Endometrioosiin voi liittyä  taipumus munasarjasyöpään

Endometrioosiin voi liittyä taipumus munasarjasyöpään

Havainnot endometrioosin ja myöhemmän munasarjasyövän yhteydestä saivat vahvistusta suomalaisesta väestötutkimuksesta. Sairaaloiden poistorekisteristä löytyi vuosilta 1987–2012 lähes 50 000 leikkauksella varmistettua endometrioosia, ja potilaita seurattiin keskimäärin 17 vuoden ajan. Kaikkiaan 840 000 naisvuoden seuranta-aikana 259 potilaalla todettiin gynekologinen syöpä, kun odotusarvo koko naisväestössä oli 211. Munasarjasyövän vakioitu esiintyvyyssuhde (SIR) oli endometrioosipotilailla suurentunut, mutta kohtusyövän ja kohdunkaulan syövän ei; jälkimmäistä oli jopa vähemmän kuin vertailuryhmässä.

Pertti Kirkinen

Lääkettä lapsiveteen

Vaikean periytyvän sairauden hoito lapsiveteen annetulla lääkeproteiinilla näytti estävän sairauden kliinisen puhkeamisen syntyvillä lapsilla. Kyseessä oli harvinainen hypohidroottinen ektodermaalinen dysplasia, jossa X-kromosomissa toimivan geenin virheen seurauksena useisiin ihon ja hampaiden ominaisuuksiin vaikuttavaa ektodysplasiini A -proteiinia jää puuttumaan. Sairauteen ei aikaisemmin ole ollut hoitoa.

Pertti Kirkinen

Aliravitsemukseen kannattaa  puuttua palveluasumisyksiköissä

Aliravitsemukseen kannattaa puuttua palveluasumisyksiköissä

Aliravitsemus on tavallista haurailla vanhuksilla. Siitä kärsii 20–30 % ympärivuorokautisessa hoidossa asuvista ikäihmisistä ja lisäksi 60 % on sen vaarassa. Aliravitsemus johtaa gerasteniaan, infektioriskiin, kaatumisiin ja murtumiin. Hauraiden vanhusten aliravitsemus aiheuttaa suuria lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle. Palveluasumisyksiköissä on tehty interventioita asukkaiden ravitsemustilan ja kustannustehokkuuden parantamiseksi, ja nyt niistä on julkaistu systemoitu katsaus.

Kaisu Pitkälä

Etähoito ja aktiivisuus­ranneke eivät saaneet valtimo­tautipotilaita kävelemään

Etähoitoon ja uuteen tekniikkaan liittyy paljon odotuksia elämäntapamuutosten tukena. Alaraajojen valtimotautia sairastavat ovat yksi potilasryhmä, joka tukea tarvitsee. Ohjattujen kävelyharjoitusten tiedetään parantavan kävelykykyä ja vähentävän oireita. Monille ohjattuun harjoitteluun pääseminen viikoittain voi kuitenkin tuottaa ongelmia.

Helena Liira

Magneettikuvaus valtaa alaa eturauhassyövän diagnostiikassa

Eturauhassyöpää epäiltäessä otetaan tavallisesti peräsuolen kautta kaikukuvausohjauksessa 10–12 neulanäytettä eturauhasesta. Toimenpiteen ongelmia ovat suuren riskin potilaiden alidiagnostiikka ja kliinisesti merkityksettömien syöpätyyppien ylidiagnostiikka. Eturauhasen magneettikuvaus on havaittu käyttökelpoiseksi kynnystutkimukseksi, jonka avulla voidaan välttää biopsia, jos tulos on negatiivinen. Positiivinen tulos puolestaan mahdollistaa näytteenoton kohdennetusti.

Ossi Lindell

Loppuraskauden oksitosiini voi vaikuttaa äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteeseen

Loppuraskauden oksitosiini voi vaikuttaa äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteeseen

Loppuraskauden korkea oksitosiinitaso voi vaikuttaa parantavasti lapsen ja äidin väliseen vuorovaikutussuhteeseen vielä 2–3 vuotta vauvan syntymän jälkeen. Seurantatutkimuksessa todettiin raskaudenaikaisen korkean oksitosiinitason olevan yhteydessä äidin parempaan kykyyn ymmärtää toisten mielentiloja ja niiden vaikutusta käytökseen (ns. mielen teoria). Tämän puolestaan todettiin olevan yhteydessä äidin parempiin vuorovaikutustaitoihin vielä lapsen ollessa 2–3-vuotias. Esiin tuli nimenomaan yhteys loppuraskauden oksitosiinitasoon.

Hanna Raaska

Kroonisen lymfaattisen leukemian lääkevaihtoehdot lisääntyvät

Viime vuosien aikana kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoito on monipuolistunut. Ensimmäinen hoitovalinta, solunsalpaajan ja vasta-aineen yhdistelmä, on poikkeuksetta tehokas, mutta taudin luonteeseen kuuluu uusi tuleminen, usein vastustuskykyä lääkkeille keränneenä. Idelalisibi ja tuoreeltaan korvattavuuden saanut ibrutinibi ovat jo käytössä, kun samoille markkinoille jo odotetaan seuraava eli venetoklaksia, jonka mekanismina on estää apoptoosia estävää proteiinia BCL2.

Marko Vesanen

Toistuvien keskenmenojen syy  voidaan lähes aina saada selville

Toistuvien keskenmenojen syy voidaan lähes aina saada selville

Toistuvien keskenmenojen vakiintuneisiin tutkimuksiin kuuluvat vanhempien kromosomitutkimukset, kohtuanomalioiden diagnostiikka, monien endokrinologisten häiriöiden poissulkeminen sekä infektioetiologiaa, hyytymishäiriöitä ja autoimmuunisairauksia koskevat tutkimukset. Näin toimien kuitenkin todennäköinen tai varma ongelman syy selviää alle puolessa tapauksista. Kun tutkimuksiin liitettiin keskenmenomateriaalin – istukka, embryonaalinen kudos, kalvot – koko kromosomiston tutkimus mikrosirutekniikalla ja yli 300 000 koettimen tarkkuudella, diagnostiikka parani merkitsevästi.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030