Keuhkoahtaumatauti lisää aivotapahtuman riskiä

Keuhkoahtaumatauti ja aivotapahtumat ovat johtavia kuolemansyitä maailmanlaajuisesti. Hollantilaiset tutkijat halusivat selvittää niiden yhteyttä ja keuhkoahtaumapotilaiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Heikki Ekroos

Takotsubokardiomyopatian ennuste oletettua huonompi

Takotsubokardiomyopatia löydettiin Japanissa 25 vuotta sitten. Tätä sydänkohtaustyyppiä on totuttu pitämään varsin hyvänlaatuisena, mutta laajan kansainvälisen selvityksen perusteella ennuste onkin arvioitua huonompi ja tautikirjokin yllättävän laaja.

Juhani Airaksinen

Tutkimustulosten valikoiva julkaiseminen jatkuu

Yhdysvaltalaisen syöpätutkijaryhmän mukaan onkologian alalla joka kahdeksannen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen ensisijaisen päätetapahtuman raportointi oli ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimusprotokollaan oli kirjattu. Ensisijainen päätetapahtuma saattoi vaihtua tai se raportoitiin eri tavalla kuin oli suunniteltu. Analyysissä oli mukana 74 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu Journal of Clinical Oncologyssa, New England Journal of Medicinessa tai Lancetissa vuonna 2012.

Pertti Saloheimo

Kuntoutusta nilkkamurtuman jälkeen - vaiko ei?

Kuntoutuksen hyödyistä ja haitoista on tässäkin lehdessä taitettu peistä melko tiuhaan. Niin tekivät australialaiset kollegatkin ja nyt nilkkamurtuman jälkihoidosta.

Hannu Paajanen

Influenssarokotteeseen liittyvä anafylaksiariski on yksi miljoonasta

Rokotusvastaisuutta perustellaan usein rokotteen haitoilla ja pistoksen aiheuttamalla hetkellisellä epämukavuudella. Lisäksi valitetaan rokotteen saamiseksi tarvittavaa vaivannäköä, vaikka esimerkiksi sairaalassa henkilöstö saa sen samalla, kun menee ruokalaan syömään. Rokotteiden vaarallisuudesta on myös ollut puhetta.

Heikki Ekroos

Ovatko lasten ja aikuisten ADHD eri sairauksia?

Tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriön (ADHD) on otaksuttu olevan kehityksellinen aivosairaus, joka aina ilmenee jo lapsuudessa. On ajateltu, että osalla potilaista oireet vähitellen lievittyvät ja joskus katoavat iän myötä, kun taas osalla oireet jatkuvat aikuisikään.

Tero Taiminen

Munasarjojen toimintaa voi suojata solunsalpaajahoidon aikana

Hedelmällisessä iässä olevan naispotilaan saama solunsalpaajahoito johtaa varsin usein amenorreaan. Varhaisen menopaussin riski vaihtelee paljon potilaan iän ja annetun hoidon mukaan. Mitä lähempänä potilas on 40 vuoden ikää, sitä todennäköisemmin kuukautiskierto ei enää palaa solunsalpaajahoidon jälkeen. Gonadotropiinia vapauttavan hormonin agonisti (GnRHa) suojelee munasarjojen toimintaa ja näyttää lisäävän raskauden mahdollisuutta syövän hoitojen jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Korjatun hypospadian kosmeettinen tulos naisen silmin

Sveitsiläistutkimuksessa selviteltiin, miltä miehen siitin näyttää naisten mielestä hypospadian korjausleikkauksen jälkeen. Tarkoituksena oli löytää yksityiskohdat, joihin peniksen näkemisestä saatu vaikutelma perustuu.

Ossi Lindell

Amerikkalaisten gynekologien suositukset ajan tasalle

Obstetrics and Gynecology -lehti on alkanut julkaista avohoidon valintojen tueksi arviointeja ja suosituksia uusista hoitokäytännöistä. Ensimmäisessä kannanotossa annettiin ohjeet mm. raskauspahoinvoinnin hoidosta, alkuraskauden trisomiaseulonnasta, varhaisraskauden pre-eklampsiaseulonnasta, jälkiehkäisystä ja HPV-rokotuksista. Kannanotot tulevat The American College of Obstetrics and Gynecology -yhdistykseltä (ACOG).

Pertti Kirkinen

Levinneen rintasyövän ennuste ei parane rinnan poistolla

Primaarikasvaimen leikkauksesta on vain harvoin apua levinneeseen rintasyöpään sairastuneen potilaan hoidossa. Noin 10 % potilaista kärsii paikallisoireista, jos kasvain syövyttää rinnan ihoa ja kasvaa ympäristöön. Silloin kasvaimen paikallispoistolla on merkitystä elämän laadun kannalta, mutta toimenpide ei paranna eliniän odotetta.

Sirkku Jyrkkiö

Nenäsumutteella ja kylvyillä haavainfektioiden kimppuun

Kirurginen haavainfektio on potilaalle kiusallinen ja kallis komplikaatio erityisesti implanttikirurgiassa, mutta myös isoissa vatsaleikkauksissa ja sydänkirurgiassa. Höllentynyt antibioottien käyttö ja matkustelu ovat lisänneet merkittävästi moniresistenttien bakteerien määrää. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihon bakteerikannan (stafylokokki, streptokokki) määrän vähentäminen ennen ihoviiltoa vähentää merkittävästi haavainfektioita. Jo yli sata vuotta leikkausalueen iho onkin desinfektoitu antibakteerisilla aineilla. Useimmissa suuren infektioriskin leikkauksissa käytetään myös rutiininomaisesti antibioottiprofylaksiaa. Voidaanko haavainfektioita vielä vähentää?

Hannu Paajanen

Vasta-aineet saattavat mullistaa myelooman hoidon

Lymfaattisten tautien hoidossa vasta-aineet ovat saavuttaneet vahvan aseman. Myelooman solunsalpaajapohjaiset hoidot ovat saaneet jo väistyä täsmällisempien hoitojen tieltä, mutta toistaiseksi ilman mabeja. Elotutsumabi ja daratumumabi ovat molemmat monoklonaalisia vasta-aineita, joiden kohteena ovat lähes yksinomaan myeloomasoluihin paikantuvat vastarakenteet.

Marko Vesanen

Jaksoittainen hormonihoito on hyvä vaihtoehto

Jaksoittainen hormonihoito on meta-analyysin mukaan elossaoloennusteen kannalta yhtä hyvä hoito uusiutuneeseen eturauhassyöpään kuin jatkuva. Hoidon tauottaminen parantaa jonkin verran potilaan elämän laatua.

Sirkku Jyrkkiö

Pään kolhiminen kertoo kuolemanriskistä

Päähän kohdistunut vamma kertoo suurentuneesta kuoleman ja erityisesti alkoholinkäyttöön liittyvän kuoleman riskistä. Humalassa päänsä kolhineista suurella osalla kuolemansyy on uusi vamma.

Pertti Saloheimo

Tarttuuko Alzheimer?

Takavuosina prionitaudit, kuten Creutzfeldt-Jacobin (CJ-tauti) tai hullun lehmän tauti, herättivät suurta kohua, kun niiden todettiin voivan tarttua. Toisen neurodegeneratiivisen taudin, Alzheimerin taudin, ei sentään ole ajateltu olevan tarttuva. Hätkähdyttävän uuden tutkimuksen mukaan näin voisi kuitenkin olla.

Heikki Arvilommi

Lapsettomuudesta kärsineiden äitien lapsilla on usein mielenterveyshäiriöitä

Vaikeat lapsuus- ja nuoruusajan mielenterveyshäiriöt olivat lapsettomuudesta kärsineiden naisten jälkeläisillä 23 % yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla. Asia havaittiin tutkittaessa Tanskassa vuosina 1969-2006 syntyneitä lapsia ja heidän vanhempiaan. Noin 5 % tästä lähes 2,5 miljoonan lapsen joukosta oli syntynyt naisille, joita oli tutkittu tai hoidettu lapsettomuuden takia.

Pertti Kirkinen

Laskimotukoksen aiheuttava syöpä löytyy edelleen perinteisin keinoin

Ilman syytä ilmaantuva laskimotukos voi olla ensimmäinen ja joskus hyvin varhainen merkki pahanlaatuisesta sairaudesta erityisesti varttuneessa väestössä. Vakiintunutta tutkimuskäytäntöä ei ole, mutta lyhyempien hoitoaikojen ja tiukentuvan talouden maailmassa tutkimukset tulee kohdentaa järkevästi.

Marko Vesanen

Huonossa terapiasuhteessa psykoterapia on haitallista

Tutkijat ovat pitkään ihmetelleet, miksi hyvin erilaiset psykoterapiamenetelmät näyttävät olevan suunnilleen yhtä tehokkaita. Yhdeksi selitykseksi on tarjottu terapiasuhdetta: hyvä terapiasuhde lievittää potilaan oireita tekniikasta riippumatta.

Tero Taiminen

Tanskassa osataan sappikirurgia

Sappirakon poistoleikkaus on yleiskirurgian tavallisimpia toimenpiteitä. Nykyään useimmissa sairaaloissa 80-90 % sappikivistä hoidetaan tähystyksessä. Tanskalaiset ovat selvittäneet leikkausten laatua rekisterinsä avulla.

Hannu Paajanen

Salamasotaa metastasoitunutta eturauhassyöpää vastaan

Metastasoitunutta, hormoniriippuvaista eturauhassyöpää sairastaville potilaille saavutetaan merkittävä elossaoloajan piteneminen, jos solunsalpaaja dosetakseli yhdistetään totuttuun androgeenideprivaatioon heti hoidon alussa pelkän hormonihoidon sijaan.

Ossi Lindell