Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta parantaa sydänlihaksen toipumista

Sydän-keuhkokoneen keksiminen mahdollisti laajamittaisen sydänkirurgian kehittymisen. Koneen käytöllä on kuitenkin sivuvaikutuksia. Niinpä kiinnostus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksiin sydämen lyödessä on viime aikoina lisääntynyt.

Hannu Penttilä

Haimasyövän ennustetekijät

Haiman duktaalinen syöpä on kolmanneksi yleisin maha-suolikanavan pahanlaatuisista kasvaimista paksusuolisyövän ja mahasyövän jälkeen. Vuonna 2003 haimasyöpään sairastui Suomessa 844 potilasta. Haimasyövän riskitekijöitä ovat tupakointi ja krooninen haimatulehdus. Haimasyöpä on tunnettu huonon ennusteen vuoksi: lähes kaikki potilaat kuolevat viiden vuoden kuluessa. Haimasyövän ensi oireet ovat vähäiset ja tauti etenee nopeasti, joten oireiden ilmaantuessa syöpä on usein jo levinnyt eikä parantavaa hoitoa voida antaa. Haimasyövän tyyppileikkaus on pankreatikoduodenektomia, jossa poistetaan haiman pää ja pohjukaissuoli. Leikkaushoitoon voidaan yhdistää solunsalpaajahoito. Valitettavasti taudilla on tapana uusia, joskin hoitotulokset ovat viime vuosina selvästi parantuneet.

Anne Juuti

Luurankolihaksen paraneminen vamman jälkeen - lihasvamman kirurginen hoito

Turun yliopiston patologian laitoksella ja ortopedian ja traumatologian klinikassa tehdyssä tutkimussarjassa selvitettiin luurankolihaksen paranemista lievän venähdysvamman ja vakavamman repeämävamman jälkeen. Erityishuomio kiinnitettiin vakavan lihasvamman ompeluhoidon vaikutuksiin.

Ville Äärimaa

Uutta tietoa insuliiniresistenssin kehittymisestä

Kolesterolin tehtävänä on toimia solukalvojen rakennekomponenttina. Kolesterolin määrä kalvoissa säätelee monia niiden ominaisuuksia, kuten jäykkyyttä ja läpäisevyyttä. Viime vuosina on todettu, että kolesteroli ja eräät muut solukalvon lipidit voivat keskenään muodostaa muuta kalvoa järjestäytyneempiä alueita. Näitä alueita kutsutaan lipidilautoiksi, ja niiden on ehdotettu osallistuvan moniin solun toimintoihin, kuten solusignalointiin. Solun ulkokalvolla sijaitseva insuliinireseptori (IR) on tärkeä signalointimolekyyli, johon sitoutumalla insuliini välittää vaikutuksensa kohdesoluihinsa. Lipidilauttojen on ehdotettu osallistuvan IR:n ja sen signalointisysteemin toimintaan, mutta tutkimus on tähän mennessä keskittynyt rasvasoluihin. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lipidilauttojen ja solukalvon kolesterolin merkitystä IR:n toiminnalle maksasoluissa. Maksa on tärkeä insuliinin kohdekudos, jolla on keskeinen rooli sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunnan säätelyssä.

Saara Vainio

Onko C- ja E-vitamiineilla vaikutusta hengitystietulehduksiin?

Väitöskirjan ensimmäisessä osuudessa tarkastellaan alkuperäistutkimuksia, joissa oli selvitetty C-vitamiinin vaikutusta flunssan esiintymiseen ja kestoon. Päätelmänä on, että C-vitamiinin lisäannosten säännöllinen käyttö ei ehkäise flunssaa länsimaisessa väestössä. C-vitamiinin lisäannokset saattavat kuitenkin vähentää flunssan esiintymistä sellaisilla henkilöillä, jotka ovat fyysisesti erityisen rasitettuja, ja sellaisilla, jotka saavat ravinnostaan poikkeuksellisen vähän C-vitamiinia. Suurina annoksina C-vitamiini on johdonmukaisesti lyhentänyt flunssan kestoa ja oireiden voimakkuutta. Tämä osoittaa, että C-vitamiinilla on biologista vaikutusta flunssaan. Teho on kuitenkin ollut varsin pieni ja sen merkityksen arviointi edellyttää lisätutkimuksia.

Harri Hemilä

Lisähappi ei vähennä leikkauksen jälkeistä pahoinvointia

Leikkauksen jälkeinen pahoinvointi on ongelma monelle potilaalle, vaikka sen ehkäisyyn on kehitetty uusia lääkkeitä. Sen lisäksi että, että pahoinvointi ja oksentelu ovat potilaalle epämiellyttäviä, ne voivat haitata leikkauksesta toipumista ja lisätä hoitoon liittyviä kustannuksia.

Sinikka Purhonen

Lonkkamurtuma heikentää vanhuksen elämänlaatua

Reisiluun yläosan murtuma on merkittävin osteoporoosin komplikaatio vanhuksilla kaatumisen vuoksi. Osteoporoosin tutkimiseen ei ole käytettävissä erityistä laboratoriotutkimusta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytössä olevien luun aineenvaihduntaa kuvaavien laboratoriotutkimusten tuloksia terveillä 40-86-vuotiailla naisilla. Sekä luun muodostusta että hajoamista kuvaavat entsyymitasot nousivat iän myötä. Sen sijaan erityisesti vanhuksilla seerumin D-vitamiini- ja hormonipitoisuus pienenivät. Ainoastaan seerumin kalsiumpitoisuudella ei todettu merkittävää ikään liittyvää vastaavuutta.

Reeta Willig

Solukalvon varautuneiden lipidien ja makromolekyylien vuorovaikutus

Solukalvo muodostuu lipidikaksoiskalvosta, jossa on lipidien lisäksi proteiineja sekä sokerirakenteita. Lipidien koostumus soluissa on tarkasti säädelty, ja erilaisia lipidejä tiedetään soluissa olevan yli 1 000. Kalvon perusominaisuuksia ovat dynaamisuus ja toisaalta järjestäytyminen lipidien ja proteiinien ominaisuuksien mukaisesti. Solukalvot ovat herkkiä niin fysikaalisille kuin kemiallisillekin tekijöille ja ovatkin siksi erityisen sopivia välittäjiä biologisille prosesseille.

Matti Säily

Kohdunkaulakanavan typpioksidi, uusi synnytyksen ajoituksen merkkiaine

Suomessa noin 5 % raskauksista päättyy keskossynnytykseen (< 37 raskausviikkoa). Keskosuus on suurin yksittäinen lapsen terveyttä uhkaava tekijä, ja vaikeimpia ongelmat ovat hyvin ennenaikaisissa synnytyksissä (< 32 raskausviikkoa). Yliaikaisia (2 viikkoa lasketun ajan) on 2-4 % synnytyksistä, ja myös näiden lasten sairastuvuus on selvästi suurempi kuin täysaikaisten. Synnytyksen ajoitushäiriöiden syitä ei tunneta, mutta ne voivat liittyä kohdunkaulakanavan pehmentymiseen ja avautumiseen, jotka ovat monimutkaisesti ja hyvin tarkasti hormonaalisesti säädeltyjä tapahtumia.

Mervi Väisänen-Tommiska

Naisten ponnistusvirtsankarkailua parantava uusi paikallispuudutusleikkaus osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi

Väitöstutkimuksessa todettiin naisten ponnistusvirtsankarkailuun kehitetyn paikallispuudutusleikkauksen, TVT:n, olevan tehokas ja turvallinen. Tutkimuksessa seurattiin TVT-leikkauksella hoidettujen naisten vointia pisimmillään lähes yhdeksän vuotta. Osatutkimuksissa potilasmäärät vaihtelivat 54:stä 161:een ja mukana oli myös ponnistusvirtsankarkailusta kärsiviä erityisryhmiä (matala virtsaputken paine, sekamuotoinen virtsankarkailu, aikaisempi epäonnistunut karkailuleikkaus). Lisäksi kartoitettiin 1 455 Suomessa suoritetun TVT-leikkauksen komplikaatiot.

Nina Kuuva

Elimistön liika rauta altistaa valtimonkovettumataudille ja sydänkohtauksille

Väitöskirjatutkimuksen mukaan miehet, jotka olivat vapaaehtoisia verenluovuttajia, kokivat lähes yhdeksän vuoden seuranta-ajan kuluessa viisi kertaa vähemmän sydänkohtauksia kuin miehet, jotka eivät luovuttaneet säännöllisesti verta. Väitöskirjatyössä tutkittiin myös elimistön rautavarastojen määrän yhteyttä sydänkohtausvaaraan. Miehet jaettiin kolmeen luokkaan elimistön rautavarastojen määrän mukaan ja kuhunkin luokkaan kuuluvien sairastumisia verrattiin toisiinsa. Tässä tarkastelussa miehet, joilla rautaa oli eniten, olivat noin kolminkertaisessa sydänkohtausvaarassa verrattuna miehiin, joilla rautaa oli vähiten. Raudankertymistä aiheuttavan geenivirheen kantajuuden todettiin myös lisäävän sydänkohtausvaaran noin kaksinkertaiseksi.

Tomi-Pekka Tuomainen

Hengityselinoireet ja keuhkojen toiminta sikatalouden harjoittajilla

Maanviljelijät altistuvat työssään monenlaisille eloperäisille pölyille ja kaasuille, jotka ovat peräisin tuotantoeläinten ravinnosta ja kuivikkeista sekä itse eläimistä ja niiden eritteistä. Erityisesti sikaloissa kaasujen ja kokonaispölyn pitoisuudet ovat usein suurempia kuin muissa tuotantorakennuksissa. Aiempien tutkimusten mukaan sikatalouden harjoittajilla on suurentunut hengityselinoireiden riski. Suomessa viljelijöiden hengitysteiden sairauksia on tutkittu lähes yksinomaan maidontuottajilta.

Kirsi Laasonen

Letaalin synnynnäisen kontraktuuraoireyhtymän molekyylitausta

Artrogrypoosi tarkoittaa synnynnäistä usean nivelen virheasentoa tai jäykistymää. Varhaisella sikiökaudella alkavat kuolemaan johtavat artrogrypoositapaukset ovat diagnostisten haaste, sillä taudinmääritys perustuu lähinnä deskriptiivisiin löydöksiin. Sikiökaudella alkavien selkäytimen motoneuronisairauksista aiheutuvien artrogrypoosimuotojen genetiikka ja epidemiologia tunnetaan toistaiseksi puuttellisesti. Tautimekanismien kuvaaminen näissä taudeissa valottaakin keskeisiä elementtejä liikehermosolujen normaalissa kehityksessä.

Niklas Pakkasjärvi

Antioksidantteja ja hapen aiheuttamia vaurioita ylen määrin rintasyövissä

Vaikka happi onkin välttämätön elimistön normaalille toiminnalle, tuottavat solut jatkuvasti aineenvaihdunnan sivutuotteena haitallisia happiradikaaleja, joiden tiedetään vaurioittavan mm. DNA:ta ja epäillään siten osallistuvan syövän kehittymisen kaikkiin vaiheisiin. Antioksidatiiviset entsyymit ovat puolestaan tärkein happiradikaaleja tuhoava järjestelmä.

Peeter Karihtala

Amyloidoosi nivelreumassa

Suomessa nivelreuman esiintyvyys on 0,8 %. Amyloidoosi on nivelreuman lisätaudeista vakavin ja sitä on esiintynyt 5,8 %:lla nivelreumapotilaista. Epäiltäessä amyloidoosia on ensimmäisenä diagnostisena toimenpiteenä suoritettava ihonalainen rasva-aspiraatio. Muut koepalan otot (maksa, peräsuoli, munuainen) ovat potilaille epämiellyttäviä ja niissä on komplikaatioriski. Rasva-aspiraatio voidaan suorittaa polikliinisesti ja se on helposti toistettavissa.

Seija Tiitinen

Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Suomessa yleensä järkevää

Raskaudenaikaisesta reseptilääkkeiden käytöstä ei aikaisemmin ole Suomessa tehty kattavaa selvitystä eikä myöskään tiedetä, paljonko sikiölle haitallisia lääkkeitä käytetään. Uusien mielialalääkkeiden (ns. SSRI-lääkkeet) käyttö on väestötasolla lisääntymässä, ja näiden lääkkeiden raskaudenaikaiseen käyttöön liittyvät mahdolliset sikiöhaitat on siksi tärkeätä tunnistaa. Aikaisemmin vain epilepsialääkkeenä käytettyä valproaattia käytetään nykyään yhä enemmän myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ja migreenin estolääkityksenä ja sen tiedetään voivan aiheuttaa sikiövaurioita.

Heli Malm

Aikuistyypin diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara naisilla suurempi kuin miehillä

On jo pitkään tiedetty, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara on naisilla suurempi kuin miehillä, mutta syyt tähän sukupuolieroon ovat edelleen epäselvät. Tässä tutkimuksessa todettiin, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sepelvaltimotautikuolleisuuden vaara oli 4-kertainen miehillä ja 24-kertainen naisilla. Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden vaara oli vastaavasti 3-kertainen miehillä ja 14-kertainen naisilla. Diabetekseen liittyen naisilla oli suurempi ylimäärä perinteisiä vaaratekijöitä. Kohonnut verenpaine, pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suuri triglyseridipitoisuus vaikuttivat seurannan aikana tyypin 2 diabetekseen liittyvään sepelvaltimotaudin vaaraan enemmän naisilla kuin miehillä. Sekä miehillä että naisilla diabetekseen liittyvästä sepelvaltimotaudin vaarasta huomattava osa jäi kuitenkin selittymättä mitatuilla sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöillä.

Auni Juutilainen

Kationiset liposomit geeninsiirrossa

Geenien siirtäminen soluihin tehokkaasti, kontrolloidusti ja turvallisesti on osoittautunut haastavaksi. Positiivisesti varautuneet rasva-aineet, lipidit, muodostavat vedessä liposomeiksi kutsuttuja vesikkelejä. Nämä ns. kationiset liposomit kompleksoituvat negatiivisesti varautuneen DNA:n kanssa muodostaen partikkelin, joka kykenee läpäisemään solukalvon ja vapauttamaan DNA:n solun sisälle.

Samppa Ryhänen

Syndekaani 1 ja syöpä

Syndekaani 1 on solun pinnan heparaanisulfaattiproteoglykaani. Se koostuu solukalvon lävistävästä ydinproteiinista sekä siihen kovalentisti liittyneistä glykosaminoglykaaniketjuista. Näiden sokeriketjujen välityksellä syndekaani 1 kiinnittyy moniin väliaineen komponentteihin. Sillä on rooli solujen ja väliaineen vuorovaikutusten, solujen erilaistumisen ja kasvutekijöiden vaikutusten säätelyssä. Se säätelee mm. fibroblastikasvutekijän (bFGF) sitoutumista ja toimintaa solun pinnalla ja myös tätä kautta vaikuttaa normaali- ja kasvainsolujen kasvuun ja adheesioon.

Anu Anttonen

Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvausmenetelmin

Diabetespotilaista 35-65 %:lla on jonkinasteisia retinopatiamuutoksia. Säännöllinen silmänpohjien seuranta herkällä menetelmällä on tärkeää, jotta hoitoa vaativat, usein oireettomat muutokset tulevat todetuksi riittävän varhain ja näkövamman riskiä voidaan vähentää laserhoidolla. Silmänpohjan valokuvaus yhdestä tai kahdesta 45º:n kentästä väridia- tai polaroidfilmille on tähän asti ollut tavallisin seulontamenetelmä. Valokuvakenttien, eritoten makulakentän, määrittely on suosituksissa vaihdellut. 60º:n valokuvaus kattaa laajemman valokuvausalueen ja voi pienemmästä suurennuksesta huolimatta parantaa diabeettisen retinopatian (DRP) muutosten toteamismahdollisuutta. Mikäli valokuvauksessa lisäksi käytetään punavapaata valoa eli vihersuodatinta, verisuonten ja muiden punaisten, hemoglobiinia sisältävien rakenteiden kontrasti paranee.

Gunvor von Wendt