Gosereliini suojaa munasarjoja solunsalpaajahoidon aikana

Solunsalpaajahoitojen aikana premenopausaalisen naisen kuukautiskierto häiriintyy ja osalla potilaista on selviä vaihdevuosioireita. Hoitojen jälkeen munasarjojen toiminta on monilla potilailla heikentynyt ja raskauden todennäköisyys etenkin alkyloivien lääkkeiden käytön jälkeen on pienentynyt. Gosereliini näyttää suojaavan munasarjoja, kun sitä annetaan solunsalpaajahoitojakson ajan.

Sirkku Jyrkkiö

Statiinit ja haurastuminen

Statiinien käyttöön on liittynyt lihaskipuja, ja vanhuksilla niiden on epäilty heikentävän lihasvoimaa. Toisaalta perifeerisen verenkierron paraneminen voisi vaikuttaa myös päinvastaisesti. On esitetty, että perifeeristä valtimotautia sairastavat hyötyvät statiineista kävelynopeudella mitattuna. Sen sijaan sellaisilla statiinien käyttäjillä, joilla ei ollut perifeeristä valtimotautia, tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Kaisu Pitkälä

Tulehduskipulääkkeet riski sydäninfarktin jälkeen

Tulehduskipulääkkeiden COX-1- tai COX-2-entsyymeihin painottuva vaikutus muovaa niiden vaikutusprofiilia. Asetyylisalisyylihappo estää COX-1:tä vähentäen tromboksaanin tuotantoa, ja tämä estää verihiutaleiden aggregaatiota. Muiden tulehduskipulääkkeiden vaikutus kohdistuu ainakin osin enemmän COX-2:een, mikä tehostaa niiden anti-inflammatorisia, antipyreettisiä ja analgeettisia vaikutuksia. Melko pian markkinoilletulon jälkeen selektiivisten COX-2:n estäjien havaittiin lisäävän sydäninfarktin riskiä. Tanskassa selvitettiin rekistereistä, miten antitromboottista hoitoa saavilla sydäninfarktipotilailla samanaikainen muiden tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käyttö oli yhteydessä vuotoriskiin ja sydän- ja verisuonitautitapahtumiin.

Kaisu Pitkälä

Leikkauksia kannattaa lykätä pallolaajennuksen jälkeen

Sydänpotilaan leikkaustoimenpiteisiin liittyy jo sinänsä lisääntynyt sydänkomplikaatioiden vaara, jonka suuruuteen vaikuttavat sydänsairauden ja toimenpiteen vaikeus. Vastikään asennettuun sepelvaltimostenttiin näyttää myös kehittyvän leikkauksen jälkeen normaalia helpommin tukkivaa hyytymää, joka voi aiheuttaa ison sydäninfarktin tai johtaa kuolemaan. Laajan amerikkalaisen selvityksen mukaan näyttää järkevältä pyrkiä lykkäämään elektiivisiä leikkauksia vähintään puolen vuoden päähän pallolaajennushoidosta.

Juhani Airaksinen

Konjugaattirokotteen teho pneumokokkitauteihin on nyt osoitettu

Pneumokokkitautien ehkäisyyn on THL:n mukaan Suomessa käytettävissä kaksi konjugaattirokotetta ja yksi polysakkaridirokote, jotka eroavat toisistaan sekä suojaavien serotyyppien määrän osalta että immunologisesti: polysakkaridirokote ei herätä immunologista muistia, konjugaattirokotteet herättävät. Konjugaatit suojaavat pneumokokin aiheuttamilta limakalvoinfektioilta ja nenänielukantajuudelta, polysakkaridirokote ei.

Heikki Ekroos

Ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen kustannukset vertailussa

Pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat toisiaan täydentäviä hoitomuotoja silloin, kun sepelvaltimotaudin oireet eivät ole lääkehoidolla hallittavissa tai revaskularisaation arvioidaan parantavan potilaan ennustetta. Amerikkalaisessa vertailussa ohitusleikkauksen kustannukset monisuonitaudin hoidossa olivat suuremmat, mutta toisaalta leikkaukseen valikoituneiden potilaiden ennuste oli hieman parempi kuin pallolaajennuksella hoidettujen.

Juhani Airaksinen

Muistin heikkenemisen ehkäisyyn on mahdollisuuksia

Suomalaisen Miia Kivipellon tutkijaryhmä on jo vuosia tehnyt merkittävää tutkimusta keski-iän aikaisten riskitekijöiden merkityksestä vanhuuden muistisairauden ilmaantuvuudelle. He ovat osoittaneet Pohjois-Karjala-projektin aineistosta, että mm. koulutustaso, keski-iän liikunta, ruokavalio, verenpaine, kolesteroli, lihavuus, tupakointi ja diabetes ovat yhteydessä muistisairauden ilmaantuvuuteen vanhana (CAIDE-tutkimus). Myös satunnaistetuissa vertailututkimuksissa on osoitettu, että aerobinen liikunta voi parantaa toiminnanohjausta ja ajattelun nopeutta, kognitiivinen harjoittelu parantaa kognitiota vuosiksi, verenpainetaudin hoito ehkäisee hyvin vanhoilla muistisairautta, ja sosiaalinen toiminta parantaa vanhusten kognitiota.

Kaisu Pitkälä

Immunologinen trombosytopenia tottelee kasvutekijää

Verihiutaleiden vähyys immunologisessa trombosytopeniassa ei johdu ainoastaan vasta-ainevälitteisestä hävikistä, vaan myös tuotantopuolella on ongelma. Trombosyyttikasvutekijät ovat vastaus jälkimmäiseen, mutta niiden käyttöön yhdistyy kaksi nykypäivän ikävää sanaa: kallista ja pitkäaikaista. Yllätykseksi kliinikoille jotkut lääkkeen käytön lopettaneista potilaista ovatkin saaneet pysyvän hoitovasteen. Mutta kuinka yleistä tällainen on?

Marko Vesanen

Lihavuusleikkaus parantaa astmatasapainoa

Suomalaiset tutkijat osoittivat jo 15 vuotta sitten, että lihavilla astmapotilailla laihduttaminen parantaa PEF-arvoja ja keuhkotoimintaa niin, että oireet rauhoittuvat. Huomattavaan lihavuuteen liittyvä astma on oma astman fenotyyppinsä. Näiden potilaiden astman hoidon tärkein tekijä on laihduttaminen. Lihavuuskirurgian vaikutuksesta pitkäaikaiseen astmatasapainoon ei aiemmin ole juuri tutkimuksia tehty, mutta nyt on.

Heikki Ekroos

Keskosen pitkäaikainen keuhkosairaus - uutta kohti?

Typpioksidin tuotannon häiriö voi hankaloittaa pikkukeskosen kroonista keuhko-ongelmaa eli bronkopulmonaalista dysplasiaa (BPD). Tämän vaikean sairauden kliiniseen kuvaan liittyy joskus myös kohonnut keuhkoverenpaine. Sen taustalla ehdotetaan olevan typpioksidia tuottavan entsyymin vastavaikuttajan, epäsymmetrisen dimetylarginiinin (asymmetric dimethylarginine, ADMA) suuri pitoisuus: ADMA estäisi keuhkoverisuonten seinämien normaalia typpioksidin tuotantoa ja aiheuttaisi keuhkoverenkierron supistumisen, jolloin keuhkovastus suurenisi.

Outi Aikio

Maltti on valttia divertikuliiteissa

Koolonin divertikkelit tulehtuvat 15-20 %:lla potilaista, mutta onneksi tulehdus on useimmiten lievä. Vatsan tietokonetomografia auttaa divertikuliitin vaikeusasteen ja hoidon arvioinnissa. Vaikeimmat divertikuliitin komplikaatiot, kuten perforaatio ja suolen stenoosi hoidetaan kirurgisesti, mutta entä lievempi tulehdus tai pienet absessit? Amerikan kolorektaalikirurgien yhdistys suosittelee läpimitaltaan alle 2-3 cm:n absesseihin antibioottihoitoa ja isommat tulisi kanavoida dreenillä. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, miten usein antibioottihoidon jälkeen koolonin divertikuliitti uusii.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030