutkijaryhmä on löytänyt rotan lisäkiveksestä antimikrobista peptidiä koodaavan geenin. Geenin tuote muistuttaa beetadefensiinejä, joita on aiemmin löydetty muualta elimistöstä. Lisäkiveksen solut estivät tehokkaasti E. colin kasvua. Kun mukaan lisättiin peptidin geenin toiminnan estävää antisense-oligonukleotidia, antimikrobinen teho hävisi. Näin peptidin tehon osoittaminen ei jäänyt vain geneettisten näyttöjen varaan. Bakteerien kurissapitämisen lisäksi peptidi ohjaa ja suojaa siittiöiden kypsymistä ja varastointia. Sokkeloinen lisäkives on infektioaltis paikka, ja sen suojaaminen erityismekanismein on varmasti tarpeen.

Matti Viljanen

Alkion hermosoluja Parkinsonin taudin hoitoon

1990-luvulla on tehty alustavia hoitokokeiluja alkion dopamiinia tuottavien solujen siirrosta Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivoihin. Näissä kokeissa on havaittu solujen pystyvän toimimaan siirron jälkeen ja viitteitä potilaalle edullisesta vaikutuksesta on myös ilmennyt. Asian varmentamiseksi tehtiin satunnaistettu, mahdollisimman sokkoutettu tutkimus 40:lle vaikeaa parkinsonismia sairastavalle potilaalle.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030