Robottiavusteinen vai laparoskooppinen kirurgia peräsuolisyövän hoidoksi?

Robottiavusteinen vai laparoskooppinen kirurgia peräsuolisyövän hoidoksi?

Leikkausrobotit ovat tulleet vauhdilla kirurgin avuksi. Tämän melko kalliin tekniikan uskotaan olevan tarkempi, ergonomisempi ja ulottuvampi kuin avokirurgia tai perinteinen tähystyskirurgia. Robottikirurgiaa markkinoidaan erityisesti eturauhassyövän, lantionpohjan gynekologisen kirurgian ja tyräkirurgian avuksi. Mutta onko se tuloksiltaan parempi kuin laparoskooppinen kirurgia osaavissa käsissä?

Hannu Paajanen

Istukasta tehdyistä valmisteista ei ole terveyshyötyä

Lajinkehityksemme alussa lienee myös alkuihmisen tapana ollut syödä istukka synnytyksen jälkeen, kuten monet nisäkäslajit edelleenkin tekevät. Synnytykseen liittyvä mystiikka, uskomukset ja emootiot näyttävät herättäneet asian ainakin Yhdysvalloissa esille niin, että istukan käyttöön kaivataan nykyistä tarkempia ohjeita ja jopa lainsäädännön ohjausta. Arvostettu naistentautien ja synnytysopin tiedelehtikin käsittelee kirjoituksessaan istukan ja siitä tehtyjen valmisteiden käyttöä, plasentofagiaa, sekä synnytysyksikön vastuuta istukkakudoksen käytöstä.

Pertti Kirkinen

Denosunabi käy myelooman luustotaudin hoitoon

Myelooma on ainoa luustoa todella rusentamaan kykenevä verisairaus, ja bisfosfonaatit ovat olleet markkinoille tultuaan yksi hoidon kulmakivistä – siis yli 20 vuotta. Tähän asti kisaa on käyty eri valmisteiden ja annosten kesken, mutta denosunabi eli RANK-ligandin monoklonaalinen vasta-aine tuo mukanaan oikeaa kilpailua. Ihonalaisinjektiona annettavana se on helppokäyttöinen eikä munuaisten vajaatoiminta aseta rajoituksia.

Marko Vesanen

Aggressiivinen hoito kannattaa paikallisesti edenneessä eturauhassyövässä

Kasvainmassan kirurgisella vähentämisellä on osoitettu olevan ennustemerkitystä sekä munuaissyövässä että munasarjasyövässä. Eturauhasen kirurgisesta poistosta tai etäpesäkkeisen eturauhassyövän sädehoidosta ei ainakaan tähän mennessä ole osoitettu saatavan vastaavaa hyötyä. Taannehtivien tutkimusten myönteiset tulokset ovat kuitenkin antaneet aihetta satunnaistettuihin tutkimuksiin, joita onkin meneillään.

Ossi Lindell

Protonipumpun estäjät ja dementian riski

Viime vuosina on tullut esille protonipumpun estäjälääkkeiden (PPI) pitkäaikaiskäytön haittoja, kuten Clostridium difficile -infektioiden ja pneumonioiden lisääntyminen, B12-vitamiinin ja kalsiumin imeytymisen heikkeneminen sekä tähän liittyvä murtumien lisääntyminen. Muutamissa tutkimuksissa on myös epäilty, että PPI-lääkkeet lisäävät muistisairauden riskiä. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut ongelmia, sillä ne ovat nojautuneet rekistereihin ja siten taustamuuttujien vakiointi on ollut puutteellista.

Kaisu Pitkälä

Astman huono tasapaino raskausaikana ennustaa lapselle astmaa

Raskausaikana astmaa hoidetaan samalla tavoin kuin muuten. Nyrkkisääntö on, että kolmanneksella astma paranee, kolmanneksella se ei muutu ja kolmanneksella se huononee. Valitettavasti osa naisista lopettaa astmalääkityksensä, vaikka tutkimustiedon mukaan inhaloitavien astmalääkkeiden käyttö on turvallista raskausaikana. Tanskalaiset selvittivät isossa rekisteritutkimuksessa, miten astman vaikeusaste ja hoitotasapaino raskauden aikana vaikuttavat astman periytymiseen.

Heikki Ekroos

Antikoagulantti ei lisää myöhäisvuotojen riskiä vanhusten päävammoissa

Länsimaissa väestö vanhenee ja yhä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotona. Melko usein päivystykseen tuodaan sekava vanhus, joka on kaatunut ja lyönyt päänsä. Usein heillä on myös antikoagulaatiolääkitys (esim. varfariini tai ASA), ja se voi teoriassa aiheuttaa myöhästyneen kallonsisäisen vuotovaaran potilaan jo kotiuduttua päivystyksestä.

Hannu Paajanen

Nettiohjelmasta tukea syöpään sairastuneelle

Syöpään sairastuminen on potilaalle ja hänen läheisilleen ikävä yllätys ja aiheuttaa stressiä ja huolta. Pahimmillaan ahdistuneisuus voi heikentää elämänlaatua ja kykyä kestää raskaita hoitoja. Psykososiaalinen tuki parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää ahdistuneisuutta, mutta sitä ei ole tarjolla kaikille potilaille. Internetin sovellukset voivat auttaa tähänkin hätään.

Sirkku Jyrkkiö

Vedessä synnyttäminen suojaa perineumin repeämiltä

Synnytysammetta käytetään yleisesti kivun poistoon ja lihaksia rentouttamaan synnytyksen ensimmäisen vaiheen aikana. Synnytyksiä, joissa myös toinen vaihe tapahtuu pinnan alla, on Pohjoismaissa ollut lähinnä asiasta innostuneissa perheissä kotisynnytyksissä. Julkinen terveydenhuolto ei ole tätä toimintaa toistaiseksi suosinut. Joissakin tutkimuksissa vesisynnytyksen on havaittu lisäävän perineumin repeämiä, mutta ruotsalaisaineistossa tilanne oli päinvastainen.

Pertti Kirkinen

Vatsanpeitteiden arpityrät pitäisi leikata

Arpityriä leikataan joko avotekniikalla tai tähystyskirurgisesti, ja molemmissa tapauksissa käytetään lähes aina synteettistä verkkoa tukemaan plastiaa. Näissä leikkauksissa haavainfektiot ovat yleisiä (1–26 %) huolimatta antibioottiprofylaksiasta. Usein potilaalla on lukuisia haavainfektion riskitekijöitä, kuten iho-ongelmia tyrässä, ylipainoa ja perussairauksia (esim. keuhkoahtauma tai diabetes). Leikkaustekniikkaan voi myös liittyä lisääntynyt infektioriski (suolivauriot, verenvuoto, pitkä leikkausaika). Pitääkö siis vatsanpeitteiden arpityriä, jotka eivät ole kureutuneet, leikata vai seurata?

Hannu Paajanen

Pitäisikö karboplatiinista luopua seminooman liitännäishoidossa?

Kivessyövän tavallisin ilmenemismuoto on paikallinen seminooma (ST I), ja syöpä leviää ensin retroperitoneaalisiin imusolmukkeisiin. Seminooma on sädeherkkä tauti, ja liitännäishoitona käytettiin pitkään leikkauksenjälkeistä para-aortaalitilan sädehoitoa. Sädehoidon jälkeen tauti uusii vain 4 %:lla hoidetuista. Hoidon aiheuttamat pitkäaikaishaitat eli toisen syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyt riski johti siihen, että sädehoidon käytöstä on pyritty eroon.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030