Keuhkoahtaumatauti, astma ja uniapnea

Keuhkoahtaumatauti, astma ja obstruktiivinen uniapnea ovat yleisiä kansantauteja. Keuhkoahtautumataudissa ja astmassa keskeinen ongelma on palautumaton tai palautuva alempien hengitysteiden ahtauma ja potilaat oireilevat pääasiassa päiväaikaan, tärkeimpinä oireina yskä ja hengenahdistus. Obstruktiivinen uniapnea on tärkein unenaikaisista hengityshäiriöistä ja se aiheuttaa yöaikaisten oireiden lisäksi myös päiväaikaisia oireita, tärkeimpänä väsymys ja pakonomainen nukahtelutaipumus. Sairauksien yleisyyden takia henkilöllä voi olla sekä uniapnea että keuhkoahtaumatauti tai astma. Ainakin teoreettisesti voidaan myös ajatella, että nämä sairaudet liittyvät toisiinsa.

Paula Maasilta

Norovirukset - hygienian haaste?

Syksyllä 2002 lähes koko pohjoiselle pallonpuoliskolle levinneet poikkeuksellisen laajat kalikivirusepidemiat kiinnittivät huomiota myös Suomessa. Mm. Yhdysvaltojen risteilyalusten runsaslukuiset, sitkeät epidemiat esiintyivät usein uutisissa. Nämä erittäin yleiset ihmisen taudinaiheuttajat tunnistettiin vasta viime vuosisadan lopulla ja virallisen nimikkeistönsä ne saivat vasta viime vuonna. Nyt ihmisen kalikivirukset luokitellaan kahteen sukuun: noro- ja sapovirukset. Näistä nimenomaan norovirukset (entisiltä nimiltään PPV, SRSV, Norwalkin kaltaiset virukset) ovat osoittautuneet ripuliepidemioiden aiheuttajiksi.

Carl-Henrik von Bonsdorff, Leena Maunula

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson lääkehoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson diagnostiset kriteerit ovat samat kuin yksisuuntaisessa masennusjaksossa, vaikka kliinisessä taudinkuvassa on ryhmäkohtaisia eroja. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoitoa on tutkittu vähemmän kuin maniavaiheen hoitoa tai ylläpitohoitoa. Masennusvaiheen lääkehoito toteutetaan aina mielialaa tasaavaa lääkettä, ensisijaisesti litiumia tai lamotrigiinia, käyttämällä. Jos masennuslääkettä tarvitaan, sitä käytetään normaaliannoksella, mutta lyhytkestoisesti.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa

Magneettikuvausten määrä on kasvanut nopeasti sekä tekniikan kehittymisen, kliinisen osaamisen lisääntymisen että koneiden yleistymisen ansiosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa tutkimusaiheet ovat laajentuneet, ja näiden tutkimusten suhteellinen osuus magneettikuvauksista on kasvanut. Koska magneettikuvaus on kohtalaisen kallis ja tutkimusresurssit kysyntään nähden rajalliset, on tutkimusaiheiden tarkastelu paikallaan.

Martina Lohman

Ylipainehappihoito häkämyrkytyksen hoidossa

Hiilimonoksidi on hengenvaarallinen ja suhteellisen yleinen myrkytysten aiheuttaja. Altistuminen suurille pitoisuuksille johtaa nopeasti verenkiertolamaan ja kuolemaan. Suomessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys hoitaa kaikki oireilevat potilaat ylipainehapella (HBO). Olemme hoitaneet TYKS:n HBO-yksikössä viime vuosina 4-11 häkämyrkytyspotilasta vuosittain. Tieteellinen näyttö HBO-hoidon tehosta aivovaurioiden vähentämisessä ei ole tähän asti ollut kiistaton. Hiljakkoin julkaistiin laaja kontrolloitu tutkimus, joka selvästi osoitti HBO-hoidon vähentävän häkämyrkytyksen jälkeisiä aivotoiminnan häiriöitä.

Erkki Kentala, Juha Perttilä

Troponiiniarvo koholla - ei aina sepelvaltimotauti

Sydänlihasvaurion osoittavista merkkiaineista erityisesti troponiinien määritykset ovat laajassa käytössä. Troponiineja on pidetty spesifisinä äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen merkkeinä, mutta viime vuosina on tullut yhä enemmän tietoa muista sairauksista, joissa troponiinipitoisuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudista riippumaton troponiinipitoisuuden kasvu on tärkeä kliininen ja erotusdiagnostinen ongelma, jonka tunnistaminen auttaa välttämään vääriä sepelvaltimotaudin diagnooseja ja turhia hoitoja.

Pekka Porela, Juha Lund, Juhani Airaksinen

Tuberkuloositartunnalle altistumisen aiheuttamat toimet Asiantuntijaryhmän suositus

Kontaktiselvitys on olennainen osa tuberkuloosin leviämisen torjuntaa. Se käsittää tartuttavan tuberkuloosipotilaan haastattelun kontaktien jäljittämiseksi, altistuneiden tarkastukset, informoinnin ja seurannan. Tavoitteena on löytää sekundaaritapaukset ja joissakin tapauksissa tartunnan lähde. Lisäksi arvioidaan latentin tuberkuloosi-infektion hoidon tarve. Ensisijaisesti tutkitaan lähikontaktit, mutta tutkimuksia voidaan laajentaa tilanteen mukaan. Altistuneiden seuranta-aika alkutarkastuksen jälkeen on 1 vuosi, epidemioissa 1-2 vuotta. Altistuneille annetaan tarkastuksen yhteydessä tietoa tuberkuloosista ja neuvotaan hakeutumaan tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmenee.

Iiris Rajalahti, Håkan Hellberg, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen, Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Kari Liippo

Erektiohäiriöiden lääkehoito

Erektiohäiriöistä kärsii jopa 35 % keski-ikäisistä miehistä. Hoito on nykyisin helppoa suun kautta otettavien erittäin tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Häiriön taustan mukaan vaihdellen 50-90 % potilaista saa avun näistä lääkkeistä. Pistoshoito on kuitenkin edelleen ainoa tehoava hoito noin 20 %:lle potilaista. Hoidon nopeasta kehityksestä huolimatta on aina syytä tutkia potilas perusteellisesti ja harkita, olisiko erektio-ongelma hoidettavissa vaikuttamalla perussairauteen, lääkitykseen tai elämäntapoihin.

Juhana Piha

Unitutkimus kotona

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvät apneajaksot voidaan jo luotettavasti osoittaa unen kotirekisteröinnillä, samoin asennon vaikutus löydöksiin. KYS-piirissä potilas hakee 4-kanavaisen kotirekisteröintilaitteen sairaalasta ja saa samalla käytönohjauksen. Laite palautetaan sairaalaan näytekuljetusten mukana, ja lääkäri analysoi verkkopalvelimelle siirretyn rekisteröinnin. Uusilla 8-kanavaisilla kotirekisteröintiin sopivilla laitteilla voidaan havaita myös lisääntynyt ylähengitystievastus ja unen motoriikan häiriöitä. Sairaalassa kokeilukäytössä olevalla 16-kanavaisella laitteella saadaan lisäksi EEG, jonka avulla voidaan todeta yölliset havahtumiset ja piirtää univaiheprofiili. Monipuolisella laitekannalla päästään kustannustehokkaaseen unihäiriödiagnostiikkaan.

Juhani Partanen

Äitiysneuvolakäynnit lisääntyvät jatkuvasti - olisiko aihetta toiminnan arviointiin?

Äitiyshuolto kuuluu perinteisesti preventiiviseen lääketieteeseen, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa myös taloudellisista syistä. Maassamme äitiysneuvolakäyntien määrä on huippuluokkaa maailmassa ja ohittanut jo vuosia sitten valtakunnalliset suositukset. Käynnit myös lisääntyvät tasaisesti edelleen. Käyntien määrä vaihtelee suuresti eri puolilla maata, mutta vaihtelulle ei löytyne lääketieteellisiä perusteita. Suurten käyntimäärien taustalla saattavat olla niin synnyttäjäjoukon rakenteelliset kuin järjestelmän organisatoriset muutoksetkin. Neuvolakäyntimäärän räätälöinti kunkin asiakkaan kohdalla on mahdollista.

Anna-Liisa Hartikainen

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi - uuden sukupolven insuliini diabeteksen hoitoon

Hypoglykemia on edelleen insuliinihoidon merkittävin haittavaikutus, joka hankaloittaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Etenkin yölliset hypoglykemiat ovat yhdistelmähoidossa yleisimmin käytetyn NPH-insuliinin suurimpia ongelmia. Kolmannen sukupolven pitkävaikutteiselta glargiini-insuliinilta puuttuu muille insuliineille tyypillinen vaikutushuippu, joten sen vaikutus kestää pitkään tasaisena. Sekä tyypin 1 että 2 diabeetikot voivat annostella glargiini-insuliinia kerran päivässä ilman, että keskimääräinen sokeritasapaino muuttuu, ja lisäksi hypoglykemioitten määrä vähenee merkittävästi.

Hannele Yki-Järvinen

Työkuormituksen selvittäminen osana työkyvyn edistämistä

Vuoden 2002 alusta voimaan tulleessa uudistetussa työterveyshuoltolaissa työterveyshuolto velvoitetaan tekemään arvioita työn kuormittavuudesta. Lakisääteiset työpaikkaselvitykset sekä pitkät perinteet työkyvyn arvioinnissa ja edistämisessä antavat tähän hyvät lähtökohdat. Myös työn kuormittavuuden arvioinnin tavoite on tukea työkykyä ja työssä jatkamista. Koska koetussa työkuormituksessa psykososiaalisten tekijöiden osuus on merkittävä, on arvioinnissa otettava huomioon terveydentilan ja muiden yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työyhteisö ja itse työtoiminta.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Uudet akuutin vaiheen merkkiaineet

Yleistynyt tulehdusreaktio liittyy infektioihin ja muihin vakaviin tauteihin, kuten äkilliseen haimatulehdukseen ja vaikeisiin vammoihin. Yleistynyt tulehdusreaktio vaikuttaa siihen, kehittyykö sokki, elinvaurioita ja menehtyykö potilas. Nykyisin käytössä oleva C-reaktiivinen proteiini on hitaasti reagoiva tulehduksen merkkiaine, eikä sen pitoisuus taudin alkuvaiheessa ole suhteessa elinvaurioiden kehittymiseen. Uusista akuutin faasin merkkiaineista toivotaan apua infektion varhaisdiagnostiikkaan ja elinvaurioiden ennakointiin riskipotilailla.

Annika Takala, Marja-Leena Kylänpää, Irmeli Nupponen, Hannu Kautiainen, Heikki Repo

Imeväisikäisen munuaiskalkkeumat

Kaikukuvausdiagnostiikan käyttöönoton jälkeen on imeväisikäisten munuaiskalkkeumat voitu todeta yhä varhaisemmassa elämänvaiheessa. Nefrokalsinoosi liittyy tautitiloihin tai oireyhtymiin, joissa esiintyy joko taudin tai hoidon seurauksena hyperkalsemiaa tai hyperkalsiuriaa tai happo-emästasapainon häiriöitä. Tärkein riskiryhmä on hyvin ennenaikaisina syntyneet sairaat keskoset. Jos toimintahäiriö on ohimenevä, korjautuvat munuaismuutokset usein vähitellen. Mikäli taas nefrokalsinoosin aiheuttajaa ei voida eliminoida ja tautiprosessi jatkuu, se voi pahimmillaan johtaa munuaisten pysyvään vajaatoimintaan.

Timo Saarela, Peter Lanning, Maila Koivisto

Elvytyslääkkeet ja niiden käyttö

Elvytyksessä tärkeintä potilaan selviytymisen kannalta on se, että lyyhistymisen ja puhallus-paineluelvytyksen aloittamisen ja defibrillaation välinen aika on mahdollisimman lyhyt. Mikäli sydän ei käynnisty kolmella defibrillaatioiskulla kammiovärinätilanteessa, tarvitaan lisäksi elvytyslääkkeitä. Kun alkurytminä on asystolia ja sykkeetön rytmi, elvytyslääkkeitä tarvitaan lähes poikkeuksetta. Elvytyslääkkeiden kahden pääryhmän, vasopressorien ja rytmihäiriölääkkeiden, asemaa ovat selkiinnyttäneet sekä tutkimukset että kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset.

Markku Kuisma

Ranteen tekonivelet - amputaatiosta nykyaikaan

Saksalainen Themistokles Gluck asetti ensimmäisen ranteen tekonivelen vuonna 1890. Sen jälkeen on erilaisia malleja kehitetty ja kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä. Suurimpina ongelmina ovat olleet komponenttien irtoamiset, sijoiltaanmenot ja murtumat. Vasta kun toisen sukupolven tekonivelmallit tulivat käyttöön 1980-luvulla, ovat tulokset proteesin pysyvyyden, ranteen kivuttomuuden ja liikelaajuuksien suhteen olleet lupaavia. Uusimmat tekonivelmallit ovat yksilöllisesti muokattavia ja niissä käytetyt materiaalit ovat hyvin siedettyjä.

Hannu Tiusanen

Pihtaustako punasolujen antoon?

Verensiirtoihin liittyy aina riskejä, joiden vuoksi tarpeettomia verensiirtoja on vältettävä. Punasolujen siirron ainoa aihe on punasolumassan ylläpito veren hapenkuljetuskyvyn turvaamiseksi. Vaikka anemia lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta, punasolujen siirron aihe ei ole tietty veren hemoglobiinipitoisuus. Potilaan perussairaus, hapenkulutus ja hapen tarjontaa rajoittavat tekijät vaikuttavat tarpeeseen lisätä punasolumassaa. Verenvuoto ja iskeeminen sydänsairaus lisäävät anemiaan liittyvää riskiä. Näissä tilanteissa veren hemoglobiinipitoisuuden korvaaminen punasolusiirroilla on ennustetta parantava vaikutus.

Anne Kuitunen, Leena Capraro

PsiTri ja The Mental Health Library Mielenterveysalan näyttöön perustuvat tietokannat

Mielenterveysalalla on koottu hoitojen vaikuttavuutta kuvaavat näyttöön perustuvat tietokannat. Kolmivuotinen EU-PSI-projekti tuottaa vapaasti käytettävän PsiTri-tietokannan sekä laajemman maksullisen The Mental Health Library -tietokannan. PsiTri-tietokannassa on yksityiskohtaista tietoa mm. kliinisten hoitokokeiden koehenkilöistä, tutkimusasetelmasta, hoitointerventioista, diagnooseista sekä hoidon tai intervention toteutumista mittaavista muuttujista. The Mental Health Library -tietokanta yhdistää PsiTri-tietokannan, näyttöön perustuvat hoitosuositukset, Cochrane-katsaukset, muut katsaukset hoitojen vaikuttavuudesta sekä taloudelliset ja teknologiset arvioinnit.

Arja Tuunainen, Kristian Wahlbeck, Pia Pörtfors, Jukka Englund, Tiina Heino, Marko Ekqvist Ja Eu-Psi-Konsortio

Tehohoidon kustannukset

Tehohoito on välttämätön mutta kallis hoitomuoto, jossa epätarkkuudet potilaiden valinnassa ja hoidon toteuttamisessa saattavat johtaa vakaviin eettisiin ja taloudellisiin seurauksiin. Tietoisuus hoidon vaikutuksista ja kustannuksista on ensimmäinen edellytys näiden ongelmien ratkaisemiselle. Lähes kaikki suomalaiset teho-osastot käsittävä tehohoidon laatutietokanta mahdollistaa hoidon laadun ja kustannusten vertailun. Hoidon kustannukset elossa sairaalasta kotiutettua potilasta kohti ovat vähäiset ja keskimäärin samat kuin muissa maissa, mutta ne vaihtelevat huomattavasti osastoittain. Kustannusten ja osaston suorituskyvyn välillä ei ole korrelaatiota. Laadun parantaminen johtaa kustannusten vähenemiseen.

Aarno Kari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030