Biologiset merkkiaineet mahasyövän ennustetekijöinä

Mahasyöpä on maailman toiseksi yleisin syöpämuoto. Vaikka mahasyövän esiintyvyys on huomattavasti pienentynyt viime vuosikymmenten aikana, todetaan Suomessa edelleen noin 800 uutta mahasyöpää vuosittain ja vuonna 2003 mahasyöpä oli miesten neljänneksi ja naisten kuudenneksi eniten kuolemia aiheuttava syöpä. Ainoa parantava hoito on mahasyövän täydellinen kirurginen poisto.

Jan-Patrik Wiksten

Kevyemmät kuvantamismenetelmät tulossa myös sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan

Sydämen noninvasiivisen tutkimisen mahdollisuudet ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia. Tutkimuksessa selvitettiin sydämen isotooppitutkimuksen lisäksi uusien tutkimusmenetelmien, monileiketietokonetomografian, magneettikuvauksen ja magnetokardiografian, käyttökelpoisuutta sepelvaltimotaudin eri ilmentymien tutkimisessa. Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on uusi lupaava menetelmä sepelvaltimoahtaumien, kalkkikertymien ja pehmeiden plakkien tutkimisessa. Magneettikuvauksella voidaan arvioida sydänlihaksen toimintaa ja mahdollisia infarktialueita. Monikanavainen magnetokardiografia antaa tarkkaa tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta.

Miia Holmström

Syvä aivojensisäinen sähköstimulaatio on tehokas hoito Parkinsonin taudissa

Parkinsonin taudin leikkaushoidolla on pitkät perinteet. Ensimmäiset kirurgiset toimenpiteet Parkinsonin taudin oireiden lievittämiseksi tehtiin jo ennen toista maailmansotaa 1930-luvulla. Tuolloin leikkaustekniikka oli kuitenkin vasta kehityskaarensa alussa ja toimenpiteistä seurasi usein vakavia sivuvaikutuksia. 1950-luvulla kehitettiin uusi leikkaustekniikka, stereotaksia, jolla pystyttiin merkittävästi vähentämään toimenpiteistä aiheutuvia ongelmia. Stereotaksia osoittautui leikkausmenetelmänä tehokkaaksi, mutta 1960-luvun lopulla Parkinsonin tautiin löydetyn uuden lääkkeen, levodopan, myötä Parkinsonin taudin leikkaushoito jäi miltei kokonaan tarpeettomaksi.

Kasvutekijät vaikuttavat rintasyöpäsolujen leviämiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kokeellisia rintasyöpäsolumalleja ja tuumoreita käyttäen fibroblastikasvutekijä 8:n (FGF8) ja endoteelikasvutekijä C:n (VEGF-C) vaikutuksia tuumorin kasvuun, verisuonten ja imusuonten uudismuodostukseen sekä metastasointiin. Sekä FGF:t että VEGF:t säätelevät verisuonten uudismuodostusta ja niiden tiedetään osallistuvan syöpäkasvainten metastasointiin. Rintasyöpä leviää tavallisesti ensin paikallisiin imusolmukkeisiin ja luustossa esiintyviä etäpesäkkeitä tavataan usein vasta pidemmälle edenneessä taudissa.

Mirjami Mattila

Raskausajan intrahepaattinen kolestaasi: tausta, esiintyvyys ja seuraukset

Raskaushepatoosi eli raskausajan intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin maksan toimintahäiriö raskausaikana. Syy on tuntematon, mutta taudille alttiilla naisella laukaisevana tekijänä on pidetty maksan heikentynyttä kykyä käsitellä suuria raskaudenaikaisia sukuhormonipitoisuuksia. Sairaus ilmenee ihon kutinana yleensä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Maksan toimintaa kuvaavat transaminaasiarvot sekä sappihappopitoisuus ovat koholla. Tauti ilmenee usein suvuittain.

Anne Ropponen

Ultraäänihoito liukenevalla kiinnittimellä kiinnitetyssä murtumassa

Tutkimuksessa selvitettiin matalaintensiteettisen ultraäänihoidon vaikutusta liukenevalla luunkiinnittimellä kiinnitetyn hohkaluun murtuman paranemiseen. Tutkimus koostui viidestä osatyöstä, joista kaksi ensimmäistä oli kokeellisia ja seuraavat kolme kliinisiä.

Lauri Handolin

Kysteiini vähentää alkoholin ja tupakan aiheuttamaa asetaldehydialtistusta

Runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimmät riskitekijät. Lisäksi niiden yhteiskäytöllä on syöpäriskin monikymmenkertaistava synergistinen vaikutus. Yhdysvalloissa ja Euroopassa jopa 80 % yläruoansulatuskanavan syövistä voitaisiin estää lopettamalla tupakointi ja alkoholin nauttiminen. Alkoholi ei itsessään ole syöpää aiheuttava, mutta sen ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin on todettu olevan paikallinen karsinogeeni. Asetaldehydiä syntyy suuhun mikrobitoiminnan seurauksena alkoholista. Myös tupakansavussa on erittäin runsaasti asetaldehydiä.

Ville Salaspuro

Kroonisen polypoottisen poskiontelotulehdusen tausta

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia bakteerien, sienien, tulehduksellisten muutosten sekä metalloproteinaasien ja niiden kudosestäjän esiintymistä kroonisen polypoottisen poskiontelotulehduksen vuoksi leikattavien potilaiden poskiontelonäytteissä sekä terveiden verrokkien nenähuuhtelunäytteissä. Tuloksia verrattiin potilaiden sairaushistoriaan, altistumiseen kosteusvaurioille sekä taudinkulkuun leikkauksen jälkeen.

Katriina Kostamo

Levosimendaani soveltuu sepelvaltimotautipotilaan hoitoon

Suomessa kehitetty uudentyyppinen sydämen vajaatoimintalääke levosimendaani kuuluu kalsiumherkistäjien luokkaan. Se parantaa sydämen supistumisvoimaa ja laajentaa verisuonia. Nämä vaikutukset voisivat olla hyödyllisiä iskemiassa verrattuna tavanomaisiin sydämen supistuvuutta parantaviin lääkkeisiin, jotka lisäävät merkittävästi iskemian pahentumisriskiä. Levosimendaanin puoliintumisaika on lyhyt, noin tunnin luokkaa. Sillä on kuitenkin aktiivinen metaboliitti, jonka poistuminen on huomattavasti hitaampaa, ja sen ansiosta vaikutus jatkuu myös hoidon lopettamisen jälkeen.

Pentti Põder

Munuaisensiirtopotilaan mahavaivat syytä tutkia ja hoitaa ennen siirtoleikkausta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruoansulatuskanavan komplikaatioiden esiintyvyyttä ja erityispiirteitä munuaisensiirron jälkeen. Tutkimukseen osallistuvat potilaat olivat saaneet munuaissiirrännäisen Hyksissa vuosina 1990-2000. Tietoja vakavista ruoansulatuskanavan komplikaatioista kerättiin Suomen Munuaisensiirtorekisteristä, potilaiden sairauskertomuksista ja osalle potilaista lähetetyistä kyselylomakkeista. IgG- ja IgA-luokan vasta-aineet Helicobacter pyloria vastaan määritettiin 500 potilaalta ennen munuaisensiirtoa ja 7 vuoden seurannan jälkeen. Mahalaukun tähystyksen yhteydessä otettiin limakalvolta koepalat sytomegalovirusmääritystä varten vatsavaivoista kärsiviltä 46 munuaisensiirtopotilaalta ja 43 vatsavaivoista kärsiviltä muuten terveiltä verrokeilta. Sapen kaikututkimus tehtiin 304 potilaalle keskimäärin 7,4 vuoden kuluttua munuaisensiirrosta.

Susanna Sarkio

Biohajoavalla materiaalilla päällystetty korallipohjainen hydroksiapatiitti luunkorvikkeena

Hydroksiapatiittia (HA) käytetään synteettisenä, ei-resorboituvana luunkorvikkeena atrofioituneen ienharjanteen nostossa, luukystien tai luupuutosten täytteenä ja selkärangan luudutuksissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten jauhemaisen tai kappalemuotoisen HA:n käyttöä luunkorvikkeena voitaisiin parantaa käyttämällä HA-siirrettä yhdessä elimistössä liukenevan, siirteen muotoa ylläpitävän tai sen mekaanista lujuutta vahvistavan päällysteen kanssa.

Pekka Ylinen

Kantasolusiirtohoito non-Hodgkin-lymfoomassa

Solunsalpaajahoitoihin reagoivien syöpätautien hoitotulokset saattavat parantua, kun solunsalpaajien annoksia suurennetaan. Tällöin hoitoa rajoittavaksi tekijäksi tulee erityisesti vaikea luuydinvaurio. Vahvan solunsalpaajalääkityksen siedettävyyttä voidaan merkittävästi parantaa keräämällä etukäteen potilaan verestä tai luuytimestä kantasoluja, jotka palautetaan potilaan verenkiertoon raskaan sytostaattihoidon jälkeen. Jotta verestä saadaan kerättyä riittävä kantasolusaalis tukemaan korkea-annoshoitoa, potilaalle täytyy antaa hoito, jolla tuotetaan vereen riittävä määrä kantasoluja (kantasolujen mobilisaatiohoito). Tällaisena hoitona voidaan käyttää valkosolukasvutekijää joko yksin tai yhdistettynä solunsalpaajahoitoon. Tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että riittävä määrä potilaan kantasoluja saadaan tuotettua verenkiertoon, ei täysin tunneta.

Taru Kuittinen

Aivovamma altistaa psykiatrisille sairauksille jopa vuosikymmenien ajan

Aivovamma aiheuttaa joskus pitkäaikaisia, jopa pysyviä oireita. Tällaisissa tapauksissa toimintakykyä heikentävät yleensä eniten tunne-elämässä ja käyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Nämä psykiatriset oireet ovat usein siinä määrin vakavia, että voidaan puhua psykiatrisesta sairaudesta, joka on kehittynyt aivovamman seurauksena.

Salla Koponen

Poikavauvojen piilokiveksisyys yleisempää Tanskassa kuin Suomessa

Miehen lisääntymisterveyteen liittyvien ongelmien on raportoitu lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana. Suomalaisten ja tanskalaisten siemennesteen siittiöpitoisuuksissa ja kivessyövän esiintyvyydessä on aiemmin todettu olevan eroja. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin piilokiveksisyyden yleisyyttä suomalaisilla ja tanskalaisilla vastasyntyneillä poikalapsilla. Suomalaisesta aineistosta tutkittiin myös virtsaputken aukon virheellisen sijainnin eli hypospadian yleisyyttä.

Helena Virtanen

Krooniset klamydiainfektiot ja lisääntymisterveys

Tässä väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin serologisin menetelmin kroonisten klamydiatulehdusten ja lisääntymisterveyden yhteyksiä pohjoissuomalaisessa väestössä. Klamydian lämpösokkiproteiinien on raportoitu osallistuvan kroonisten klamydiatulehdusten syntyyn. Sen takia tutkittiin myös klamydian lämpösokkiproteiinien vasta-aineita raskauskomplikaatioissa.

Liisa Karinen

Lukkomolekyylin toiminta ja rooli tulehduksen ja valkosoluliikenteen säätelyssä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ihmisen elimistön tulehduksen säätelymekanismeja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten valkosolut pääsevät haluamaansa paikkaan tuhoamaan ja poistamaan elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia. Lisäksi selvitettiin mekanismeja, jotka joskus aiheuttavat valkosolujen liiallisen aktivoitumisen hyökkäykseen elimistön omia kudoksia vastaan esimerkiksi reumassa, diabeteksessa ja MS-taudissa.

Jussi Niemelä

Kurkunpääputkesta ja kurkunpäänaamarista apua ensihoitoon

Kurkunpääputki ja kurkunpäänaamari ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavammin laitettavissa oikein kuin hengitysputken laitto henkitorveen. Väitöstutkimuksen mukaan kurkunpäänaamari ja kurkunpääputki soveltuvat hyvin niin pelastajien kuin ensihoitajien käyttöön. Tähystintä ei tarvita paikalleen asetettaessa, eivätkä välineet voi joutua väärään paikkaan. Hengitystien hoito on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle.

Jouni Kurola

Huonoksi koettu terveys, raskas työ, masentuneisuus ja huono kunto vievät työelämästä

Tutkimuksessa aineistona oli 42-60-vuotiaita itäsuomalaisia miehiä, joita seurattiin vuodesta 1984 vuoteen 2000. Hapenottokyky mitattiin polkupyörätestin aikana. Kattavat eläketiedot saatiin Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta.

Minna Karpansalo

Uusia kudosmerkkiaineita eturauhassyövän diagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin

Eturauhasen syövän etenemisen mekanismien parempi tunteminen täsmentäisi taudin ennusteen arviointia, joka nykyisin pohjautuu syövän erilaistumisasteen ja levinneisyyden määrittämiseen. Tämän väitöskirjan osatutkimukset käsittelivät eturauhassyövän syntyyn, etenemiseen sekä leikkaushoidon jälkeiseen ennusteen arviointiin liittyviä kliinisiä muuttujia ja potentiaalisia uusia kudosmerkkiaineita. Tutkimuksen aineistona olivat TYKS:ssa vuosina 1986-2002 eturauhasen totaalipoistolla hoidetut syöpäpotilaat. Perinteisten kudospatologisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin solu- ja molekyylibiologisia tutkimusmenetelmiä.

Tuomas Mirtti

Minimiliikunta vaihdevuosi-iässä

Vaihdevuosien aikana elimistön pienenevä estrogeenipitoisuus saattaa edistää naisen verenkierto- ja hengityselimistön kunnon ja lihasvoiman heikkenemistä, luiden haurastumista sekä painon nousua, erityisesti jos nainen ei harrasta liikuntaa. Nämä kaikki lisäävät riskiä sairastua yleisiin kansantauteihin, joten liikunta olisi erityisen tärkeää tässä elämänvaiheessa. Liikuntasuositusten taustatieto on kerätty väestötutkimuksista ja liikuntaharjoittelututkimuksista, joita on tehty valtaosin miehille. Näin ollen niitä ei sellaisenaan voida yleistää koskemaan vaihdevuosi-ikäisiä naisia.

Tuula-Maria Asikainen