Lyhyesti: Muuttokiihko aktivoi uinuvan borrelian linnuissa

Muuttolinnut voivat kuljettaa punkkeja maapallon puolelta toiselle. Peukalokyytiläiset voivat puolestaan tarjota matkan borrelialle. Muutaman infektoituneen punkin siirtymisellä ei kuitenkaan ole suurempaa epidemiologista merkitystä. Ruotsalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että Borrelia garinii voi pesiä latenttina esimerkiksi punakylkirastaan elimistössä. Kun päivän lyhentyminen saa pikkusiivekkään hormonit hyrräämään ja muuttokiihko voimistuu, aktivoituu myös borrelia ja siirtyy verenkiertoon. Muuttomatkan aikana kaikki linnun verellä herkuttelevat punkit voivat saada bakteerin. Tällä ilmiöllä alkaa jo olla epidemiologistakin merkitystä.

Matti Viljanen

Eikö korkea systolinen verenpaine olekaan aina vaarallinen?

Alle 120 mmHg:n systolisen verenpaineen tasoa pidetään nykyään ihanteellisena. Jos lukema on yli 140 mmHg, puhutaan jo kohonneesta verenpainesta. Nämä varsin tiukat raja-arvot perustuvat siihen vallitsevaan käsitykseen, että kuolleisuuden kasvu on suoraan verrannollinen systolisen verenpaineen tasoon. Jopa 70 %:lla aikuisväestöstä on näiden määritelmien mukaan lievästi koholla oleva verenpaine, siis systolinen verenpaine vaihtelee välillä 120-160 mmHg. Tämä aiheuttaa huolestumista sekä potilaissa että hoitavissa lääkäreissä. Nyt on kuitenkin herännyt epäilyjä, että systolisen verenpaineen ja kuolleisuuden välinen lineaarinen yhteys olisikin luonnollinen tilastoharha, joka johtuu siitä, että yhteyden osoittamiseen on käytetty lineaarisia malleja, jotka tuottavat väkisinkin lineaarisia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Saavatko lapset turvallisia lääkkeitä sairaalassa?

Useimmat lääkevalmisteet on rekisteröity käyttöön aikuisilla tehtyjen kokeiden tulosten perusteella. Lapset ja muut vajaavaltaiset ovat huomattavasti harvemmin koehenkilöinä, ja siksi moni tuote on jäänyt virallisesti rekisteröimättä pediatriseen käyttöön. Tällöin myös lapsille soveltuva annostelumuoto on usein jäänyt kehittämättä. Käytännön kokemus ja useat aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että varsinkin sairaaloissa lapsille määrätään sellaisiakin lääkkeitä, joita virallisesti ei ole hyväksytty heille annettaviksi.

Per Ashorn

Liitännäishoitoa myös mahasyöpäleikkauksen jälkeen?

Radikaalin syöpäleikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito on osoittautunut tehokkaaksi rintasyövässä ja paksusuolisyövässä, mutta mahasyövässä liitännäishoidon tehoa ei ole pystytty osoittamaan. Syy tähän on epäselvä, ovathan kaikki edellä mainitut syövät yleensä adenokarsinoomia ja reagoivat kohtalaisen herkästi solunsalpaajahoitoon. Nyt tilanne voi olla muuttumassa mahasyövän osalta - ainakin tämän espanjalaisen tutkimuksen mukaan.

Per Ashorn

Lyhyesti: Sädehoitoa sepelvaltimoihin?

Restenoosi on sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelma. Stentit ovat vähentäneet sitä 40 % mutta uusia hoitomuotoja tarvitaan edelleen. Tutkimuskäytössä lupaavimpia on ollut suonensisäinen sädehoito. Alustavasti 6 kuukauden seurannassa restenoosit vähenivät jopa 50-60 %. Kaikkia haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Tuoreessa seurantatutkimuksessa verrattiin gammasäteilyä (192Ir) lumeeseen potilailla, joita hoidettiin toistuneen restenoosin takia. Sädehoitoon satunnaistetuista 26 potilaalsta 15 %:lle oli tehty sepelvaltimotoimenpide kolmen vuoden kuluttua, lumehoitoryhmästä 48 %:lle (p = 0,001). Sädehoidon tulos näyttää siis kestävän. Seuranta-aikana ei ilmaantunut merkittäviä haittavaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Itkettääkö alatiesynnytys?

Englannissa vertailtiin eri tavoin syntyneiden imeväisten stressireaktiota 8 viikon iässä annetun rokotuksen yhteydessä. Etukäteen suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneet lapset itkivät selvästi lyhyempään ja heidän sylkensä kortisolipitoisuus muuttui vain vähän. Alakautta syntyneillä reaktiot olivat sen sijaan selvempiä ja ulosauttotoimenpiteitä tarvinneilla kaikkein voimakkaimpia. Tutkijat olettavat että varhainen stressikokokemus (esim. vaikea synnytys) säätelee lapsen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia (ja siten mm. kipureaktiota) hyvinkin pitkään. Ovatkohan keisarileikkauksella syntyneet vauvat Suomessakin rauhallisempia kuin muut?

Per Ashorn

Lyhyesti: Intraduktaalisen rintasyövän konservatiivinen hoito

Rintarauhastiehyen sisällä kasvavan, intraduktaalisen rintasyövän (DCIS) hoitona on käytetty mastektomiaa, rinnan säästävää leikkausta tai jälkimmäistä yhdistettynä sädehoitoon. Diagnoosi on yleistynyt mammografian käytön myötä, jopa 15-20 % rinnan pahanlaatuisista kasvaimista kuuluu nykyään tähän luokkaan. Uuden satunnaistetun tutkimuksen (n = 1 010) mukaan neljän vuoden kuluessa leikkauksesta 16 %:lle intraduktaaliseen karsinoomaan sairastuneista kehittyy paikallinen syövän uusiutuma, jos hoitona on pelkkä rinnan säästävä leikkaus, mutta jos säästävän leikkauksen jälkeen annetaan lisäksi sädehoito, uusiutuma tulee vain 9 %:lle (p = 0,005). Sädehoidolla ei ollut kuitenkaan vaikutusta elinaikaan. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla intraduktaalisen syövän koko oli korkeintaan 5 cm (keskimäärin 2 cm).

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Maailmanlaajuinen allianssi tuberkuloosi-lääkkeiden kehitystä tukemaan

WHO, Maailmanpankki, Yhdysvaltain CDC, Bill Gatesin säätiö ja eräät muut yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt ovat perustaneet suurimpien lääketehtaiden kanssa konsortion, jonka tavoitteena on uusien tuberkuloosilääkkeiden kehittäminen vuoteen 2007 mennessä. Vastaava hanke on jo käynnissä malarian suhteen. Lääketehtaat eivät ole olleet järin kiinnostuneita uhraamaan miljardeja markkoja lääkkeisiin, joiden markkinat ovat köyhissä maissa. Kansainvälisen rahoituksen turvin uusia kehitysprojekteja varmaan nyt käynnistyy. Tuberkuloosibakteerin perimän tuntemus parantaa näiden projektien onnistumismahdollisuuksia.

Matti Viljanen

Onnistunut trombolyysihoito: eikö veritulpan liuotus tosiaan riitä?

Sydäninfarktin aiheuttaneen tukkeutuneen sepelvaltimon mahdollisimman nopea avaaminen on trombolyysihoidon tavoite. Valitettavasti parhaillakaan trombolyysihoitomenetelmillä ei kaikkia tukkosuonia saada auki. Jos suoni jää tukkoon, on potilaan ennuste huomattavasti huonompi kuin niissä tapauksissa, joissa sepelvaltimoon saadaan palautettua normaali virtaus. Useilla menetelmillä on kuitenkin todettu, että sepelvaltimovirtauksen avaaminen ei takaakaan aina sydänlihaksen mikroverenkierron palautumista.

Juhani Airaksinen

Tuberkuloosiriski hoitoalan työssä pienentynyt Suomessa

Turkulaiset kollegat analysoivat kolmen vuosikymmenen (1965-95) ajalta terveydenhuoltoalan työntekijöiden tuberkuloosiin sairastumisen riskiä Suomessa. Kysymyksenasetteluun johtivat muualta päin tulleet havainnot riskin lisääntymisestä. Ammattitautitapauksia ilmeni työiässä olevilla olleen 658, verokkeina olivat muut tuberkuloosiin tarkasteluaikana sairastuneet 56 146 henkilöä.

Hannu Puolijoki

Yrteillä ja lääkkeillä yllättäviä yhteisvaikutuksia

Erilaiset yrttivalmisteet voivat voimistaa, muuntaa tai heikentää lääkkeiden vaikutuksia. Lancetissa julkaistussa katsauksessa luetellaan yli kaksikymmentä yrttiä, joilla voi olla odottamattomia vaikutuksia lääkkeiden kanssa nautittuina.

Matti Viljanen

Klamydia yhteydessä kohdunkaulan syöpään

Kohdunkaulan syövän riskitekijöihin on jo pitkään luettu papilloomavirusinfektio. Nyt vahvistuu seroepidemiologinen näyttö toisen seksitaudin, klamydian, vaikutuksesta tämän yleisen syöpätaudin syntyyn.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Heikentääkö kasvuhormoni kiveksiä?

Italiasta on raportoitu kasvuhormonihoidon yllättävä sivuvaikutus. Kivesten koko oli selvästi pienentynyt hoidon aikana neljällä nuorella miehellä, joille oli annettu kasvuhormonia lyhytkasvuisuuden vuoksi usean vuoden ajan. Nuorten, joilta keltään ei oltu osoitettu kasvuhormonivajausta, seerumin testosteronipitoisuus oli pienehkö ja siemennesteen siittiömäärä normaalia vähäisempi. Seerumin gonadotropiinipitoisuudet sen sijaan olivat melko suuria. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta tutkijat varoittavat liian huolettomasta kasvuhormonihoidon käytöstä. J Pediatr 1999;135:367-370

Per Ashorn

Lyhyesti: Tanskalaisen siemennesteen laatu heikkenee

Tanskassa 708 asevelvollisesta tehdyssä tutkimuksessa siittiöiden määrä alitti 40 %:lla tason 40 x 106/ml, jonka katsotaan merkitsevän heikentynyttä fertiliteettiä. Lähes 20 % miehistä olisi luokiteltu WHO:n standardien mukaan oligozoospermiapotilaiksi. Tutkimuksessa löytyi myös paljon henkilöitä, joiden siittiöiden motiliteetti ja morfologia olivat epänormaaleja. Tanskalaisista tehdyt tutkimukset 1940-luvulta alkaen ovat paljastaneet siittiöiden määrän jatkuvasti vähentyneen. Syytä ei tiedetä, mutta kyseessä voi olla teollistuneiden maiden ilmiö ja siihen voi liittyä kivessyövän, piilokiveksisyyden ja hypospadian riskin lisääntyminen. Vuonna 1993 suomalaisista miehistä tehdyssä selvityksessä tilanne ei ollut yhtä huono. Human Reproduction 2000;15: 366-372, BMJ 1993;306:1579- 1580

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: B-soluilla yllättävä rooli

Vasta-aineiden tuotantoon erikoistuneet B-lymfosyytit näyttävät ohjaavan suoliston immuunijärjestelmän kypsymisprosessia. Jos hiiriltä poistetaan geeniteknisesti B-solut, niiden Peyerin laikut, M-solut ja suolistoon liittynyt immuunijärjestelmä yleensä eivät kehity normaalisti. IgM:n ekspression palauttaminen solujen pinnalle normalisoi tilanteen. T-solujen poistolla ei vastaavaa vaikutusta ole. Tämä havainto voi selittää B-solujen toimintahäiriöiden yhteydessä havaittuja kummallisia ilmiöitä. M-solujen puuttuessa mikrobit tai niiden osat voivat päästä immuunijärjestelmään väärää reittiä ja aiheuttaa esimerkiksi autoimmuniteettia. Science 1999;286:1965-1968

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tiedätkö mikä on apotemnofilia?

Vihjeeksi voi kertoa, että apotemnofilian tehokkain hoito on terveen raajan poisto. Tautia poteva kokee nimittäin jo nuorella iällä, että esimerkiksi hänen toinen jalkansa on kiusallisen ylimääräinen ruumiinosa. Taudin nimi voitaisiinkin suomentaa vaikka raajainhoksi. Skotlantilainen kirurgi suostui kovien eettisten ja lupavääntöjen jälkeen poistamaan kahdelta apotemnofiliapotilaalta toisen jalan. Kumpikin parani oireestaan välittömästi. Potilaat eivät olleet saaneet mitään helpotusta psykoterapiasta eikä lääkityksestä. Operaation suorittanut kirurgi toivoo kuitenkin kohtaavansa vastaavia tapauksia tulevaisuudessa mahdollisimman vähän. BMJ 2000;320:332

Matti Viljanen

Pallolaajennushoito edelleen paras sydäninfarktin reperfuusiomenetelmä

Pallolaajennushoidon tuloksia on vertailtu liuotushoitoon 10 satunnaistetussa tutkimuksessa, ja niistä tehdyn meta-analyysin mukaan pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden kuolleisuus on keskimäärin kolmanneksen pienempi kuin liuotushoidon saaneiden. Lisäksi pallolaajennushoitoryhmässä esiintyy merkittävästi vähemmän aivohalvauksia ja uusintainfarkteja. Huolimatta näistä varsin vakuuttavista tuloksista on pallolaajennushoidon asema reperfuusiomenetelmänä ollut kiistelyn kohteena ja mm. hoidon pitkäaikaisetuja on epäilty.

Juhani Airaksinen

Luonnolliset vasta-aineet ajavat mikrobeja imukudoksiin tuhottaviksi

Toksiineja, bakteereita ja punasoluja vastaan kohdistuneiden luonnollisten vasta-aineiden olemassaolo on ollut tiedossa jo immunologian alkuajoista lähtien. Niiden on ajateltu olevan joko täysin hyödytöntä roskaa tai korkeintaan avustavan epäspesifistä puolustusta, kuten komplementtijärjestelmää ja fagosytoosia. Valtaosa luonnollisista vasta-aineista kuuluu IgM-luokkaan. Niiden tärkein lähde ovat peritoneaaliset CD5+ B-1-solut.

Matti Viljanen

Trombolyysikin kehittyy: yhdistelmähoidolla parempaan sydänlihaksen reperfuusioon

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkkä tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen ei riitä, vaan uudeksi trombolyysihoidon ja mekaanisen reperfuusiohoidon tavoitteeksi on muodostumassa sydänlihaksen mikroverenkierron palauttaminen. Glykoproteiini IIb/IIIa:n estäjän absiksimabin on jo aiemmin todettu parantavan sydänlihaksen mikroverenkiertoa sydäninfarktin primaarisen pallolaajennushoidon yhteydessä. TIMI 14 -tutkimuksessa verrattiin tavanomaista etupainotteista alteplaasihoitoa absiksimabin ja pieniannoksisen alteplaasin yhdistelmään.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Luesdiagnoosi luurangosta

Amerikkalaisen Smithsonian instituutin tutkijat ovat tehneet syfilisdiagnoosin Chilen Pääsiäissaarilta löytyneestä 200 vuotta vanhasta luurangosta. Luurangon sääriluiden sapelimaiset muutokset herättivät luesepäilyn. Sääriluusta tehdystä jauheesta löydettiin IgG-luokan vasta-aineita Treponema palldium -antigeenille. Luusta saatiin myös positiivinen tulos kuppaspirokeetalle spesifisellä PCR-testillä. Tutkimus avaa uusia näkymiä paleoepidemiologiaan. Näin saadaan lopullisia vastauksia infektiotautien syntypaikkoihin ja myös mannertenvälisiin siirtymisiin. J Infect Dis 1999;180:2060-2063

Matti Viljanen