Lisääntyvätkö lonkkamurtumat?

Ilmaantuvuustrendeissä on ilmennyt yllättäviä piirteitä.

Joonas Sirola, Reijo Sund, Heikki Kröger

Geriatriaa tarvitaan jo lonkkamurtuman akuuttihoidossa

Yhteishoidon eduista on vankka näyttö, mutta sitä ei vielä juuri hyödynnetä.

Matias Pehkonen

Näin valitset osteoporoosilääkkeen lonkkamurtuman jälkeen

Pienienergiainen murtuma on merkki luun haurastumisesta.

Roope Jaatinen, Vili Arminen

Varhaisen antibioottialtistuksen haitat ulottuvat pitkälle

Suomessa antibiootteja käytetään lapsilla eniten Pohjoismaista.

Aino Virolainen, Samuli Rautava, Erika Isolauri

Primaarinen sklerosoiva kolangiitti – hepatologian merkittävin haaste

Maksansiirto on ainoa parantava hoito tautiin, mutta etenemistä hidastava lääkehoito on tulossa.

Andrea Tenca, Martti Färkkilä

Kroonisen haavan paikallishoito – katse nykykäytäntöihin

Hoitosuunnitelma perustuu haavan etiologiaan ja myötävaikuttaviin tekijöihin.

Leena Berg, Virve Koljonen

Liikakasvuisuutta aiheuttavat oireyhtymät ovat moninaisia

Tyypillisiä piirteitä ovat kehitysviive, verisuoniepämuodostumat ja hyperinsulinismi.

Sonja Strang-Karlsson, Kristiina Avela

Biopsia – kasvojen ihomuutosten diagnostiikan kulmakivi

Näytteenotto ihosta stanssilla kuuluu lääkärin perustaitoihin.

Ulla Lantto, Mikko Tastula, Hannu Tiri, Minna Kubin

Mitä tiedämme etävastaanottojen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta? 

Huolta ovat herättäneet diagnostiikan tarkkuus, hoidon jatkuvuus ja tietoturva.

Päivi Metsäniemi, Enni Sanmark

Ei-lihasinvasiivinen virtsarakkosyöpä uusiutuu helposti

Tupakointi viisinkertaistaa sairastumisriskin.

Riikka Järvinen, Hanna Vasarainen, Kurt Grönroos, Otto Hemminki, Tuomas Jalanko, Ilmari Koskinen, Lauri Mäki-Lohiluoma, Antti Nummi, Jukka Sairanen, Heli Sammaltupa

Aivo-selkäydinnesteen ja veren merkkiaineet yhä tärkeämpiä Alzheimer-diagnostiikassa

Viiveetön ja tarkka diagnoosi mahdollistaa oikeiden hoitokeinojen valinnan.

Ronja Lehmuskoski, Mika H. Martikainen

Lapsen masennus ilmenee monin tavoin

Oireet voivat heikentää lapsen toimintakykyä ja vaikuttaa kehitykseen.

Kirsi Kakko, Kaija Puura

Autismikirjon häiriö – miten tunnistan ja hoidan

Toimintakykyä heikentävien piirteiden varhainen tunnistaminen on tärkeää.

Hanna Raaska, Anne Sarajuuri, Terhi Koskentausta

Muistisairauksien patogeneesi tarkentuu

Tutkimus on viime vuosina edennyt merkittävästi.

Annakaisa Haapasalo, Eino Solje, Mikko Hiltunen

ADHD:n lääkehoitoa ei tarvitse pelätä – vinkkejä käytännön työhön

Katsaus tarjoaa vinkkejä käytännön työhön.

Anita Puustjärvi, Hanna Putkonen, Maria Sumia, Sami Leppämäki, Hertta Ollikainen

Polyneuropatiaan on monia syitä

Yleisimpiä oireita ovat hitaasti etenevät tuntoaistin häiriöt sekä lihasten heikentyminen ja surkastuminen.

Emil Ylikallio

Lapsen suurentuneet maksaentsyymiarvot – miten selvitellä?

Suurentuneen alat-arvon akuutti syy on usein infektio ja krooninen syy rasvamaksatauti.

Linnea Aitokari, Pauliina Hiltunen, Kalle Kurppa

Faagihoito ratkaisuksi antibioottiresistenssiin?

Menetelmää on alettu käyttää uudelleen pitkän tauon jälkeen.

Henni Tuomala, Saija Kiljunen

Lasten ja nuorten kasvomurtumat on tunnistettava viiveettä

Hoitamattomasta murtumasta saattaa seurata kasvuhäiriö ja vaikeita ulkonäöllisiä ja toiminnallisia ongelmia.

Hanna Thorén, Johanna Snäll

Parkinson-potilaan kipu jää usein tunnistamatta ja hoitamatta

Kivut voivat heikentää elämänlaatua jopa motorisia oireita enemmän.

Niko Oikarinen, Anna Brück