Naisten ponnistusvirtsankarkailua parantava uusi paikallispuudutusleikkaus osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi

Väitöstutkimuksessa todettiin naisten ponnistusvirtsankarkailuun kehitetyn paikallispuudutusleikkauksen, TVT:n, olevan tehokas ja turvallinen. Tutkimuksessa seurattiin TVT-leikkauksella hoidettujen naisten vointia pisimmillään lähes yhdeksän vuotta. Osatutkimuksissa potilasmäärät vaihtelivat 54:stä 161:een ja mukana oli myös ponnistusvirtsankarkailusta kärsiviä erityisryhmiä (matala virtsaputken paine, sekamuotoinen virtsankarkailu, aikaisempi epäonnistunut karkailuleikkaus). Lisäksi kartoitettiin 1 455 Suomessa suoritetun TVT-leikkauksen komplikaatiot.

Nina Kuuva

Elimistön liika rauta altistaa valtimonkovettumataudille ja sydänkohtauksille

Väitöskirjatutkimuksen mukaan miehet, jotka olivat vapaaehtoisia verenluovuttajia, kokivat lähes yhdeksän vuoden seuranta-ajan kuluessa viisi kertaa vähemmän sydänkohtauksia kuin miehet, jotka eivät luovuttaneet säännöllisesti verta. Väitöskirjatyössä tutkittiin myös elimistön rautavarastojen määrän yhteyttä sydänkohtausvaaraan. Miehet jaettiin kolmeen luokkaan elimistön rautavarastojen määrän mukaan ja kuhunkin luokkaan kuuluvien sairastumisia verrattiin toisiinsa. Tässä tarkastelussa miehet, joilla rautaa oli eniten, olivat noin kolminkertaisessa sydänkohtausvaarassa verrattuna miehiin, joilla rautaa oli vähiten. Raudankertymistä aiheuttavan geenivirheen kantajuuden todettiin myös lisäävän sydänkohtausvaaran noin kaksinkertaiseksi.

Tomi-Pekka Tuomainen

Hengityselinoireet ja keuhkojen toiminta sikatalouden harjoittajilla

Maanviljelijät altistuvat työssään monenlaisille eloperäisille pölyille ja kaasuille, jotka ovat peräisin tuotantoeläinten ravinnosta ja kuivikkeista sekä itse eläimistä ja niiden eritteistä. Erityisesti sikaloissa kaasujen ja kokonaispölyn pitoisuudet ovat usein suurempia kuin muissa tuotantorakennuksissa. Aiempien tutkimusten mukaan sikatalouden harjoittajilla on suurentunut hengityselinoireiden riski. Suomessa viljelijöiden hengitysteiden sairauksia on tutkittu lähes yksinomaan maidontuottajilta.

Kirsi Laasonen

Letaalin synnynnäisen kontraktuuraoireyhtymän molekyylitausta

Artrogrypoosi tarkoittaa synnynnäistä usean nivelen virheasentoa tai jäykistymää. Varhaisella sikiökaudella alkavat kuolemaan johtavat artrogrypoositapaukset ovat diagnostisten haaste, sillä taudinmääritys perustuu lähinnä deskriptiivisiin löydöksiin. Sikiökaudella alkavien selkäytimen motoneuronisairauksista aiheutuvien artrogrypoosimuotojen genetiikka ja epidemiologia tunnetaan toistaiseksi puuttellisesti. Tautimekanismien kuvaaminen näissä taudeissa valottaakin keskeisiä elementtejä liikehermosolujen normaalissa kehityksessä.

Niklas Pakkasjärvi

Antioksidantteja ja hapen aiheuttamia vaurioita ylen määrin rintasyövissä

Vaikka happi onkin välttämätön elimistön normaalille toiminnalle, tuottavat solut jatkuvasti aineenvaihdunnan sivutuotteena haitallisia happiradikaaleja, joiden tiedetään vaurioittavan mm. DNA:ta ja epäillään siten osallistuvan syövän kehittymisen kaikkiin vaiheisiin. Antioksidatiiviset entsyymit ovat puolestaan tärkein happiradikaaleja tuhoava järjestelmä.

Peeter Karihtala

Amyloidoosi nivelreumassa

Suomessa nivelreuman esiintyvyys on 0,8 %. Amyloidoosi on nivelreuman lisätaudeista vakavin ja sitä on esiintynyt 5,8 %:lla nivelreumapotilaista. Epäiltäessä amyloidoosia on ensimmäisenä diagnostisena toimenpiteenä suoritettava ihonalainen rasva-aspiraatio. Muut koepalan otot (maksa, peräsuoli, munuainen) ovat potilaille epämiellyttäviä ja niissä on komplikaatioriski. Rasva-aspiraatio voidaan suorittaa polikliinisesti ja se on helposti toistettavissa.

Seija Tiitinen

Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Suomessa yleensä järkevää

Raskaudenaikaisesta reseptilääkkeiden käytöstä ei aikaisemmin ole Suomessa tehty kattavaa selvitystä eikä myöskään tiedetä, paljonko sikiölle haitallisia lääkkeitä käytetään. Uusien mielialalääkkeiden (ns. SSRI-lääkkeet) käyttö on väestötasolla lisääntymässä, ja näiden lääkkeiden raskaudenaikaiseen käyttöön liittyvät mahdolliset sikiöhaitat on siksi tärkeätä tunnistaa. Aikaisemmin vain epilepsialääkkeenä käytettyä valproaattia käytetään nykyään yhä enemmän myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ja migreenin estolääkityksenä ja sen tiedetään voivan aiheuttaa sikiövaurioita.

Heli Malm

Aikuistyypin diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara naisilla suurempi kuin miehillä

On jo pitkään tiedetty, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara on naisilla suurempi kuin miehillä, mutta syyt tähän sukupuolieroon ovat edelleen epäselvät. Tässä tutkimuksessa todettiin, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sepelvaltimotautikuolleisuuden vaara oli 4-kertainen miehillä ja 24-kertainen naisilla. Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden vaara oli vastaavasti 3-kertainen miehillä ja 14-kertainen naisilla. Diabetekseen liittyen naisilla oli suurempi ylimäärä perinteisiä vaaratekijöitä. Kohonnut verenpaine, pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suuri triglyseridipitoisuus vaikuttivat seurannan aikana tyypin 2 diabetekseen liittyvään sepelvaltimotaudin vaaraan enemmän naisilla kuin miehillä. Sekä miehillä että naisilla diabetekseen liittyvästä sepelvaltimotaudin vaarasta huomattava osa jäi kuitenkin selittymättä mitatuilla sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöillä.

Auni Juutilainen

Kationiset liposomit geeninsiirrossa

Geenien siirtäminen soluihin tehokkaasti, kontrolloidusti ja turvallisesti on osoittautunut haastavaksi. Positiivisesti varautuneet rasva-aineet, lipidit, muodostavat vedessä liposomeiksi kutsuttuja vesikkelejä. Nämä ns. kationiset liposomit kompleksoituvat negatiivisesti varautuneen DNA:n kanssa muodostaen partikkelin, joka kykenee läpäisemään solukalvon ja vapauttamaan DNA:n solun sisälle.

Samppa Ryhänen

Syndekaani 1 ja syöpä

Syndekaani 1 on solun pinnan heparaanisulfaattiproteoglykaani. Se koostuu solukalvon lävistävästä ydinproteiinista sekä siihen kovalentisti liittyneistä glykosaminoglykaaniketjuista. Näiden sokeriketjujen välityksellä syndekaani 1 kiinnittyy moniin väliaineen komponentteihin. Sillä on rooli solujen ja väliaineen vuorovaikutusten, solujen erilaistumisen ja kasvutekijöiden vaikutusten säätelyssä. Se säätelee mm. fibroblastikasvutekijän (bFGF) sitoutumista ja toimintaa solun pinnalla ja myös tätä kautta vaikuttaa normaali- ja kasvainsolujen kasvuun ja adheesioon.

Anu Anttonen

Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvausmenetelmin

Diabetespotilaista 35-65 %:lla on jonkinasteisia retinopatiamuutoksia. Säännöllinen silmänpohjien seuranta herkällä menetelmällä on tärkeää, jotta hoitoa vaativat, usein oireettomat muutokset tulevat todetuksi riittävän varhain ja näkövamman riskiä voidaan vähentää laserhoidolla. Silmänpohjan valokuvaus yhdestä tai kahdesta 45º:n kentästä väridia- tai polaroidfilmille on tähän asti ollut tavallisin seulontamenetelmä. Valokuvakenttien, eritoten makulakentän, määrittely on suosituksissa vaihdellut. 60º:n valokuvaus kattaa laajemman valokuvausalueen ja voi pienemmästä suurennuksesta huolimatta parantaa diabeettisen retinopatian (DRP) muutosten toteamismahdollisuutta. Mikäli valokuvauksessa lisäksi käytetään punavapaata valoa eli vihersuodatinta, verisuonten ja muiden punaisten, hemoglobiinia sisältävien rakenteiden kontrasti paranee.

Gunvor von Wendt

Vatsa-aortan stenttiproteesihoidon tulokset eivät ole vastanneet odotuksia

Vatsa-aortan aneurysmaa on 1950-luvulta lähtien hoidettu avoleikkauksella, jossa aneurysmakohta korvataan dakron-kankaasta tehdyllä putkiproteesilla. Stenttiproteesihoito kehitettiin, jotta leikkausriskiä voitaisiin vähentää. Tässä hoitomuodossa aneurysman sisälle ujutetaan proteesiputki nivusvaltimon kautta. Anatomisten rajoitusten vuoksi hoito soveltuu kuitenkin vain 20-40 %:lle potilaista.

Pekka-Sakari Aho

Glaukooman leikkaushoidon pitkäaikaistulokset

Tavallisimman glaukoomamuodon, avokulmaglaukooman, yleisin leikkausmuoto on trabekulektomia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin trabekulektomian pitkäaikaistuloksia primaarin avokulmaglaukooman ja eksfoliaatioglaukooman hoidossa. Eksfoliaatioglaukooma reagoi huonommin lääkehoitoon, ja siksi tässä aineistossa oli kansainvälisesti poikkeuksellisen paljon eksfoliaatioglaukoomapotilaita (60 %).

Pia Ehrnrooth

Titsanidiinilla merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa

Titsanidiini (Sirdalud, Novartis) on lihasrelaksantti, jota käytetään yleisesti mm. lihasperäisten kiputilojen hoitoon. Titsanidiinin haittavaikutukset (verenpaineen lasku, väsymys, huimaus, suun kuivuminen ym.) ovat suhteellisen yleisiä. Vaikka titsanidiini on ollut kliinisessä käytössä jo noin 20 vuoden ajan, sen aineenvaihduntaan osallistuvia entsyymejä ei ole aikaisemmin tutkittu.

Marika Granfors

Uusia merkkiaineita pään ja kaulan alueen syöpien ennusteen arvioimiseen

Suomessa todetaan vuosittain yli 600 uutta pään ja kaulan alueen syöpätapausta. Tämä pahanlaatuisten kasvainten ryhmä sisältää joukon hyvin moninaisesti käyttäytyviä syöpätyyppejä, eivätkä perinteiset ennustetekijät, kuten kasvaimen levinneisyys toteamishetkellä, ole riittävän tarkkoja ennustamaan taudinkulkua. Väitöstutkimuksessa etsittiin uusia biologisia ennustetekijöitä.

Henni Ruokolainen

Dysfasian diagnosointi

Puheen kehityksen viivästyminen on melko yleistä; kriteereistä riippuen kehityksen on todettu viivästyvän noin 15-20 %:lla lapsista. Merkittävällä osalla lapsista viiveen taustalla on puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus eli dysfasia. Sen taustalla olevat tekijät ovat edelleen epäselviä. Dysfasian esiintyvyydeksi on todettu 3-7 %, mutta joidenkin arvioiden mukaan se voi olla suurempikin. On myös esitetty, että hyvänlaatuiseksi luokitellun viivästymisen taustalla voisi olla ainakin osalla lapsista samankaltaisia mutta lieväasteisempia ongelmia kuin dysfasiassa.

Marja Asikainen

Beetasoluautoimmuniteetti ja HLA-genotyypin välittämä alttius tyypin 1 diabetekselle lapsilla

Jotta tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen pystyttäisiin joskus ehkäisemään, tarvitaan tietoa siitä, mitä tapahtuu jopa vuosia kestävän prekliinisen vaiheen aikana. Tässä vaiheessa ainoa tapa havaita tautiin johtavan autoimmuuniprosessin käynnistyminen on tutkia verestä tyypin 1 diabetekseen liittyvät vasta-aineet, saarekesoluvasta-aineet (islet cell antibodies, ICA), insuliinautovasta-aineet (insulin autoantibodies, IAA), glutamaattidekarboksylaasivasta-aineet (GADA) ja IA-2-vasta-aineet (IA-2A).

Marika Kuuskeri

Steroidihormonivasteen säätely normaaleissa ja rintasyöpäsoluissa

Steroidihormonit estrogeeni ja progesteroni säätelevät monia fysiologisia toimintoja, kuten yksilönkehitystä, käyttäytymistä, suvunjatkamista, solujen erilaistumista ja niiden apoptoosia. Hormoni-reseptorikompleksin toimintaan vaikuttavat monet säätelijäproteiinit, mm. koregulaattorit, jotka jaetaan edelleen koaktivaattoreihin, korepressoreihin ja kointegraattoreihin. Hormoni-reseptorikompleksi sitoutuu solun tumassa DNA:han ja lopulta kohdegeenien transkriptio joko voimistuu tai vaimenee. Yksityiskohtaisesti ei kuitenkaan tiedetä, miten steroidihormonivaste soluissa lopulta saavutetaan ja miten sitä säädellään.

Nanna Sarvilinna

Sydämenpysähdyksen hoitovalmiudessa parantamisen varaa

Muutaman viime vuoden aikana valtaosa Suomen sairaaloista on parantanut valmiuttaan hoitaa rytmihäiriö sähköisellä rytminsiirrolla. Terveyskeskusten elvytysvalmiudessa sen sijaan on puutteita.

Jouni Nurmi

Kuormituskoe ja sydän- ja verisuonitautien riski

Väitöskirjatutkimuksen mukaan helposti rekisteröitävillä kuormituskokeen tutkimuslöydöksillä saavutetaan lisäarvoa perinteisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin nähden. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt muuttujat olivat fyysinen suorituskyky, poikkeavat muutokset rasituksen aikana sekä heti sen jälkeen rekisteröidyssä EKG:ssa ja verenpaineessa.

Jari Laukkanen