Insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat ylipainoisten henkilöiden diabetesriskiin

Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikuttavan geenin polymorfioiden vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastumisriski.

Olli Laukkanen

Vähintään viisi lasta synnyttäneiden naisten gynekologiset syövät

Aikaisempien tutkimusten mukaan synnytykset vähentävät rinta-, kohdunrunko- ja munasarjasyövän riskiä, mutta lisäävät kohdunkaulaosan syövän riskiä. Tutkimukset ovat rajoittuneet kuitenkin vain kolmilapsisten perheiden äiteihin, eivätkä ne ole pohjautuneet koko väestöön. Väitöskirjatutkimuksessa selvittettiin monisynnyttäjien riskiä sairastua gynekologisiin syöpiin ja kuolleisuutta syöpiin, muihin tauteihin ja tapaturmiin. Aineisto käsittää kaikki (87 978) suomalaiset monisynnyttäjät vuosilta 1974-97. Heitä koskevat tiedot Väestörekisteristä ja Suomen Syöpärekisteristä yhdistettiin. Viime vuosina vähintään viidesti synnyttäneitä äitejä on ollut noin 2 % synnyttäjistä.

Marianne Hinkula

Immuunijärjestelmän aktivaatio nivelreumassa ja reaktiivisessa artriitissa

Nivelreuman lääkehoito aloitetaan kaikilla potilailla heti diagnoosin varmistuttua, koska nopeasti aloitetun tehokkaan hoidon on osoitettu johtavan parhaaseen hoitotulokseen eikä taudinkulkua voida nykymenetelmillä ennustaa. Mikäli tyydyttävää hoitovastetta ei saavuteta perinteisillä reumalääkkeillä, voidaan hoitoon lisätä niin sanottu biologinen reumalääke. Niillä saadaan hyvä hoitotulos noin kolmasosalle potilaista, mutta ne ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy vakavienkin sivuvaikutusten riski. Hoitotulosta ei nykymenetelmillä osata ennustaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa nivelreuman lääkehoidon yksilöllisen suunnittelun pohjaksi.

Antti Kuuliala

Vyötärölihavuuteen liittyy runsaasti aineenvaihdunnan muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä

Metabolisen oireyhtymän synnyssä erityisesti vatsaontelon rasvan määrä on keskeinen. Vatsaontelon sisälle kertyvästä rasvasta vapautuu erilaisia välittäjäaineita, adipokiineja, ja vapaita rasvahappoja, jotka vaikuttavat epäedullisesti insuliiniherkkyyteen ja edistävät rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimonkovettumistaudin syntyä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää näitä vatsaontelon rasvan määrään liittyviä aineenvaihduntamuutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä sekä tutkia kahden ehdokasgeenin muutosten liittymistä vatsaontelon rasvan määrään.

Urpu Salmenniemi

Infektioiden hoidossa vielä parantamisen varaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten tavallisia infektioita tutkitaan ja hoidetaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa, miten hyvin toimintatavat vastaavat hoitosuosituksia ja voidaanko hoitokäytäntöjä muuttaa työpaikalla tapahtuvan täydennyskoulutuksen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka infektiopotilaiden tutkimus- ja hoitokäytännöt ovat joiltain osin melko hyvin linjassa hoitosuositusten kanssa, joissakin suhteissa on vielä paljonkin korjattavaa. Työpaikalla tapahtuva täydennyskoulutus osoittautui ongelmalliseksi, koska puolet lääkäreistä vaihtui viiden vuoden seuranta-aikana, mikä todennäköisesti heikensi koulutuksen vaikutusta.

Ulla-Maija Rautakorpi

Lipidin ja veden rajapinnan vuorovaikutus

Lipidin ja veden rajavyöhykkeellä on tärkeä osuus lipidikaksoiskalvojen ja vieraiden aineiden vuorovaikutuksissa, lipidimolekyylien keskinäisissä vuorovaikutuksissa ja lipidikalvossa sijaitsevien proteiinien ja lipidien vuorovaikutuksissa. Monet fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat jyrkästi rajavyöhykkeellä ja ne ovat myös anisotrooppisia eli riippuvaisia tarkastelusuunnasta. Näiden rajavyöhykkeen ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. kalvoproteiinien toimintaan. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lipidin ja veden rajavyöhykkeen eri vuorovaikutusten merkitystä rajavyöhykkeen prosesseissa fluoresenssispektroskooppisin menetelmin.

Juha-Matti Alakoskela

Alaraajojen luiden rasitusmuutokset suomalaisilla varusmiehillä

Luun rasitusmuutoksia esiintyy tyypillisesti runsaasti liikkuvilla henkilöillä, kuten urheilijoilla ja varusmiehillä. Oireiden epämääräisyys ja vähäisyys ja esimerkiksi potilaan kipukynnyksestä johtuvat seikat voivat viivästyttää potilaan hakeutumista lääkärin vastaanotolle. Lääkärintutkimuksessa tutkimuslöydökset voivat olla vähäiset. Röntgenkuvaus on ensisijainen kuvantamismenetelmä epäiltäessä rasitusmurtumaa, mutta magneettikuvaus on tarkempana menetelmänä noussut yhä tärkeämmäksi, sillä se näyttää myös rasitusmurtumien esiasteita.

Maria Niva

Diagnostinen pisteytysjärjestelmä voi vähentää tarpeettomia umpilisäkeleikkauksia

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli rakentaa diagnostinen pisteytysjärjestelmä lapsen äkillisen umpilisäketulehduksen diagnosoimiseksi sekä arvioida vatsakipuiselle lapselle annetun kipulääkityksen tehokkuutta ja vaikutusta diagnostiseen tarkkuuteen. Lisäksi työssä verrattiin lasten toipumista tähystyksessä tehdyn ja avoimen umpilisäkkeen poiston jälkeen. Kolmeen eri osatutkimukseen jakautuneessa työssä oli mukana yhteensä 328 lasta.

Hannu Lintula

Haimasyövän ennustetekijät

Haiman duktaalinen syöpä on kolmanneksi yleisin maha-suolikanavan pahanlaatuisista kasvaimista paksusuolisyövän ja mahasyövän jälkeen. Vuonna 2003 haimasyöpään sairastui Suomessa 844 potilasta. Haimasyövän riskitekijöitä ovat tupakointi ja krooninen haimatulehdus. Haimasyöpä on tunnettu huonon ennusteen vuoksi: lähes kaikki potilaat kuolevat viiden vuoden kuluessa. Haimasyövän ensi oireet ovat vähäiset ja tauti etenee nopeasti, joten oireiden ilmaantuessa syöpä on usein jo levinnyt eikä parantavaa hoitoa voida antaa. Haimasyövän tyyppileikkaus on pankreatikoduodenektomia, jossa poistetaan haiman pää ja pohjukaissuoli. Leikkaushoitoon voidaan yhdistää solunsalpaajahoito. Valitettavasti taudilla on tapana uusia, joskin hoitotulokset ovat viime vuosina selvästi parantuneet.

Anne Juuti

Uutta tietoa insuliiniresistenssin kehittymisestä

Kolesterolin tehtävänä on toimia solukalvojen rakennekomponenttina. Kolesterolin määrä kalvoissa säätelee monia niiden ominaisuuksia, kuten jäykkyyttä ja läpäisevyyttä. Viime vuosina on todettu, että kolesteroli ja eräät muut solukalvon lipidit voivat keskenään muodostaa muuta kalvoa järjestäytyneempiä alueita. Näitä alueita kutsutaan lipidilautoiksi, ja niiden on ehdotettu osallistuvan moniin solun toimintoihin, kuten solusignalointiin. Solun ulkokalvolla sijaitseva insuliinireseptori (IR) on tärkeä signalointimolekyyli, johon sitoutumalla insuliini välittää vaikutuksensa kohdesoluihinsa. Lipidilauttojen on ehdotettu osallistuvan IR:n ja sen signalointisysteemin toimintaan, mutta tutkimus on tähän mennessä keskittynyt rasvasoluihin. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lipidilauttojen ja solukalvon kolesterolin merkitystä IR:n toiminnalle maksasoluissa. Maksa on tärkeä insuliinin kohdekudos, jolla on keskeinen rooli sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunnan säätelyssä.

Saara Vainio

Onko C- ja E-vitamiineilla vaikutusta hengitystietulehduksiin?

Väitöskirjan ensimmäisessä osuudessa tarkastellaan alkuperäistutkimuksia, joissa oli selvitetty C-vitamiinin vaikutusta flunssan esiintymiseen ja kestoon. Päätelmänä on, että C-vitamiinin lisäannosten säännöllinen käyttö ei ehkäise flunssaa länsimaisessa väestössä. C-vitamiinin lisäannokset saattavat kuitenkin vähentää flunssan esiintymistä sellaisilla henkilöillä, jotka ovat fyysisesti erityisen rasitettuja, ja sellaisilla, jotka saavat ravinnostaan poikkeuksellisen vähän C-vitamiinia. Suurina annoksina C-vitamiini on johdonmukaisesti lyhentänyt flunssan kestoa ja oireiden voimakkuutta. Tämä osoittaa, että C-vitamiinilla on biologista vaikutusta flunssaan. Teho on kuitenkin ollut varsin pieni ja sen merkityksen arviointi edellyttää lisätutkimuksia.

Harri Hemilä

Lonkkamurtuma heikentää vanhuksen elämänlaatua

Reisiluun yläosan murtuma on merkittävin osteoporoosin komplikaatio vanhuksilla kaatumisen vuoksi. Osteoporoosin tutkimiseen ei ole käytettävissä erityistä laboratoriotutkimusta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytössä olevien luun aineenvaihduntaa kuvaavien laboratoriotutkimusten tuloksia terveillä 40-86-vuotiailla naisilla. Sekä luun muodostusta että hajoamista kuvaavat entsyymitasot nousivat iän myötä. Sen sijaan erityisesti vanhuksilla seerumin D-vitamiini- ja hormonipitoisuus pienenivät. Ainoastaan seerumin kalsiumpitoisuudella ei todettu merkittävää ikään liittyvää vastaavuutta.

Reeta Willig

Solukalvon varautuneiden lipidien ja makromolekyylien vuorovaikutus

Solukalvo muodostuu lipidikaksoiskalvosta, jossa on lipidien lisäksi proteiineja sekä sokerirakenteita. Lipidien koostumus soluissa on tarkasti säädelty, ja erilaisia lipidejä tiedetään soluissa olevan yli 1 000. Kalvon perusominaisuuksia ovat dynaamisuus ja toisaalta järjestäytyminen lipidien ja proteiinien ominaisuuksien mukaisesti. Solukalvot ovat herkkiä niin fysikaalisille kuin kemiallisillekin tekijöille ja ovatkin siksi erityisen sopivia välittäjiä biologisille prosesseille.

Matti Säily

Kohdunkaulakanavan typpioksidi, uusi synnytyksen ajoituksen merkkiaine

Suomessa noin 5 % raskauksista päättyy keskossynnytykseen (< 37 raskausviikkoa). Keskosuus on suurin yksittäinen lapsen terveyttä uhkaava tekijä, ja vaikeimpia ongelmat ovat hyvin ennenaikaisissa synnytyksissä (< 32 raskausviikkoa). Yliaikaisia (2 viikkoa lasketun ajan) on 2-4 % synnytyksistä, ja myös näiden lasten sairastuvuus on selvästi suurempi kuin täysaikaisten. Synnytyksen ajoitushäiriöiden syitä ei tunneta, mutta ne voivat liittyä kohdunkaulakanavan pehmentymiseen ja avautumiseen, jotka ovat monimutkaisesti ja hyvin tarkasti hormonaalisesti säädeltyjä tapahtumia.

Mervi Väisänen-Tommiska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030