Identiteetin muodostuminen ja sen eri osa-alueet nuoruusiässä

Tärkeitä identiteetin osa-alueita ovat koulutus, ihmissuhteet, seksuaalisuus ja sukupuolisuus.

Milla Karvonen, Max Karukivi, Kim Kronström, Riittakerttu Kaltiala

Keuhkojen diffuusiokapasiteetin mittauksen tulkinta voi tuottaa haasteita

Uudet suomalaiset viitearvot otettiin käyttöön pari vuotta sitten.

Päivi Piirilä, Pekka Malmberg, Anssi Sovijärvi

Aivokuoleman käsite – historiaa ja kritiikkiä

Kuoleman määrittelemiseen tarvitaan myös muita kuin lääketieteellisiä perusteita.

Leena Konttinen, Pekka Louhiala

Umpilisäketulehduksen hoito on muuttunut konservatiivisemmaksi

Tähystyskirurginen umpilisäkkeen poisto on silti edelleen kultainen standardi.

Hannu Paajanen

Leikkauskelpoisuus – kuinka yleislääkäri voi tätä parantaa?

Yleislääkäri voi tätä parantaa – mutta miten?

Mari Pohjola

ApoE liittyy moniin sairauksiin

ApoE4 näyttäytyy usein haitallisena, mutta joskus suojaavana tekijänä.

Timo Strandberg

Keuhkosairaiden lentomatkustuksesta uudet ohjeet

Hyvä hoitotasapaino on matkaan valmistautumisessa tärkeä.

Henrik Söderström, Turkka Kirjavainen, Päivi Piirilä

Ehkäisyn yksilöllinen valinta pienentää riskejä

Riskejä tulisi pohtia erityisesti ehkäisyä aloitettaessa ja valmistetta vaihdettaessa.

Riikka-Liisa Vuorinen, Annina Haverinen, Janina Kaislasuo, Terhi Piltonen

Nuori ikä ei rajoita ehkäisyn käyttöä

Nuori tarvitsee ammattilaisen tukea sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa.

Suvi Leppälahti, Elina Holopainen

Ehkäisyhormonien turvallisuus on parantunut

Uusien luonnollisten estrogeenien vaikutukset hyytymiseen ovat pienemmät kuin aiempien.

Annina Haverinen, Janina Kaislasuo

Perhesuunnittelu kuuluu kestävään kehitykseen

Suunnittelemattomien raskauksien määrä korreloi käänteisesti yhteiskunnan varallisuuteen.

Oskari Heikinheimo

Raskauden ehkäisy on tarpeen vielä vaihdevuosien lähestyessä

Perussairaudet ja vaihdevuosioireet tuovat ehkäisyn suunnitteluun lisähaastetta.

Katja Kero, Maarit Niinimäki, Riina Katainen

Aivot sumussa – rinta- ja eturauhassyöpien lääkehoitoihin liittyvät kognitiiviset oireet

Katsaus kertoo rinta- ja eturauhassyöpien lääkehoitojen kognitiivista oireista.

Leena Vehmanen, Paula Poikonen-Saksela, Jan-Henry Stenberg

Tinnitus on yksilöllinen kokemus

Tinnitus on yleistä ja sen häiritsevyys hyvin yksilöllistä.

Riina Niemensivu

Mitä kannattaa tutkia ENMG:llä?

Elektroneuromyografia (ENMG) koostuu hermojohtonopeusmittauksista ja neula-EMG:stä.

Satu Jääskeläinen

Munuaissyövän hoito edistyy

Ennuste on parantunut, mutta silti kyseessä on tappavin syöpä.

Juhana Rautiola, Sara V. Tornberg, Patrick Penttilä, Lassi Luomala, Elisa Kankkunen, Harry Nisén, Petrus Järvinen

Kävelyhäiriöt altistavat jalkaterän rasitusperäisille kiputiloille

Onnistunut hoito edellyttää taustasyyn tunnistamista.

Timo Poutiainen, Anna Sandbacka, Tero Klemola

Rintasyövän sädehoidon komplikaatioiden kirjo on laaja

Yleisimmät haittavaikutukset liittyvät rinnan ihoon ja pehmytkudokseen.

Samuli Salminen, Pauliina Kitti, Marjut Jaakkola, Meri Utriainen

Pienen lapsen ylivilkkaus ja impulsiivisuus: ADHD vai jotakin muuta?

Arviointi ennen kouluikää vaatii erityistä huolellisuutta.

Anita Puustjärvi, Hanna Huhdanpää, Marie Korhonen

CERAD-tehtäväsarjaan koulutustason huomioivat katkaisurajat ja kokonaispistemäärä käyttöön

CERAD-tehtäväsarjaan on tehty päivityksiä.

Ilona Hallikainen, Minna Alenius, Laura Hokkanen, Mira Karrasch, Johanna Krüger, Tiia Ngandu, Teemu Paajanen, Ari Rosenvall, Noora Suhonen, Tuomo Hänninen