Tarvitaanko hammaslääketieteessä hoitosuosituksia?

Hoitosuosituksia tarvitaan hammaslääketieteessä, mutta valikoidusti ja muistaen, ettei suu ja siihen liittyvät kudokset eli purentaelin ole mikään muusta elimistöstä erillinen alue vaan päinvastoin elin, johon pätevät samat lait kuin elimistöömme yleensä.

Maria Malmström

Sanojen salat - Puheen ja kielen kehityksen neurologista taustaa

Puheen ja kielen kehityksen neurologinen tausta on kehitysiässä muodostuneissa monimutkaisissa hermoverkoissa. Tietyt aivojen osat ovat kehittyneet reagoimaan erikoisesti lajispesifisille äänille ja ymmärrettävälle puheelle. Aivoihin vastaanotetaan, siellä yhdistellään, talletetaan ja vertaillaan aistien välittämää tietoa. Puhuminen ja lukeminen edellyttävät eri keskusten synkronista, hyvin ajastettua yhteistoimintaa. Nykytekniikat ovat avartaneet tietämystämme näistä tapahtumista normaalitilassa ja erilaisissa häiriössä.

Eila Airaksinen

Alzheimerin taudin lääkehoitovasteen arviointi ja lääkekorvauslausuntojen laatiminen

Alzheimerin taudin lääkehoitona käytetään kolinergisesti vaikuttavia asetyylikoliiniesteraasin estäjiä. Lääkehoidon tehon arviointi perustuu potilaan tiedollisten ja toiminnallisten kykyjen sekä yleistilan muutosten monipuoliseen arviointiin. Lääkekorvauslausuntoa varten tarvitaan neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkärin arvio potilaan tilasta. Lääkehoidon yleistyminen ja jatkohoidon siirtyminen perusterveydenhuoltoon vaatii käytännön lääkäriltä aiempaa laajempia tietoja Alzheimerin taudin lääkehoidon kliinisistä vaikutuksista, hoitovasteen arvioinnista ja hoidon toteutuksesta.

Tuula Pirttilä, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti

Lastenreuman lääkehoito

Lastenreuman hoidossa pyritään oireiden lievittämiseen ja pysyvien vaurioiden ehkäisyyn. Kipua ja jäykkyyttä lievitetään tulehduskipulääkkeillä ja tulehtunut nivel hoidetaan glukokortikoidi-injektiolla. Nivelvaurioiden syntymistä ehkäisevät parhaiten pitkävaikutteiset reumalääkkeet metotreksaatti, sulfasalatsiini ja etanersepti. Vaikeiden silmän värikalvotulehdusten hoitoon käytetään immunosuppressiivisia lääkkeitä. Lastenreuman lääkehoito kehittyy koko ajan, ja viime vuosina on laajempaan käyttöön otettu yhdistelmälääkkeet ja parina viime vuonna aivan uudenlaiset, ns. biologiset hoidot. On siis perusteltua syytä uskoa, että potilaiden ennuste on parantumassa.

Anneli Savolainen

Talven 2002 influenssaepidemiat ja virusten uusimmat yritykset murtaa immuunisuoja

Talvella 2002 influenssaa oli keskimääräistä vähemmän, mutta virusten muuntelu voimistui ja tuotti kolme yllätystä. Lähes sammuneen kehityshaaran virukset palasivat (B-virus), uutta geeniyhdistelmää kantava virus levisi maailmalla (A/H1-virus), ja pitkään vakaana pysyneellä epitooppialueella tapahtui tuntuvia muutoksia (A/H3-virus). Muuntelusta huolimatta syksyn 2002 influenssarokotteilta odotetaan hyvää suojatehoa, mutta viime kädessä asian ratkaisee se, millaisia uusia virusmuunnoksia epidemiakaudella ilmaantuu.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Marjaana Kleemola, Heikki Korpela, Riitta Santanen, Matti Sarjakoski, Anja Villberg, Thedi Ziegler

Ikääntyvän influenssa Influenssarokotus kaikille 65 vuotta täyttäneille

Yleisen rokotusohjelman osana annettavien jokasyksyisten influenssarokotusten kohderyhmiä on laajennettu. Maksuttomiin rokotuksiin ovat nyt oikeutettuja perinteisten lääketieteellisten riskiryhmien ohella kaikki 65 vuotta täyttäneet terveydentilasta riippumatta. Vastaava käytäntö on ollut voimassa jo pitkään mm. Yhdysvalloissa ja monessa EU-maassa. Kohdentamalla rokotukset kaikkiin yli 65-vuotiaisiin vähennetään influenssaepidemian aiheuttamaa terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemistä ennestään terveiden joukossa. Samalla lisätään luultavasti myös lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokotusten kattavuutta. Rokotusten laajentaminen aiheuttaa lisää työtä terveyskeskuksissa, mutta vastapainoksi influenssaepidemian aiheuttama sairaanhoitopalvelujen tarve vähentynee.

Satu Rapola, Tapani Kuronen, Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Jouko Verho, Terhi Kilpi

Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet

Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit.

Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius

Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus

Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella.

Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson

Aivolisäkkeen insidentalooma

Pään alueen ja aivojen kuvaukset paljastavat varsin usein sivulöydöksenä aivolisäkkeen alueen muutoksen, jonka luonne ja merkitys on epäselvä kliinikolle. Ruumiinavausten ja radiologisten tutkimusten perusteella aivolisäkkeen pienet adenoomat ja kystat ovat verraten tavallisia kaikenikäisillä henkilöillä, eivätkä ne seurannassa juurikaan kasva tai aiheuta aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Huomattavasti edellisiä harvemmin sattumalöydöksenä todettavat aivolisäkkeen kookkaat kasvaimet edellyttävät aina huolellista hormonaalista selvittelyä ja radiologista seurantaa, koska osa niistä voi kasvaa ja johtaa leikkaushoidon tarpeeseen.

Timo Sane, Leena Valanne

Subkliininen kilpirauhasen toimintahäiriö - hoito vai seuranta?

Subkliinisessä kilpirauhasen toimintahäiriössä seerumin tyreotropiinin (TSH) pitoisuus on poikkeava, mutta kilpirauhashormonien pitoisuudet

Matti J. Välimäki

Milloin äitiysneuvolalääkärin hälytyskellojen tulisi soida?

Äitiysneuvolan tehtävänä on antaa odottaville äideille näiden tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Samalla tulisi kyetä havaitsemaan ne äidit, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja tai muita erityistoimenpiteitä. Suurin osa erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on luonteeltaan kiireetöntä. Neuvolalääkärin on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa vakavat oireet tai löydökset, joiden kohdalla päivystyksellinen sairaalaan lähettäminen on aiheellista. Samoin on aiheellista havaita sellaiset tulevaan synnytykseen liittyvät obstetriset ongelmat tai pelot, jotka pitäisi selvittää kiireettömästi hyvissä ajoin ennen synnytystä.

Jukka Uotila

Oikaisu artikkeliin 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle'

Suomen Lääkärilehden 35/2002 sivuilla 3369-3373 olleesta FL Pirkko Siltalan artikkelista 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle' on osa kirjallisuusluettelosta jäänyt pois. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme ohessa kirjallisuusluettelon kokonaisuudessaan.

Pirkko Siltala

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusia hoitomahdollisuuksia

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on monella tapaa hankala tauti hoitaa. Sen hoitoon ei ole löydetty yhtä ainoaa lääkettä, jolla olisi mielialaa tasaava vaikutus. Uudet psykoosi- ja epilepsialääkkeet ovat lupaavia tulokkaita joko yksinään tai yhdistettynä muuhun hoitoon. Suurimmat toiveet kohdistuvat olantsapiiniin, risperidoniin ja lamotrigiiniin. Myös psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuudesta kertyy uutta näyttöä.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Kantasolusiirrot - tulevaisuuden hoitomuoto?

Ensimmäiset ihmisen alkion kantasolulinjat eristettiin vuonna 1998 ja niiden osoitettiin kykenevän erilaistumaan minkä tahansa kudoksen soluiksi. Samalla todettiin, että myös aikuiskudoksen kantasoluilla saattaa olla kyky erilaistua toisen kudoksen soluiksi. Alan tutkimus on tämän jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti. Kannustimena toimii mahdollisuus hoitaa lukuisia pitkäaikaisia ja nykyhoidoin parantumattomia sairauksia palauttamalla vaurioituneen elimen toiminta normaaliksi. Kantasoluhoitojen kehitys on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja edessä on useita ylitettäviä esteitä. On tärkeää, ettei potilaiden odotuksia ruokita katteettomilla lupauksilla pian odotettavissa olevista hoidoista.

Jarmo Laine, Timo Otonkoski

Dementiapotilaan hankalien käytösoireiden hoitomahdollisuudet

Valtaosalla dementiapotilaista on sairauden jossain vaiheessa psykiatrisia tai käytösoireita. Masennus liittyy taudin alkuvaiheeseen ja harhat sekä aggressiivisuus pidemmälle ehtineeseen dementiaan. Nämä oireet vaikuttavat usein ratkaisevasti omaisten jaksamiseen. Potilaiden hoidossa käytetään nimenomaan dementiapotilaille suunnattuja käyttäytymistä muokkaavia psykoterapiamuotoja sekä lääkehoitoa. Uusilla masennuslääkkeillä ja toisen polven psykoosilääkkeillä on huomattavasti vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia kuin vanhemmilla valmisteilla, joten niiden hyöty-haittasuhde on paljon aikaisempaa parempi.

Esa Leinonen, Maire Santala

Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle

Tunteet ovat itsekokemuksemme perustassa, ne synnyttävät ja muokkaavat representaatiomaailmaamme, antavat merkityksiä henkilökohtaisille kokemuksillemme. Tunteet kehittyvät affekteista, jotka ovat tiedostamattomia, mielen ja ruumiin rajalla olevia ilmiöitä. Ruumiilliset ilmaisumme, käyttäytymisemme, oireemme ovat niihin johtolankoina. Psyykkinen työ ja turvautuminen tunteisiin on paras suojamme elämän ahdinkotiloissa. Jos tämä ei ole mahdollista, käytämme kehityksellisesti eri tasoisia suojautumismekanismeja.

Pirkko Siltala

Lääkkeiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisyn mahdollisuudet

Vain harvan lääkkeen tiedetään olevan sikiön kannalta selvästi haitallinen, mutta toisaalta harvasta lääkkeestä on riittävästi tutkimustietoa sikiölle koituvan riskin luotettavaa arviota varten. Uusista lääkkeistä käytössä oleva tieto perustuu pelkästään eläinkokeisiin, eikä niiden tuloksia voi suoraan soveltaa ihmiseen. Lääkkeiden yhteisvaikutuksista sikiön kehityksen kannalta tiedetään vielä vähän. Lääkettä määrätessä tulisi aina muistaa kiinnittää huomiota raskauden mahdollisuuteen.

Heli Malm

Milloin lääkehoitoon on syytä puuttua jo ennen raskautta?

Pitkäaikaissairautta sairastavan naisen raskauden suunnittelussa on arvioitava lääkityksen haitat ja hyödyt. Vastakkain ovat taudin paheneminen raskauden aikana ja sikiölle lääkkeistä aiheutuvat vaarat. Valtaosa lääkkeistä on tutkimuksissa osoittautunut turvallisiksi, mutta joihinkin liittyy selvä epämuodostumien vaara. Myös sairauteen liittyvät aineenvaihdunnalliset tilat saattavat altistaa kehityshäiriöille, kuten diabeetikon korkea veren sokeripitoisuus. Raskauden suunnittelu edellyttää lääkkeiden raskaudenaikaisen metabolian tuntemista ja tietoa raskauden kulusta.

Sirkku Tulokas

Lisääkö D-vitamiinin vajaus syöpiä?

Useat epidemiologiset ja kokeelliset tutkimukset osoittavat, että D-vitamiini voisi ehkäistä useita yleisiä syöpiä, sarkoomia ja leukemioita. Myös D-vitamiinin käyttöä syöpien hoidossa on kokeiltu. Hyperkalsemian kehittyminen hoidon aikana on tärkein ongelma, ja sitä yritetään ratkaista kehittelemällä ei-kalseemisia D-vitamiinijohdannaisia. Koska D-vitamiinin paikallinen metabolia kohdekudoksissa ja syövissä on ratkaiseva sen vaikutuksen kannalta ja annettu D-vitamiini saattaa inaktivoitua, on syöpien D-vitamiiniresistenssin voittaminen tärkeä kehityskohde syövän hoidoissa.

Pentti Tuohimaa

Mustasukkaisuus, rakkaus ja aggressio

Mustasukkaisuuteen kytkeytyvä menetys tai sen uhka voi olla vakava terveyden, työkyvyn, todellisuudentajun ja koko elämän vaarantava kriisi, johon tarvitaan psykoterapeuttista apua. Se, onko mustasukkaisuus aiheellista vai aiheetonta, johtaa erilaisiin selviytymisstrategioihin. Ihminen voi kokea ohimenevästi mustasukkaisuutta joka häviää heti osoittautuessaan aiheettomaksi. Aiheellinen mustasukkaisuus häviää sitten, kun asianomainen on selvittänyt perusteellisesti itselleen, mitä suhteelta jatkossa haluaa vai haluaako suhdetta enää ollenkaan. Pitkittyvä aiheeton mustasukkaisuus voi perustua kumppanin hyljeksinnälle ja provosoinnille tai pakkomielteenomaisille ajatuksille siitä, että kumppanilla on toinen.

Rauno Juntumaa