Sytokiiniavusteisia DNA-rokotteita AIDSin torjuntaan

Kymmenisen vuotta sitten julkaistiin tuloksia, joiden mukaan puhdasta mikrobin DNA:ta lihakseen ruiskuttamalla saadaan aikaan jopa suojaava immuunivaste. Pidin alkuun näitä tietoja lähinnä mätäkuun juttuina. Lukuisat myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet ilmiön todeksi: injektoidun DNA:n koodaamat mikrobin antigeenit ilmenevät kohdekudoksessa ja ne tarjoillaan immuunijärjestelmälle sopivalla tavalla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Pistiäissiedätyksen vakavat haitat harvinaisia

Mm. ampiaisen ja mehiläisen pistoksista voi seurata vakavia, jopa tappavia allergisia reaktioita. Näitä estämään on Suomessakin jo vuosia käytetty siedätyshoitoa, mutta sen yleistymistä maailmalla on estänyt pelko hoidon sivuvaikutuksista. Eurooppalaisessa monikeskusselvityksessä pelot osoittautuivat vääriksi. Kyseessä oli 840 potilaan ja 26 601 hoitopistoksen aineisto. Annosten suurentamisvaiheessa sivuvaikutuksia liittyi 1,9 %:iin pistoksista ja ylläpitovaiheessa vain 0,5 %:iin. Valtaosa näistä 280 reaktiosta oli lieviä, vain kolmasosa tarvitsi jotain hoitoa. Adrenaliinia joko injektioina tai hengitettäväksi annettiin vain 6 potilaalle, joista heistäkin vain yhdelle tuli verenpaineen laskua ja kollapsioireita. Naissukupuoli oli yliedustettuna reaktioita saaneiden keskuudessa. Näyttää siis siltä, että voimme turvallisin mielin suositella siedätyshoitoa kaikille, joille se on aiheellista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten helikobakteeri-infektion diagnostiikka

Lääkäri joutuu usein miettimään, miten todentaa helikobakteerin aiheuttama infektio potilaaltaan. Aikaisemmin diagnostiikka oli työlästä, mutta viime aikoina on kehitetty useitakin kajoamattomia tutkimusmenetelmiä. Taiwanilaisessa lastensairaalassa vertailtiin seitsemää eri menetelmää 53 lapsen diagnostiikassa. Tulos oli, että serologiaa lukuun ottamatta kaikki testit olivat erittäin hyviä, niin invasiiviset (koepalasta tehty viljely, mikroskopia, DNA-analyysi ja ureaasitesti), kuin ei-invasiivisetkin (hengitysilma-analyysi ja ulosteen antigeenitesti). Helppoutensa vuoksi ulosteen antigeenitestin käyttö yleistynee jatkossa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Androgeneettinen kaljuuntuminen heijastaa insuliiniresistenssiä

Androgeenivaikutus yhdessä geneettisen alttiuden kanssa johtaa miesten kaljuuntumiseen. Tähän androgeneettiseen kaljuuteen on tiedetty liittyvän kardiovaskulaaristen sairauksien riski. Kotimainen tapaus-verrokkitutkimus selvitti, esiintyykö vahvasti kaljuuntuneilla miehillä enemmän insuliiniresistenssin merkkejä tai riskitekijöitä kuin miehillä, joilla tukka pysyi 50 ikävuoteen asti. Kaljuuntuneilla oli suurempi painoindeksi, runsaampi antihypertensiivinen lääkitys, enemmän kolesterolia vähentävää lääkehoitoa ja suuremmat insuliinipitoisuudet kuin verrokeilla. Nämä löydökset voidaan tulkita metabolisen oireyhtymän merkeiksi. Miesten kaljuuntuminen voisi siten osittain johtua insuliiniresistenssistä. Erityisesti nuorena alkanut kaljuuntuminen antaa syytä tarkkailla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kannattaako keliakiaseulonta?

Italialaiset tutkivat keliakiaa sairastavien nuorten ruokavaliota viiden vuoden kuluttua diagnosoinnista. Ne, joiden keliakia oli alun perin oireinen, noudattivat gluteenitonta ruokavaliota varsin hyvin: 15/22 ei koskaan syönyt gluteenia ja vain 1/22 söi sitä vähintään kerran viikossa. Jos taas tauti oli todettu seulontatutkimusten perusteella, puolet nuorista söi gluteenia päivittäin (5/22) tai vähintään viikoittain (5/22). Kaikki lapset olivat subjektiivisesti oireettomia. Seulonnalla diagnosoiduista 35 %:lta todettiin seerumista IgA-luokan endomysiumvasta-aineita, oireista diagnosoiduista ei kenelläkään. Jos tauti on oireeton, hoitomotivaatio vaikuttaa huonolta.

Per Ashorn

Lasten oireettomat sydänviat

Lasten sydänvikojen esiintyvyydestä vastasyntyneisyyskauden jälkeen ei ole ollut luotettavaa tietoa. Tätä aukkoa täytti hiljattain yhdysvaltalaistutkimus, johon otettiin satunnaistetusti mukaan 357 noin 13-vuotiasta lasta. Joukko kerättiin yli 10 000 lasta käsittävästä kohortista, joilta tutkittiin lapsuusiän insuliiniresistenssiä. Kaikki lapset olivat oireettomia, eikä keneltäkään todettu viitettä sydänviasta lastenlääkärin tutkimuksessa.

Per Ashorn

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina

Hyvin tiedetään, että keuhkotoimintojen heikkeneminen on tärkeä kuolleisuuden ennustekijä, ja toisaalta, että tupakointi heikentää hengitysfunktioita. Sen sijaan tutkimustietoa ei paljonkaan ole siitä, mitä vaikutusta on tupakoinnin lopettamisella kuolleisuuteen pidemmällä aikavälillä ja suhteutettuna hengitystoimintojen tasoon. Tätä puutetta korjasivat nyt kotimaiset kollegamme tutkimalla 40-59-vuotiaita miehiä Ilomantsista, Pöytyältä ja Mellilästä. Kyse oli seitsemän maan tutkimukseen osallistuneista suomalaisista kohorteista vuosilta 1959-1989 (n = 1 582).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Puudute ennen rokotusta?

Paikallisella lidokaiini-prilokaiinivoiteella voi puuduttaa ihoa ennen pieniä toimenpiteitä. Menetelmä on Suomessakin laajalti käytössä otettaessa lapsilta verinäytteitä, mutta harvemmin rokotettaessa. Amerikkalaiset tekivät lumekontrolloidun, satunnaistetun ja sokkoutetun tutkimuksen puuduttamisen vaikutuksesta rokotusreaktioon. Tulos oli, ettei puuduttaminen häiritse vastetta ainakaan MRR-rokotteelle. Puudutevoiteen käytölle ennen rokotusta ei siis liene estettä. Puudutteen teho injektion aiheuttamaan kipuun lienee kuitenkin heikompi kuin verinäytteen otossa, joten sitä tuskin kannattaa käyttää jokaisen rokottamisen yhteydessä.

Per Ashorn

Lyhyesti: Postoperatiivinen unihäiriö - melatoniinin puutettako?

Seitsemältä gynekologisen leikkauksen läpikäyneeltä naiselta mitattiin leikkausta seuraavien kolmen yön aikana tunneittain veren melatoniinipitoisuus. Ilmeni, että ensimmäisenä yönä leikkauksen jälkeen elimistö erittää merkitsevästi vähemmän melatoniinia kuin toisena tai kolmantena yönä. Tutkijat pitävät löydöstään sen verran merkittävänä, että ehdottavat melatoniinisubstituutiota leikkausta seuraavan yön unilääkkeeksi.

Robert Paul

Lyhyesti: Pään kasvu hypoksis-iskeemisestä aivovauriosta kärsineillä imeväisillä

Jos imeväisen pää kasvaa hitaasti, kyse voi olla normaalivaihtelusta, kallon poikkeavasta rakenteesta tai saumojen ennenaikaisesta luutumisesta. Tärkeä erotusdiagnoosi on aivojen kasvun hitaus, joka kehittyy mm. perinataaliaikaisen hypoksis-iskeemisen aivovaurion (HIE) seurauksena. Englantilaiset tutkivat pään kasvua kahdessa ryhmässä: mikrokefalia todettiin vuoden iässä 42 %:lta niistä, joilta syntymän jälkeen osoitettiin magneettikuvauksella HIE, mutta vain 3 %:lta verrokkilapsista. Pienipäisyyteen liittyi heikko kehitystaso. Pienipäistä lasta tutkittaessa kannattaa ensimmäiseksi selvittää hänen henkinen kehityksensä. Näin varmistuu, ettei kyse ole aivojen kasvun hitaudesta.

Per Ashorn

Lyhyesti: Vanhemmat suosivat perusterveydenhuollon lääkäriä

Yhdysvalloissa selvitettiin vanhempien mielipidettä siitä, kenen vastaanotolle he mieluiten ohjaisivat sydänvikaiset teini-ikäiset lapsensa. Melkein kaikissa esitetyistä tilanteista (mm. rintakipu, pyörtyminen, yleinen sairaalloisuus ja endokardiittiprofylaksin määräys) vanhemmat suosivat ensi vaiheessa useammin perusterveydenhuollossa työskentelevää lääkäriä. Lasten sydänsairauksien spesialistille he ohjaisivat lapsensa ainoastaan sydänlääkityksen uusimista varten ja selvittääksen urheiluharrastuksen sopivuutta. Ylipäätään vanhemmat selvästi suosivat mallia, jossa he pääsääntöisesti asioivat yhden lääkärin kanssa. Tilanne lienee sama Suomessa.

Per Ashorn

Gonokokki ryömii supistelevien piluksiensa avulla

Gramnegatiiviset bakteerit harrastavat ns. sosiaalista liikkumista, jonka avulla joukosta erilleen joutuneet yksilöt pyrkivät mahdollisimman nopeasti omiensa seuraan. Bakteerit liikkuvat joko vartaloaan taivutellen mittaritoukkien tavoin, liukuen tai ryömien. Mutaatiotutkimusten avulla on saatu selville, että tyypin IV pilukset ovat ryömimiselle välttämättömiä. Arvoituksena kuitenkin on pysynyt, miten pilukset saavat liikkeen aikaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Antibiootti tehoton sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa?

Pieni asitromysiinillä tehty sekundaaripreventiotutkimus vähensi iskeemisiä sydäntapahtumia yli 50 %. ACADEMIC-tutkimuksessa tutkittiin kolme kuukautta kestävän asitromysiinihoidon vaikutuksia 302:n sepelvaltimotautia sairastavan potilaan taudinkulkuun. Asitromysiiniryhmässä ilmaantui 22 ja lumeryhmässä 25 sydäntapahtumaa kahden vuoden seurannan aikana. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä ja se sulkee pois melkoisen luotettavasti huomattavan (< 50 %) hyötyvaikutuksen. Antibioottihoito ei siis kuulu ainakaan toistaiseksi sepelvaltimotautipotilaan näyttöön perustuvaan hoitoon.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Skitsofreniapotilaiden kuolevuus kasvussa Ruotsissakin

Vuosien 1976-980 ja 1991-95 välillä ruotsalaisten miespuolisten skitsofreniapotilaiden kuolleisuus kasvoi 1,7-kertaiseksi ja naispuolisten 1,3-kertaiseksi. Sydänperäisten kuolemien ilmaantuvuus suureni 4,7-kertaiseksi ja 2,7-kertaiseksi, ja itsemurhien 1,6- ja 1,9-kertaiseksi. Väkivaltakuolemien kertoimet ovat 3,8 ja 3,4. Tutkimusajanjakson aikana skitsofreniapotilaiden laitospaikat vähenivät 64 %. Ruotsissa siis niitetään samantyyppistä lamasatoa kuin täällä meilläkin.

Robert Paul

Lyhyesti: Rokota pitkällä neulalla

Rokotuksiin liittyy paikallisreaktioita, kuten punoitusta, turvotusta ja arkuutta. Oxfordissa tutkittiin, onko neulan pituudella vaikutusta reaktioiden yleisyyteen. PDT- ja Hib-rokote annettiin 4 kk:n ikäisille lapsille sokosti joko 16 mm:n tai 25 mm:n neulan kautta. Jonkinlainen paikallisreaktio tuli lyhyellä neulalla pistettäessä 84 %:lle, pitkällä neulalla harvemmin, 62 %:lle. Ero korostui ajan myötä: kolmantena päivänä oli punoitusta lyhyellä neulalla rokotetuista 28 %:lla, mutta pitkän neulan ryhmässä vain 4 %:lla. Selitykseksi tarjotaan riittävän syvälle lihakseen menevää annostusta. Koska rokotteet tulevat nykyään usein injektiovalmiina ruiskuissa, lähettävät tekijät terveisiä rokotevalmistajille.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030