Aivokuoleman käsite – historiaa ja kritiikkiä
Aivokuoleman käsite muotoiltiin vuonna 1968 Harvardin yliopiston perustaman komitean raportissa.
Raportissa tarkasteltiin lopullisen tajuttomuudentilan käyttöä kuoleman kriteerinä. Siihen listattuja kliinisiä tuntomerkkejä käytetään edelleen aivokuoleman toteamisessa.
Käsite ja kriteerit on hyväksytty laajasti eri puolilla maailmaa.
Kuoleman määritteleminen on kuitenkin filosofinen kysymys, johon tarvitaan myös muita kuin lääketieteellisiä perusteita.
"Elvis ei ole kuollut ennen kuin sanomme niin!" huudahti hänen ihailijansa radiohaastattelussa, kun uutiset laulajan kuolemasta olivat levinneet maailmalla. Lauseen kuuli myös kuoleman käsitettä pohtinut filosofian professori John Lizza, joka poimi lauseen myöhemmin tieteellisen artikkelinsa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
