5 000 dollaria munasoluannoksesta

Sukusolujen hinta on herättänyt amerikkalaisten infertiliteettilääkärien parissa keskustelua, koska eräät suuret hoitokeskukset ovat nostaneet munasolun luovuttajalle maksettavaa korvausta 5 000 dollariin per sykli. Syklin aikana stimuloidaan munasarjat ja kerätään punktiolla munasolut. Spermasta maksetaan vain 50-75 dollaria per annos. Maksuja perustellaan markkinatalouden kysyntä-hintaperiaatteella ja munasolujen suurella tarpeella. Vastustajat kritisoivat korkeaa munasolun hintaa sillä, että se houkuttelee nuoria ja köyhiä naisia tähän toimintaan, josta saattaa koitua myös terveydellistä riskiä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Helikobakteeri-seulontaa mahasyövän ehkäisyyn?

Helikobakteeri-infektio on mahasyövän riskitekijä. Kannattaisiko mahasyöpää ehkäistä väestötason helikobakteeriseulonnalla? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta simulaatiotutkimuksella, jossa todellisia olivat luvut, eivät potilaat. Serologinen seulonta ja hoito lisäisi elinaikaa 12 vuotta tuhatta 40-vuotiasta miestä kohti verrattuna siihen, ettei tehdä mitään. Kustannukset olisivat runsaat 6 000 jenkkidollaria per ansaittu elinvuosi. Siis kohtuuhinnalla merkittäviä terveysvaikutuksia. Koska tällaiseen kuivaharjoitteluun liittyy paljon oletuksia, tarvitaan kontrolloituja oikeita tutkimuksia.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vastasyntyneen valohoito ja bilirubiini

Teksasilaiset selvittivät 264:n keltaisuuden vuoksi valohoitoon joutuneen vastasyntyneen bilirubiinitason muutoksia hoidon jälkeen. Valohoito aloitettiin keskimäärin 50 tunnin iässä ja hoidon kesto oli 120 tuntia. Kontrolliverikoe otettiin keskimäärin 17 tuntia hoidon lopettamisesta. Täysiaikaisilla lapsilla bilirubiinipitoisuus oli kontrollinäytteessä keskimäärin pienempi kuin hoidon lopetusvaiheessa. Valohoito aloitettiin uudelleen ainoastaan kahdelle lapselle, joiden coombs-testi oli positiivinen. Tutkijoiden mielestä valohoidon jälkeinen bilirubiinitason kontrollointi terveiltä lapsilta on turhaa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Prioniriski kirurgiassa?

Creutzfeldt-Jakobin tauti tuli kuuluisaksi hullun lehmän takia. Se esiintyy kuitenkin yleisimmin sporadisena tautina, jonka etiologia on tuntematon, kenties geneettinen, kenties infektiivinen. Australiassa tehty tutkimus tukee jälkimmäistä vaihtoehtoa väittäessään, että vähintään kolme kirurgista toimenpidettä anamneesissa lisää taudin saamisen vaaran kaksinkertaiseksi. Pitkäaikainen eläminen tai työskentely farmilla tai lihantuotannossa lisäsi myös riskiä, vaikka Australiassa ei hullun lehmän tautia olekaan. Verensiirto tai isommat hammasoperaatiot eivät liittyneet tautiin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Tsanamiviiriä influenssapotilaille

Influenssakausi on pian taas ohi, mutta jatkoa varten kannattaa pitää korvat auki. Australialaistutkijat tekivät satunnaistetun hoitotutkimuksen, jossa 455:lle yli 12-vuotiaalle influenssaa sairastavalle koehenkilölle annettiin joko lumelääkettä tai 10 mg hengitettävää tsanamiviiriä kahdesti päivässä viiden vuorokauden ajan. Lääkitys alkoi 36 tunnin kuluessa oireiden alusta ja tsanamiviiri lyhensi taudin kestoa kaikilla potilailla keskimäärin 1,5 vrk ja riskiryhmän potilailla 2,5 vrk. Sivuvaikutuksia ei juuri ollut. Toisin kuin amantadiini, tsanamiviiri tehoaa sekä A- että B-tyypin influenssaviruksiin.

Per Ashorn

Ravinnon kuitu ei suojaakaan kolorektaalisyövältä

Olemme olleet tähän asti siinä uskossa, että mitä enemmän ravinnossa on kuituja, sitä pienempi on kolorektaalisyöpään sairastumisen vaara. Tämä käsitys on perustunut mm. tapaus-verrokkitutkimuksista tehtyyn meta-analyysiin, jossa havaittiin paksusuolisyövän vaaran olevan eniten kuituja käyttävällä väestön viidenneksellä vain 58 % siitä, mitä se on kuituja vähiten käyttävällä viidenneksellä. Tuore tutkimus väittää nyt kuitenkin muuta: ravinnon kuitujen runsaskaan määrä ei suojaa kolorektaalisyövältä, sen paremmin kuin paksu- tai peräsuolen adenoomiltakaan.

Heikki Joensuu

Posken limakalvolle annettava midatsolaami lopettaa lasten kouristukset

Jatkuva kouristus eli status epilepticus on vaarallinen tila, joka tulisi saada loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Yleisin ensihoito ennen sairaalaanpääsyä on peräsuoleen annettava diatsepaami. Englantilaistutkijat pitävät tätä antotapaa kuitenkin sosiaalisesti hankalana ja epäilevät, että kouristavan lapsen tai nuoren huoltaja, opettaja tai muu paikalla oleva henkilö saattaa viivyttää tällaisen ensihoidon antoa tarpeettomasti. Siksi he tekivät satunnaistetun tutkimuksen, jossa verrattiin poskille annettavan midatsolaamiliuoksen (10 mg/2 ml) ja peräsuoleen annettavan diatsepaamiliuoksen tehoa kouristuksen lopettamisessa. Tutkittavina oli yhteensä 42 vaikeasta epilepsiasta kärsivää 5-22-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka asuivat ja opiskelivat heille tarkoitetussa koulutuskeskuksessa. Suostumukset hankittiin etukäteen ja tutkimuskoordinaattorina toimiva asuntolan sairaanhoitaja hälytettiin paikalle hoitamaan kaikkia lapsia, joiden kouristus kesti yli kolme minuuttia.

Per Ashorn

Kalsium esti paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä

Ravinnon sisältämä kalsium sitoo suolen sappihappoja, joiden puolestaan on havaittu eläinkokeissa voivan aiheuttaa suolen limakalvon vaurioita ja edistävän karsinogeneesiä. Voitaisiinko siis paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä ja karsinogeneesiä estää yksinkertaisesti kalkkitableteilla? Amerikkalaisten tutkijoiden mielestä vastaus voi hyvinkin olla myönteinen.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Krooninen stressi heikentää immuunivasteita

Bristolilainen tutkijaryhmä osoitti, että dementeistä omaisistaan huolehtivien ikäihmisten vasta-ainetuotanto influenssarokotuksen jälkeen oli heikompi kuin vähemmän stressaantuneiden verrokkien. Sekä psykologiset että fysiologiset mittarit osoittivat omaistensa hoidosta huolehtivien potevan ankaraa stressiä. Heidän vasta-ainetuotantonsa oli kääntäen verrannollista syljen kortisolipitoisuuteen. Immuunivasteen vaimentuminen olikin todennäköisesti kortikoidien aikaansaamaa. On mahdotonta sanoa, onko havaitulla immuunivasteen heikentymisellä mitään käytännön merkitystä. Sen tutkimus kuitenkin osoittaa, että dementin henkilön hoitaminen on armottoman raskas tehtävä, jota ei pitäisi jättää elämänsä ehtoopäiviä viettävän hartioille.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Glioomaan vihdoin lääke?

Kaikkein pahanlaatuisimpaan aivokasvaimeen, glioblastoomaan, ei ole ollut tehokasta solunsalpaajaa. Potilaat menehtyvät tautiin yleensä viimeistään parin vuoden kuluttua diagnoosista. Temotsolomidilla on nyt saatu yllättävän hyviä tuloksia: 33:sta hoidetusta potilaasta täydellinen hoitovaste tuli kolmelle (9 %) ja osittainen vaste 14:lle (42 %). Kuudella potilaalla glioblastooma ei ollut edennyt 18-24 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Uusi pahoinvointilääke näköpiirissä

Solunsalpaajahoitoon liittyvän pahoinvoinnin hoidossa on edistytty pitkin harppauksin, ja lisää hyviä uutisia on tulossa. Neurokiniini-1-reseptorin antagonisti - nimeltään vielä L-754,030 - estää pahoinvointia aiheuttavaa substanssi P:n vaikutusta ydinjatkoksessa. Aine tehosti granisetronin ja deksametasonin akuuttia pahoinvointia estävää vaikutusta satunnaistetussa tutkimuksessa, johon otti osaa 159 sisplatiinia saavaa potilasta. Akuutin pahoinvoinnin lisäksi aine esti myös solunsalpaajan annon jälkeisinä päivinä ilmenevää viivästynyttä pahoinvointia. Vakavia sivuvaikutuksia ei todettu.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Soluhoitoa lasten vaikeaan artriittiin

Neljä lasta (6-, 7-, 11- ja 11-vuotiaat), joilla oli vaikea, hoitoresistentti juveniili krooninen artriitti hoidettiin luuytimen kantasolusiirroin, jota edelsi T-solujen poisto verenkierrosta, pieniannoksinen kokokehonsädetys, antitymosyyttiglobuliini ja syklofosfamidi. Vaikka tauti oli riehunut ennen hoitoa, palautuivat mm. lasko ja CRP lähes normaaleiksi ja potilaiden kliiniset oireet lievenivät dramaattisesti 6-18 kuukauden seurannassa. Lapset vapautuivat steroidihoidosta ja kasvu korjautui. Hoito on kokeellista ja siitä päättäminen edellyttää yhteisesti sovittavia kriteerejä.

Robert Paul

Kotiniinia konsentroituu sikiöön varhaisraskaudessa

Tupakointi häiritsee kuukautiskiertoa ja ovulaatiota, heikentää hedelmällisyyttä ja varhaistaa menopaussia. Sikiön kasvua tupakointi hidastaa selvästi. Mekanismeja, joilla tupakka aiheuttaa haittaa lisääntymiselle, tunnetaan huonosti. Raskauden ajan tupakoinnin patofysiologiaa valottaa tutkimus, jossa mitattiin nikotiinin päämetaboliitin kotiniinin pitoisuuksia raskauden 7.-17. viikoilla sikiön verestä sekä suonikalvon ontelon ja vesikalvon ontelon sisältämästä nesteestä.

Pertti Kirkinen

Pienisoluisen keuhkosyövän hoidon ennätystulokset

Vaikka pienisoluinen keuhkosyöpä todettaisiin paikallisena, valtaosa potilaista lopulta menehtyy tautiinsa hoidosta huolimatta. Nyt raportoidaan kuitenkin suuren satunnaistetun tutkimuksen tulokset, jotka tutkijoiden mukaan ovat huomattavasti paremmat kuin mitä aikaisemmin on koskaan saatu paikallisen pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa kunnollisessa satunnaistetussa tutkimuksessa. Kaikista tutkimukseen otetuista potilaista 44 % eli kaksi vuotta ja 23 % viisi vuotta - nämä luvut ovat tässä taudissa suuria. Uutta hoidossa oli jälleen kerran kemosädehoito, eli sädehoidon ja solunsalpaajahoidon samanaikainen antaminen.

Heikki Joensuu

Apua akuuttiin astmaan

Amerikkalaiset tutkijat selvittivät, paljonko albuterolia (salbutamoli) tulisi antaa nebulisaattorilla hoidettaessa aikuisten akuuttia astmaa. Vastakkain olivat 160 kohtalaisen vaikean potilaan astmakohtauksen aineistossa kaksoissokeasti 2,5 mg ja 7,5 mg albuterolia annosteltuna kolmasti 20 minuutin välein. Edellinen on suositeltu amerikkalainen annostus (NAEPP; National Asthma Education and Prevention Program), jota on kuitenkin käytetty myös Suomessa lähinnä kerta-annoksena nebulisaattorilla 5-10 mg:n ohella. Jälkimmäinen perustuu muutamiin eurooppalaisiin suosituksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Työmäärä ja sydäninfarkti

Japanilaistutkijat ovat selvittäneet, miten päivittäinen työtuntien määrä suhteutuu sydäninfarktin ilmaantumiseen. 195:tä infarktiin sairastunutta miestä verrattiin 331 vastaavanikäisen kohorttiin. Jos päivittäinen työmäärä oli alle 7 tuntia, oli infarktiriski kolminkertainen verrattuna siihen, että työskenteli 7-9 tuntia päivässä. Jos työmäärä ylitti 11 tuntia päivässä, riski oli taas lähes kolminkertainen 7-9 tuntia päivässä työskentelevien vaaraan verrattuna. Vähän työskentelevien infarktilöydös voi selittyä sillä, että henkilöt ovat työttömiä tai sairaita. Pitkiä päiviä tekevien infarktiriski ei ollut odottamaton löydös.

Robert Paul

Lyhyesti: Interferonista hyötyä metastasoituneessa munuaissyövässä

Subkutaanisesti annetun alfa-interferonin on nyt havaittu satunnaistetussa tutkimuksessa pidentävän elinikää progestiinihoitoon verrattuna potilailla, joilla on metastasoitunut munuaissyöpä (n = 335). Interferonia annettiin subkutaanisesti 10 MU kolmesti viikossa, ja progestiinia (medroksiprogesteroniasetaatti) 300 mg päivässä per os. Kuolemien määrä oli interferoniryhmässä 28 % pienempi ja keskimääräinen elinikä piteni 2,5 kuukautta (8,5 vs 6 kuukautta). Syöpä kuitenkin eteni hoitoryhmästä riippumatta lähes kaikilla viimeistään noin 15 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta, ja interferonihoitoon liittyi melko paljon sivuvaikutuksia.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030