Magneettistimulaatiolla voidaan muokata suhtautumista jumalaan ja maahanmuuttajiin

Posteriorinen mediaalinen etuaivokuori (pMFC) säätelee ideologisia ja uskonnollisia käsityksiä ja niiden muutoksia. Ulkoista uhkaa koettaessa alue aktivoituu ja aiemmin omaksutusta ideologiasta tai uskonnollisesta vakaumuksesta haetaan kognitiivista turvaa uhkaa vastaan. Tämän seurauksena ideologinen tai uskonnollinen vakaumus tulee usein aiempaa hallitsevammaksi ihmisen tuntiessa itsensä uhatuksi. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, voidaanko ideologisiin ja uskonnollisiin käsityksiin vaikuttaa tälle aivokuorialueelle kohdistetulla neuronien toimintaa vähentävällä sarjamagneettistimulaatiolla.

Tero Taiminen

Elektroninen nenä erottelee keuhkodiagnoosit

Keuhkosairauksien tutkimusmahdollisuuksien uudet innovaatiot ovat jo tovin odotelleet läpimurtoa. Uloshengitysilman typpioksidimittaus on jo rutiinia, mutta uloshengityksen kondensaatin mittaaminen on kehittynyt hitaasti. Elektroninen nenä (eNose) on uusi ja lupaavin menetelmä.

Heikki Ekroos

Munuaisten vajaatoiminnan syyt KLL-potilaalla

Krooninen lymfaattinen leukemia viihtyy nimensä mukaisesti veressä ja imusolmukkeissa. Sairautta hoitavat tietävät, että loppujen lopuksi tautisoluja voi tulla vastaan mistä vaan, mutta etenkin kirjallisuuden perusteella erilaiset ekstralymfaattiset ilmentymät, kuten iholla tai keskushermostossa, ovat varsin harvinaisia. Mayon klinikalla otettiin selvää kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien potilaiden munuaisten vajaatoiminnan syistä.

Marko Vesanen

Uniapneapotilaan etäseuranta on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa

Vielä 2000-luvun alussa uniapnean diagnostiikka ja CPAP-hoidon aloitus tehtiin vuodeosastoilla. Nyt potilas nukkuu kotona sekä diagnostiikassa että hoidon aloituksessa. Uniapneapotilaan etäseuranta on kuuma aihe, sillä telelääketieteen keinoja on paljon käytössä, mutta tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta on vähän. Nyt julkaistu terveystaloustieteellinen analyysi osoitti, että hoidon teho ja vaikutus elämänlaatuun oli etäseurannassa samanlainen kuin normaalikäytännössä, mutta saatu aikaan pienemmillä kustannuksilla.

Heikki Ekroos

Hysteroskooppisesta sterilisaatiosta tiukkaa kritiikkiä

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi vuonna 2002 hysteroskopiassa munanjohtimiin asennettavat koilit naisen sterilisaatiomenetelmäksi. Hyväksymisen jälkeen menetelmä levisi nopeasti, ja toimenpide on tehty jo noin 750 000 naiselle. Nyt New England Journal of Medicinessa julkaistu mielipidekirjoitus arvostelee kovin sanoin hyväksymisen lähtökohtia ja sen perusteena olleita tutkimuksia.

Pertti Kirkinen

Spironolaktoni tehokas lisälääke hoitoresistentissä verenpainetaudissa

Hoitoresistentti verenpainetauti on hankala kliininen ongelma, jonka ratkaisuun on haettu apua lääkkeiden lisäksi muun muassa renaalisesta denervaatiosta. Nyt brittiläinen tutkimus viittaa siihen, että vanha lääke spironolaktoni voi olla parempi kuin pussillinen uudempia.

Juhani Airaksinen

Jälleen uutta kokeellista hoitoa vatsanpeitekipuun

Krooninen vatsakipu on toiminnallista noin 40 %:lla potilaista, ja 60 %:lla se on jostain elimestä johtuvaa. Kipu jaotellaan viskeraaliseen (elinkipu) ja parietaaliseen (vatsaontelon seinämä) ja toisaalta neuropaattiseen (hermokipu) tai nosiseptiseen (trauma, infektio). Vatsanpeitteiden kipua on jopa 5-10 % kroonisista vatsakivuista, ja se johtuu useimmiten vatsaontelon seinämän lävistävän hermon vauriosta tai kiinnikkeestä. Vatsanpeitteiden hermopinteeseen (anterior cutaneous nerve entrapment syndrome, ACNES) on kehitetty kirurginen hoito, jossa hermo katkaistaan avoimesti pienestä viillosta koepuudutuksen jälkeen; hoitoa käsiteltiin tällä palstalla numerossa 6/2015.

Hannu Paajanen

Myelooma ja toisen syövän riski

Parantuneiden tai nykyhoidoilla pitkään elossa pysyvien myeloomapotilaiden riskistä sairastua uuteen maligniteettiin on toistaiseksi saatu ristiriitaisia tuloksia, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Huolta on herättänyt niin vanhempien (melfalaani) kuin uudempienkin lääkkeiden (lenalidomidi) turvallisuus, puhumattakaan kantasolusiirroista. Nyt asiaa on selvitetty rekisteritutkimuksessa.

Marko Vesanen

Keuhkoahtaumatauti lisää aivotapahtuman riskiä

Keuhkoahtaumatauti ja aivotapahtumat ovat johtavia kuolemansyitä maailmanlaajuisesti. Hollantilaiset tutkijat halusivat selvittää niiden yhteyttä ja keuhkoahtaumapotilaiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Heikki Ekroos

Takotsubokardiomyopatian ennuste oletettua huonompi

Takotsubokardiomyopatia löydettiin Japanissa 25 vuotta sitten. Tätä sydänkohtaustyyppiä on totuttu pitämään varsin hyvänlaatuisena, mutta laajan kansainvälisen selvityksen perusteella ennuste onkin arvioitua huonompi ja tautikirjokin yllättävän laaja.

Juhani Airaksinen

Tutkimustulosten valikoiva julkaiseminen jatkuu

Yhdysvaltalaisen syöpätutkijaryhmän mukaan onkologian alalla joka kahdeksannen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen ensisijaisen päätetapahtuman raportointi oli ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimusprotokollaan oli kirjattu. Ensisijainen päätetapahtuma saattoi vaihtua tai se raportoitiin eri tavalla kuin oli suunniteltu. Analyysissä oli mukana 74 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu Journal of Clinical Oncologyssa, New England Journal of Medicinessa tai Lancetissa vuonna 2012.

Pertti Saloheimo

Kuntoutusta nilkkamurtuman jälkeen - vaiko ei?

Kuntoutuksen hyödyistä ja haitoista on tässäkin lehdessä taitettu peistä melko tiuhaan. Niin tekivät australialaiset kollegatkin ja nyt nilkkamurtuman jälkihoidosta.

Hannu Paajanen

Influenssarokotteeseen liittyvä anafylaksiariski on yksi miljoonasta

Rokotusvastaisuutta perustellaan usein rokotteen haitoilla ja pistoksen aiheuttamalla hetkellisellä epämukavuudella. Lisäksi valitetaan rokotteen saamiseksi tarvittavaa vaivannäköä, vaikka esimerkiksi sairaalassa henkilöstö saa sen samalla, kun menee ruokalaan syömään. Rokotteiden vaarallisuudesta on myös ollut puhetta.

Heikki Ekroos

Ovatko lasten ja aikuisten ADHD eri sairauksia?

Tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriön (ADHD) on otaksuttu olevan kehityksellinen aivosairaus, joka aina ilmenee jo lapsuudessa. On ajateltu, että osalla potilaista oireet vähitellen lievittyvät ja joskus katoavat iän myötä, kun taas osalla oireet jatkuvat aikuisikään.

Tero Taiminen

Munasarjojen toimintaa voi suojata solunsalpaajahoidon aikana

Hedelmällisessä iässä olevan naispotilaan saama solunsalpaajahoito johtaa varsin usein amenorreaan. Varhaisen menopaussin riski vaihtelee paljon potilaan iän ja annetun hoidon mukaan. Mitä lähempänä potilas on 40 vuoden ikää, sitä todennäköisemmin kuukautiskierto ei enää palaa solunsalpaajahoidon jälkeen. Gonadotropiinia vapauttavan hormonin agonisti (GnRHa) suojelee munasarjojen toimintaa ja näyttää lisäävän raskauden mahdollisuutta syövän hoitojen jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Korjatun hypospadian kosmeettinen tulos naisen silmin

Sveitsiläistutkimuksessa selviteltiin, miltä miehen siitin näyttää naisten mielestä hypospadian korjausleikkauksen jälkeen. Tarkoituksena oli löytää yksityiskohdat, joihin peniksen näkemisestä saatu vaikutelma perustuu.

Ossi Lindell

Amerikkalaisten gynekologien suositukset ajan tasalle

Obstetrics and Gynecology -lehti on alkanut julkaista avohoidon valintojen tueksi arviointeja ja suosituksia uusista hoitokäytännöistä. Ensimmäisessä kannanotossa annettiin ohjeet mm. raskauspahoinvoinnin hoidosta, alkuraskauden trisomiaseulonnasta, varhaisraskauden pre-eklampsiaseulonnasta, jälkiehkäisystä ja HPV-rokotuksista. Kannanotot tulevat The American College of Obstetrics and Gynecology -yhdistykseltä (ACOG).

Pertti Kirkinen

Levinneen rintasyövän ennuste ei parane rinnan poistolla

Primaarikasvaimen leikkauksesta on vain harvoin apua levinneeseen rintasyöpään sairastuneen potilaan hoidossa. Noin 10 % potilaista kärsii paikallisoireista, jos kasvain syövyttää rinnan ihoa ja kasvaa ympäristöön. Silloin kasvaimen paikallispoistolla on merkitystä elämän laadun kannalta, mutta toimenpide ei paranna eliniän odotetta.

Sirkku Jyrkkiö

Nenäsumutteella ja kylvyillä haavainfektioiden kimppuun

Kirurginen haavainfektio on potilaalle kiusallinen ja kallis komplikaatio erityisesti implanttikirurgiassa, mutta myös isoissa vatsaleikkauksissa ja sydänkirurgiassa. Höllentynyt antibioottien käyttö ja matkustelu ovat lisänneet merkittävästi moniresistenttien bakteerien määrää. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihon bakteerikannan (stafylokokki, streptokokki) määrän vähentäminen ennen ihoviiltoa vähentää merkittävästi haavainfektioita. Jo yli sata vuotta leikkausalueen iho onkin desinfektoitu antibakteerisilla aineilla. Useimmissa suuren infektioriskin leikkauksissa käytetään myös rutiininomaisesti antibioottiprofylaksiaa. Voidaanko haavainfektioita vielä vähentää?

Hannu Paajanen

Vasta-aineet saattavat mullistaa myelooman hoidon

Lymfaattisten tautien hoidossa vasta-aineet ovat saavuttaneet vahvan aseman. Myelooman solunsalpaajapohjaiset hoidot ovat saaneet jo väistyä täsmällisempien hoitojen tieltä, mutta toistaiseksi ilman mabeja. Elotutsumabi ja daratumumabi ovat molemmat monoklonaalisia vasta-aineita, joiden kohteena ovat lähes yksinomaan myeloomasoluihin paikantuvat vastarakenteet.

Marko Vesanen