Krooniset klamydiainfektiot ja lisääntymisterveys

Tässä väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin serologisin menetelmin kroonisten klamydiatulehdusten ja lisääntymisterveyden yhteyksiä pohjoissuomalaisessa väestössä. Klamydian lämpösokkiproteiinien on raportoitu osallistuvan kroonisten klamydiatulehdusten syntyyn. Sen takia tutkittiin myös klamydian lämpösokkiproteiinien vasta-aineita raskauskomplikaatioissa.

Liisa Karinen

Lukkomolekyylin toiminta ja rooli tulehduksen ja valkosoluliikenteen säätelyssä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ihmisen elimistön tulehduksen säätelymekanismeja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten valkosolut pääsevät haluamaansa paikkaan tuhoamaan ja poistamaan elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Lisäksi selvitettiin mekanismeja, jotka joskus aiheuttavat valkosolujen liiallisen aktivoitumisen hyökkäykseen elimistön omia kudoksia vastaan esimerkiksi reumassa, diabeteksessa ja MS-taudissa.

Jussi Niemelä

Kurkunpääputkesta ja kurkunpäänaamarista apua ensihoitoon

Kurkunpääputki ja kurkunpäänaamari ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavammin laitettavissa oikein kuin hengitysputken laitto henkitorveen. Väitöstutkimuksen mukaan kurkunpäänaamari ja kurkunpääputki soveltuvat hyvin niin pelastajien kuin ensihoitajien käyttöön. Tähystintä ei tarvita paikalleen asetettaessa, eivätkä välineet voi joutua väärään paikkaan. Hengitystien hoito on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle.

Jouni Kurola

Huonoksi koettu terveys, raskas työ, masentuneisuus ja huono kunto vievät työelämästä

Tutkimuksessa aineistona oli 42-60-vuotiaita itäsuomalaisia miehiä, joita seurattiin vuodesta 1984 vuoteen 2000. Hapenottokyky mitattiin polkupyörätestin aikana. Kattavat eläketiedot saatiin Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta.

Minna Karpansalo

Uusia kudosmerkkiaineita eturauhassyövän diagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin

Eturauhasen syövän etenemisen mekanismien parempi tunteminen täsmentäisi taudin ennusteen arviointia, joka nykyisin pohjautuu syövän erilaistumisasteen ja levinneisyyden määrittämiseen. Tämän väitöskirjan osatutkimukset käsittelivät eturauhassyövän syntyyn, etenemiseen sekä leikkaushoidon jälkeiseen ennusteen arviointiin liittyviä kliinisiä muuttujia ja potentiaalisia uusia kudosmerkkiaineita. Tutkimuksen aineistona olivat TYKS:ssa vuosina 1986-2002 eturauhasen totaalipoistolla hoidetut syöpäpotilaat. Perinteisten kudospatologisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin solu- ja molekyylibiologisia tutkimusmenetelmiä.

Tuomas Mirtti

Minimiliikunta vaihdevuosi-iässä

Vaihdevuosien aikana elimistön pienenevä estrogeenipitoisuus saattaa edistää naisen verenkierto- ja hengityselimistön kunnon ja lihasvoiman heikkenemistä, luiden haurastumista sekä painon nousua, erityisesti jos nainen ei harrasta liikuntaa. Nämä kaikki lisäävät riskiä sairastua yleisiin kansantauteihin, joten liikunta olisi erityisen tärkeää tässä elämänvaiheessa. Liikuntasuositusten taustatieto on kerätty väestötutkimuksista ja liikuntaharjoittelututkimuksista, joita on tehty valtaosin miehille. Näin ollen niitä ei sellaisenaan voida yleistää koskemaan vaihdevuosi-ikäisiä naisia.

Tuula-Maria Asikainen

Keskushermostoa rappeuttavan JNCL-taudin solutason syntymekanismit

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL, Battenin tauti) on peittyvästi periytyvä keskushermoston rappeumasairaus, jonka tyypillisiä piirteitä ovat etenevä näön heikkeneminen, sokeus, epilepsia sekä henkinen ja fyysinen taantuminen, jotka johtavat ennenaikaiseen kuolemaan varhaisella aikuisiällä. JNCL johtuu virheistä CLN3-geenissä, mutta vastaavan CLN3-proteiinin toiminta ja JNCL-taudin syntymekanismit ovat tuntemattomia. Taudin oireet keskittyvät yksinomaan keskushermostoon ja siksi on tärkeää tutkia tautia aivokudoksessa ja hermosoluissa.

Kaisu Luiro

Ampuma- ja räjähdysvammat Suomessa 1985-2004

Sairaalahoitoa vaativat ampumavammat ovat Suomessa vähentyneet vuodesta 1980-luvun lopun 5,1 tapauksesta 100 000 henkilövuotta kohden (254 kpl) vuoden 2003 enää vain 2,6 tapaukseen 100 000 henkilövuotta kohden (133 kpl). Tämä väheneminen perustui ensi sijassa tapaturmaisten vammojen vähenemiseen, kun sen sijaan väkivaltaisissa ampumavammautumisissa ei selvää pysyvämpää muutosta havaittu. Kuolemaan johtaneissa ampumavammoissa havaittiin pieni väheneminen viimevuosina. Ylivoimaisesti merkittävin riskitekijä ampumiselle on itsemurhayritys.

Ilkka Mäkitie

Idiopaattinen keuhkofibroosi - epidemiologisista tutkimuksista geenien kartoitukseen

Idiopaattinen keuhkofibroosi on idiopaattisista interstitiaalipneumonioista yleisin, ja se erottuu taudinkuvansa ja huonon ennusteensa perusteella (elinikä diagnoosista keskimäärin alle 3 vuotta). Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, eikä sen syntyyn ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä tunneta, joskin raportit useista sairastuneista samassa perheessä viittaavat perintötekijöiden merkitykseen taudin synnyssä.

Ulla Hodgson

Keuhkoahtaumatautiin sairastuu yli puolet pitkäaikaistupakoijista

Yli puolet vakituisista tupakoitsijoista sairastuu ennen pitkää keuhkoahtaumatautiin, ja sairastumisriski on sitä suurempi, mitä nuoremmalla iällä tupakoinnin aloittaa.

Jyrki Kotaniemi

Insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat ylipainoisten henkilöiden diabetesriskiin

Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikuttavan geenin polymorfioiden vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastumisriski.

Olli Laukkanen

Vähintään viisi lasta synnyttäneiden naisten gynekologiset syövät

Aikaisempien tutkimusten mukaan synnytykset vähentävät rinta-, kohdunrunko- ja munasarjasyövän riskiä, mutta lisäävät kohdunkaulaosan syövän riskiä. Tutkimukset ovat rajoittuneet kuitenkin vain kolmilapsisten perheiden äiteihin, eivätkä ne ole pohjautuneet koko väestöön. Väitöskirjatutkimuksessa selvittettiin monisynnyttäjien riskiä sairastua gynekologisiin syöpiin ja kuolleisuutta syöpiin, muihin tauteihin ja tapaturmiin. Aineisto käsittää kaikki (87 978) suomalaiset monisynnyttäjät vuosilta 1974-97. Heitä koskevat tiedot Väestörekisteristä ja Suomen Syöpärekisteristä yhdistettiin. Viime vuosina vähintään viidesti synnyttäneitä äitejä on ollut noin 2 % synnyttäjistä.

Marianne Hinkula

Immuunijärjestelmän aktivaatio nivelreumassa ja reaktiivisessa artriitissa

Nivelreuman lääkehoito aloitetaan kaikilla potilailla heti diagnoosin varmistuttua, koska nopeasti aloitetun tehokkaan hoidon on osoitettu johtavan parhaaseen hoitotulokseen eikä taudinkulkua voida nykymenetelmillä ennustaa. Mikäli tyydyttävää hoitovastetta ei saavuteta perinteisillä reumalääkkeillä, voidaan hoitoon lisätä niin sanottu biologinen reumalääke. Niillä saadaan hyvä hoitotulos noin kolmasosalle potilaista, mutta ne ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy vakavienkin sivuvaikutusten riski. Hoitotulosta ei nykymenetelmillä osata ennustaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa nivelreuman lääkehoidon yksilöllisen suunnittelun pohjaksi.

Antti Kuuliala

Vyötärölihavuuteen liittyy runsaasti aineenvaihdunnan muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä

Metabolisen oireyhtymän synnyssä erityisesti vatsaontelon rasvan määrä on keskeinen. Vatsaontelon sisälle kertyvästä rasvasta vapautuu erilaisia välittäjäaineita, adipokiineja, ja vapaita rasvahappoja, jotka vaikuttavat epäedullisesti insuliiniherkkyyteen ja edistävät rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimonkovettumistaudin syntyä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää näitä vatsaontelon rasvan määrään liittyviä aineenvaihduntamuutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä sekä tutkia kahden ehdokasgeenin muutosten liittymistä vatsaontelon rasvan määrään.

Urpu Salmenniemi

Infektioiden hoidossa vielä parantamisen varaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten tavallisia infektioita tutkitaan ja hoidetaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa, miten hyvin toimintatavat vastaavat hoitosuosituksia ja voidaanko hoitokäytäntöjä muuttaa työpaikalla tapahtuvan täydennyskoulutuksen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka infektiopotilaiden tutkimus- ja hoitokäytännöt ovat joiltain osin melko hyvin linjassa hoitosuositusten kanssa, joissakin suhteissa on vielä paljonkin korjattavaa. Työpaikalla tapahtuva täydennyskoulutus osoittautui ongelmalliseksi, koska puolet lääkäreistä vaihtui viiden vuoden seuranta-aikana, mikä todennäköisesti heikensi koulutuksen vaikutusta.

Ulla-Maija Rautakorpi

Lipidin ja veden rajapinnan vuorovaikutus

Lipidin ja veden rajavyöhykkeellä on tärkeä osuus lipidikaksoiskalvojen ja vieraiden aineiden vuorovaikutuksissa, lipidimolekyylien keskinäisissä vuorovaikutuksissa ja lipidikalvossa sijaitsevien proteiinien ja lipidien vuorovaikutuksissa. Monet fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat jyrkästi rajavyöhykkeellä ja ne ovat myös anisotrooppisia eli riippuvaisia tarkastelusuunnasta. Näiden rajavyöhykkeen ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. kalvoproteiinien toimintaan. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lipidin ja veden rajavyöhykkeen eri vuorovaikutusten merkitystä rajavyöhykkeen prosesseissa fluoresenssispektroskooppisin menetelmin.

Juha-Matti Alakoskela

Alaraajojen luiden rasitusmuutokset suomalaisilla varusmiehillä

Luun rasitusmuutoksia esiintyy tyypillisesti runsaasti liikkuvilla henkilöillä, kuten urheilijoilla ja varusmiehillä. Oireiden epämääräisyys ja vähäisyys ja esimerkiksi potilaan kipukynnyksestä johtuvat seikat voivat viivästyttää potilaan hakeutumista lääkärin vastaanotolle. Lääkärintutkimuksessa tutkimuslöydökset voivat olla vähäiset. Röntgenkuvaus on ensisijainen kuvantamismenetelmä epäiltäessä rasitusmurtumaa, mutta magneettikuvaus on tarkempana menetelmänä noussut yhä tärkeämmäksi, sillä se näyttää myös rasitusmurtumien esiasteita.

Maria Niva

Säännöllinen liikunta vähentää verenpainetautiriskiä sekä sydän- ja verisuonitautikuoleman riskiä

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten miesten ja naisten vapaa-ajan, työn ja työmatkaliikunnan yhteyttä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin sekä tutkittiin liikunnan yhteyttä verenpainetaudin ilmaantuvuuteen sekä kuolleisuuteen. Väitöskirjan toisena päätavoitteena oli selvittää liikunnan muutokset 25 vuoden aikana.

Noel C. Barengo

Diagnostinen pisteytysjärjestelmä voi vähentää tarpeettomia umpilisäkeleikkauksia

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli rakentaa diagnostinen pisteytysjärjestelmä lapsen äkillisen umpilisäketulehduksen diagnosoimiseksi sekä arvioida vatsakipuiselle lapselle annetun kipulääkityksen tehokkuutta ja vaikutusta diagnostiseen tarkkuuteen. Lisäksi työssä verrattiin lasten toipumista tähystyksessä tehdyn ja avoimen umpilisäkkeen poiston jälkeen. Kolmeen eri osatutkimukseen jakautuneessa työssä oli mukana yhteensä 328 lasta.

Hannu Lintula

Liikunta ja tupakoinnin vähentäminen lisäävät elinaikaa

Vaikka keuhkojen toiminta olisi jo heikentynyt tai olisi kehittynyt krooninen keuhkoputkitulehdus, tupakoija voi lisätä elinaikaansa lopettamalla tupakoinnin tai vähentämällä sitä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tupakointitapojen ja niiden muutosten sekä liikunnan että kroonisen keuhkoputkitulehduksen vaikutusta keuhkojen toimintaan ja sen muutoksiin.

Margit Pelkonen