Kaikki sepelvaltimokalkki ei ole haitallista

Tietokonekerroskuvauksessa mitattu sepelvaltimokalkin määrä on ollut tarkin ei-kajoava mittari tulevien sepelvaltimotautitapahtumien ennakoinnissa. Kokonaan puuttuva kalkki on hyvän ennusteen merkki, mutta uuden tutkimuksen valossa näyttää siltä, ettei pelkkä kalkin kokonaismäärä ole ratkaiseva, koska toisaalta plakkien kalkkipitoisuuden kasvu näyttää suojaavan tulevilta sydäntapahtumilta.

Juhani Airaksinen

Meta-analyysi ei puolla D-vitamiinilisiä terveille aikuisille

Veren pienen D-vitamiinipitoisuuden on havaittu liittyvän osteoporoottisiin murtumiin, syöpään, valtimosairauksiin, diabetekseen ja lisääntyneeseen kuolemanriskiin. Tämä on johtanut päätelmiin D-vitamiinilisien tarpeesta. Toisaalta kuolleisuudessa D-vitamiini noudattaa U-käyrää: kuolleisuus kasvaa sekä pienissä että suurissa veren D-vitamiinipitoisuuksissa.

Helena Liira

MODY2-diabetes voidaan jättää hoitamatta pitkään

Nuoruusiällä alkavassa aikuistyyppisessä diabeteksessa (MODY2) tarvitaan glukokinaasigeenin inaktivoivan mutaation vuoksi normaalia korkeampi glukoositaso, jotta haimasta alkaa vapautua insuliinia. Tämän vuoksi potilailla on lievästi kohonnut paastoglukoosiarvo, mikä johtaa lievään HbA1C-tason nousuun (korkeimmillaan 7,5 %). Diabeteslääkkeet eivät tunnetusti vaikuta glukoosiarvoihin, ja hoitoa ei sen vuoksi suositellakaan muutoin kuin raskauden aikana (insuliinihoito).

Satu Vehkavaara

Leikkaussalikuolemien syitä analysoitu

Eri alojen kirurgit ja tehohoitolääkäri arvioivat moni-ammatillisesti suomalaisen Potilasvakuutuskeskuksen (VAKES) aineistosta kaikki kuolemaan johtaneet leikkaus- ja toimenpidekomplikaatiot vuosilta 2006-2010 (Hakala ym. 2013). Tutkimusaikana suoritettiin Suomessa noin 1 425 000 kirurgista toimenpidettä ja 295 000 synnytystä.

Hannu Paajanen

Kaksi näkökulmaa lihavan potilaan prostatektomiaan

Eturauhasen poistoleikkaus soveltuu floridalaisklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan myös lihaville eturauhassyöpäpotilaille. Nelivuotiskaudella 2008-2012 tehtiin robottiavusteinen eturauhasen poistoleikkaus yli 3 000 karsinoomapotilaalle. Potilaiden joukossa oli 44 sairaalloisen lihavaa miestä (BMI ≥ 40 kg/m²). Heille valittiin tietokoneavusteisesti verrokit, joiden painoindeksi oli em. rajan alapuolella, keskimäärin 28,9 kg/m².

Ossi Lindell

Altistusterapia auttaa teini-ikäisiä raiskauksen uhreja

Altistusterapia on käypä hoito aikuisten traumaperäiseen stressihäiriöön. Lapsilla ja nuorilla altistusterapiaa on käytetty hyvin vähän. Traumamuistoille altistamisen on pelätty saattavan voimistaa traumaperäisiä oireita alaikäisillä, joilla psykologiset selviytymiskeinot ovat vielä kehittymättömiä. Altistusterapiasta näyttäisi kuitenkin olevan hyötyä myös teini-ikäisille.

Tero Taiminen

Uusi pitkävaikutteisempi hyytymisvalmiste B-hemofiliaan

Vaikean hemofilian moderni hoito perustuu säännöllisen, 2-3 kertaa viikossa pistettävän hyytymisvalmisteen käyttöön. Potilaat huolehtivat lääkehoidon toteutuksesta itse jo varsin nuorella iällä, ja pidempään vaikuttavat lääkeaineet toivotetaan ilomielin tervetulleeksi. Lupaavia tuloksia on saatu hyytymistekijä IX-Fc-fuusioproteiinilla.

Marko Vesanen

Statiinit vähentävät kuolleisuutta eturauhassyöpään

Kolesterolia alentavien statiinien käyttö vähentää kuolleisuutta eturauhassyöpään yli 20 %. Englantilaisessa rekisteritutkimuksessa statiinien käytöstä hyötyivät eniten ne potilaat, jotka olivat käyttäneet lääkitystä jo ennen kuin eturauhassyöpä oli todettu.

Hoito vai seuranta eturauhassyöpäpotilaalle?

Iäkkäiden miesten matalan riskin eturauhaskarsinooman konservatiivinen hoito aktiivisen seurannan tai pelkän seurannan muodossa johtaa suurempaan kuolleisuuteen kuin aktiivinen hoito. Tähän tulokseen päädyttiin SEER-tietokannasta kerättyihin tietoihin perustuvassa tutkimuksessa. Mukana oli 27 969 yhdysvaltalaismiestä, joilla oli vuosina 2004-2007 diagnosoitu kyseinen sairaus.

Ossi Lindell

Osaavatko kirurgit tehdä kliinisiä satunnaistettuja tutkimuksia?

Näyttöön perustuva lääketiede nojaa huolellisesti suunniteltuihin ja toteutettuihin tutkimussarjoihin. Satunnaistettu, kontrolloitu kliininen tutkimus antaa vahvimman näytön hoidon tehosta tai tehottomuudesta. Kirurgian toimenpiteet on perinteisesti opittu mestari-kisälliperiaatteella, ja leikkausten tehon näytön aste esimerkiksi kipukirurgiassa on ollut heikkoa. Juuri ilmestyneessä yleiskatsauksessa englantilaiset ja australialaiset kollegat arvioivat kriittisesti kirurgisten toimenpidejulkaisujen laatua.

Hannu Paajanen

Geenitutkimuksista ei etua varfariinihoidon aloittamisessa

K-vitamiinista riippuvaisten antikoagulanttien, eli Suomessa varfariinin, aloitukseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Suurista aloitusannoksista on onneksi jo (toivottavasti) luovuttu, mutta silti sukupuolen, koon ja iän huomioiminen ei välttämättä takaa ihanteellista hoitotasapainoa ensimmäisten viikkojen aikana. Väistämättä mukana on myös yksilöllisiä eroja lääkkeen käsittelyssä maksan entsyymiverkostossa, minkä merkitystä lääkehoidon aloituksessa tutkittiin kolmen tutkimuksen voimalla.

Marko Vesanen

Kertyvätkö kalsiumlisät valtimoihin?

Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää osteoporoosin ehkäisemiseksi, ja kalsiumlisiä on suositeltu, jos ravinnosta saatava kalsiumin määrä jää vähäiseksi. Viime vuosina on herännyt epäilyjä, että liiallinen kalsiumin saanti olisi haitallista sydänterveydelle. Tutkimustulokset kalsiumlisien vaikutuksesta sydänkuolleisuuteen ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Tuore tutkimus vahvistaa epäilyjä, että kalsiumvalmisteiden runsas käyttö on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin erityisesti miehillä.

Juhani Airaksinen

Alkoholi lisää leikkauskomplikaatioita

Liiallisen alkoholin käytön tiedetään olevan iso terveysriski, mutta tanskalaisen katsausartikkelin mukaan juominen lisää myös leikkauskomplikaatioita. Aihe kiinnostanee juutteja enemmän kuin muita, sillä tanskalaiset käyttävät pohjoismaalaisista eniten alkoholia (11 litraa absoluuttista alkoholia/v/asukas). Aiemmat tutkimukset leikkausta edeltävän alkoholinkäytön ja leikkauskomplikaatioiden riskistä ovat olleet ristiriitaisia.

Hannu Paajanen

Uusia geenimutaatioita myeloproliferatiivisten tautien diagnostiikkaan

Kahden tutkimusryhmän samanaikaiset julkaisut uudesta geenimutaatiorykelmästä (ainakin 19 erilaista) paljastavat, että kyseessä on myeloisissa sairauksissa viihtyvä ominaisuus, vieläpä poislukien JAK2-positiiviset taudit.

Marko Vesanen

Sektioarven poukama on yleinen jälkiseuraus

Keisarileikkausten määrän kasvaessa on alettu kiinnittää huomiota kohtuun tehdyn leikkaushaavan jälkiseurauksiin. Aivan viime vuosina on havaittu kohtulihaksen haavan osittaisen umpeutumisen aiheuttavan vaivoja, kuukautisten jälkeistä tiputteluvuotoa, vatsanpohjan kipuja ja rakon toiminnan häiriöitä. Tästä ongelmasta ei toistaiseksi ole ollut kovin selkeää yleiskuvaa. Kyseessä on kohtuontelon puolelta kohtulihakseen työntyvä kolmiomainen defekti, joka pahimmillaan menee jopa koko lihaskerroksen läpi. Useimmiten defektin seinässä on verestävää sidekudospintaa, eikä ehjää kohdun limakalvoa. Diagnoosi tehdään vaginaalisella kaikututkimuksella; tarvittaessa käytetään kohtuontelon nestetäyttöä apuna.

Pertti Kirkinen

Sydänpotilaiden vieroitus tupakasta unohtuu

Lääkärien tehtävä on kysyä potilaalta tupakoinnista sekä kannustaa sen lopettamiseen. Kardiologisten potilaiden kohdalla se on eräs tärkeimmistä interventioista. Brittitutkimuksen mukaan sydänpotilaat saavat tähän kuitenkin vain niukasti tukea.

Heikki Ekroos

”Leikkaus auttaa aina” - vai auttaako polvikulumassa?

Otsikon vanhaa kirurgista fraasia on testattu suomalaisin voimin satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa. Tähystyskirurginen polven kierukan osapoisto kuluneessa nivelessä on kiistelty kapiitteli ortopediassa. Toimenpidettä tehdään paljon, osin turhaan ja osin taloudellisista syistä ainakin yksityissairaaloissa, mutta se myös auttaa osaa potilaista. Tutkijat tekivät satunnaistetun, kontrolloidun sarjan 146 potilaalle (35-65 v), joilla epäiltiin mediaalisen kierukan repeämää ilman vammaa. Päätemuuttujana oli kipu ja polven toimintakyky 1 vuoden kohdalla mitattuna mm. Lysholm- ja WOMET-pisteytyksillä. Hoitoryhmälle (n = 70) tehtiin artroskopia ja kierukan osapoisto. Verrokkiryhmälle (n = 76) tehtiin pelkkä artroskopia eli "valohoitoleikkaus" ilman kierukkatoimenpidettä. Potilas ja jälkitarkastuksen tehnyt tutkija eivät tienneet, kumpi toimenpide oli suoritettu.

Hannu Paajanen

Heikentääkö uniapnea infarktivaurion paranemista?

Uniapnea on yleinen lähes kaikilla sydänpotilailla ja sen on todettu vaikuttavan epäedullisesti taudinkulkuun. Uuden tutkimuksen mukaan hoitamaton uniapnea näyttäisi vaikuttavan epäedullisesti myös infarktivaurion korjaantumiseen.

Juhani Airaksinen

Tviittaus ei kerro tieteellisestä laadusta

Vähät tieteellisestä laadusta, kunhan sisältö on huomiota herättävä. Tämä kävi ilmi Montrealin yliopistosta johdetussa tutkimuksessa, joka selvitteli biolääketieteellisistä artikkeleista käytyä mielipiteiden vaihtoa Twitterissä. Tutkimus perustui yli 1,4 miljoonaan sekä PubMed- että Web of Science -tietokantojen luetteloimaan biolääketieteelliseen julkaisuun vuosilta 2010-2012. Julkaisut oli koottu runsaasta 3 800 lehdestä; mukana olivat mm. Science, Nature, PNAS, Lancet ja NEJM.

Ossi Lindell

Tukisukka sittenkin turha laskimotukoksen jälkihoidossa?

Syvän laskimotukoksen komplikaatioista yleisin on posttromboottinen oireyhtymä, jota on arveltu esiintyvän jopa puolella korkean laskimotukoksen sairastaneista. Osa tutkimuksista ja kliininen käytäntö ovat lyhentäneet laskimotukospotilaan hoidossa käytettävän sukan jo polven tasolle, mutta tähän asti laajin ja ehkä laadukkain tutkimus on valmis riisumaan sukan kokonaan, vai onko?

Marko Vesanen