Sytokiinien merkitys epilepsiassa

Kokeellisissa epilepsiamalleissa on todettu lisääntynyttä sytokiinituotantoa aivoissa epileptisten kohtausten yhteydessä, mutta kliinisiä tutkimuksia epilepsiapotilailla ei juurikaan ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä epileptisten kohtausten yhteyttä sytokiiniverkoston aktivaatioon yksittäisten kohtausten sekä kroonisen epilepsian yhteydessä. Tutkimuksessa määritettiin sytokiinipitoisuuksia selkäydinnesteestä ja plasmasta toonis-kloonisten kohtausten jälkeen eri ajankohtina. Lisäksi mitattiin tulehdukseen liittyviä parametrejä verestä samoilta potilailta ja etsittiin korrelaatiota sytokiinituotantoon. Vaikeahoitoista kroonista epilepsiaa sairastavilla potilailla sytokiinien alkuperää arvioitiin vertaamalla plasman sytokiinitasoja veren monosyyttien kykyyn tuottaa sytokiineja. Tutkimuksessa selvitettiin myös sytokiinien geneettisen monimuotoisuuden esiintyvyyttä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla.

Jukka Peltola

Sydäninfarktipotilaiden hoito on tehokasta lääkärihelikopterin tukeman ensihoitojärjestelmän antamana

Akuutin sydäninfarktin on hoidon päätavoite on tukkeutuneen suonen pikainen avaaminen. Aika, joka kuluu sepelvaltimon tukkeutumisesta suonen avautumiseen, on tärkeimpiä potilaan selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sairaalan ulkopuolisen lääkärijohtoisen ensihoitojärjestelmän toimintaa ja merkitystä.

Olli Väisänen

Tyypin XIII kollageeni osallistuu sydän- ja verenkiertojärjestelmän kehityksen sekä luun muodostuksen säätelyyn siirtogeenisillä hiirillä

Monien perinnöllisten sairauksien taustalta on löydetty muutoksia kollageenien geeneissä. Tyypin XIII kollageeni on solukalvoproteiini, joka toimii solun ja soluväliaineen välisessä vuorovaikutuksessa. Sitä tuotetaan useimmissa kudoksissa sekä sikiökehityksen aikana että aikuisella yksilöllä. Väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään tyypin XIII kollageenin tarkempia tehtäviä siirtogeenisen hiirimallin avulla.

Riikka Ylönen

Autoimmuniteetista molekyylitasolla

APECED (autoimmuuni polyendokrinopatia, kandidoosi, ektodermidystrofia) on harvinainen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jota sairastaa hieman alle 100 suomalaista. Oireyhtymä koostuu useista eri elimiin kohdistuvista tautikomponenteista. Tyypillisiä sisäeritysrauhasten toiminnan häiriöitä ovat lisäkilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta eli Addisonin tauti ja tyypin 1 diabetes. Oireyhtymään liittyy ihon ja limakalvojen immuunipuolustuksen häiriö, ja lähes kaikilla suomalaisilla potilailla on ainakin jossakin elämänsä vaiheessa krooninen hiivatulehdus, yleisimmin suun limakalvoilla.

Jukka Pitkänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030