Vanhenemiseen ja Alzheimerin tautiin liittyvät hermosolujen toimintahäiriöt Kimmo Hatanpää

Alzheimerin tauti on yleisin dementian syy vanhuksilla. Vaikka viime vuosina on edistytty huomattavasti Alzheimerin taudin genetiikan ymmärtämisessä, hermosolujen toiminnan häiriintymiseen ja lopulta hermosolujen kuolemaan johtavan tapahtumasarjan kannalta oleellisia tekijöitä ei vielä ole selvitetty. Alzheimer-aivojen histopatologiaan kuuluvat lukuisat säievyyhdit eli tangelit, jotka ovat epänormaaleista solurungon osista koostuvia hermosolunsisäisiä kertymiä. Lisäksi havaitaan solunulkoisia plakkeja, jotka koostuvat säiemuotoisesta amyloidi-beeta-peptidistä. Vaikka nämä tunnusmerkit ovat tärkeitä Alzheimerin taudin diagnoosin varmistamisessa, niiden merkittävyys hermosolujen rappeutumista aiheuttavina tekijöinä on kiistanalaista.

Välilevytaudin taustalla geneettinen tekijä

Mutations in minor cartilage collagen genes cause Marshall and Stickler syndromes and intervertebral disc disease

Uutta tietoa sydänlihaksen liikakasvua aiheuttavista tekijöistä

Paracrine and transcription factors mediating the natriuretic peptide gene expression during hemodynamic stress

Estrogeenikorvaushoito parantaa unen laatua vaihdevuosi-ikäisillä naisilla

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveiden vaihdevuosi-ikäisten naisten univaikeuksien luonnetta vertaamalla naisten omaa kokemusta unilaboratoriossa saatuihin tutkimustuloksiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin unenaikaisten hengityshäiriöiden ja liikehäiriöiden esiintymistä. Kolmantena mielenkiinnon kohteena oli estrogeeni-korvaushoidon vaikutus unen laatuun ja unenaikaiseen hengitykseen. Tutkimuksessa oli mukana yli 60 naista.

FLA2-entsyymi tulehduksellisissa suolistosairauksissa

FLA2 eli fosfolipaasi A2 on tulehdusreaktiota säätelevä entsyymi, jolla on keskeinen merkitys eri tulehdustautien kudos- ja solutason tautimuutoksissa ja lisäksi FLA2:lla on bakteereja tappava vaikutus. FLA2:lla uskotaan olevan keskeinen merkitys myös ihmisen puolustusmekanismeissa mikrobeja vastaan.

Kurkunpään papilloomavirusinfektio

Väitöskirjatyössä selvitettiin tekijöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa aikuistyypin kurkunpään papillomatoosin taudin kulkuun ja ennusteeseen sekä kehitettiin infektion kokeellinen malli.

Kohteiden tunnistus komplementin aktivoitumisen alkuvaiheessa

Target discrimination during initiation of complement activation

UV-säteilyn aiheuttama ihottuma

The role of ultraviolet radiation in lupus erythematosus and polymorphous light eruption

Synnytystavan vaikutus imeväisen suolistoflooran ja elimistön puolustuskyvyn kehitykseen

Mode of delivery and intestinal microflora - consequences for the development of immune functions and gut mucosal barrier in infancy

Laminiinit normaalissa ja pahanlaatuisessa kilpirauhas- ja paksusuoliepiteelissä sekä munuaiskarsinoomissa

Laminins in normal and neoplastic thyroid and colorectal epithelia and in renal carcinomas

Biohajoavien virtsaputken laajentimien käyttö

Bioabsorbable urethral stents; new materials and new indications

Akuutin intermittoivan porfyrian molekyyligenetiikka Suomessa

Porfyriat ovat ryhmä perinnöllisiä sairauksia ja ne johtuvat häiriöstä hemin biosynteesissä, jossa on kahdeksan eri entsyymiä. Suomen yleisin porfyria on akuutti intermittoiva porfyria (AIP), joka johtuu hemin biosynteesiketjun kolmannen entsyymin porfobilinogeenideaminaasin (PBGD) osittaisesta puutteesta. Tauti periytyy autosomissa vallitsevasti, ja Suomessa on 40 perusteellisesti tutkittua AIP-sukua, joissa on yhteensä noin 200 potilasta.

Sami Mustajoki

Enterovirusinfektioiden merkitystä tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksen patogeneesissä

Tutkimuksessa selvitettiin enterovirusinfektioiden merkitystä tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksen patogeneesissä. Enterovirusinfektioiden esiintyvyyttä tutkittiin laajoissa suomalaisissa seurantatutkimuksissa (mm. Lasten Diabetes Suomessa (DiMe) -tutkimuksessa ja Diabeteksen Ennustaminen ja Ehkäisy (DIPP) -tutkimuksessa analysoimalla seurannan aikana diabetekseen sairastuneiden ja terveiden verrokkilasten seeruminäytteitä enterovirusvasta-ainetesteillä ja enteroviruksen perimäaineksen monistamiseen perustuvalla RT-PCR-testillä. Enterovirusten 2C-proteiinin ja haiman saarekesolujen välisen immunologisen ristireaktion mahdollisuutta selvitettiin tutkimalla ristireagoivien vasta-aineiden esiintyvyyttä diabetekseen sairastuneilla ja terveillä lapsilla. Enterovirusinfektioiden esiintyvyyden ja nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuuden välistä yhteyttä arvioitiin suomalaisessa ja liettualaisessa koululaisväestössä. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä parannettiin enterovirusdiagnostiikan herkkyyttä ja tarkkuutta kehittämällä RT-PCR-monistustuotteet tunnistava hybridisaatiomenetelmä.

Maria Lönnrot

Dopamiinitransportterin säätely skitsofreniassa

Jo 1960-luvun lopulta lähtien on skitsofreniaan ajateltu liittyvän aivojen dopaminergisen järjestelmän suhteellinen yliaktiivisuus, jota neuroleptiryhmän lääkkeet salpaavaat. Nykyaikaisilla lääketieteellisillä kuvantamismenetelmillä on voitu osoittaa kyseessä olevan nimenomaan dopaminergisen järjestelmän presynaptisten neuronien tehostuneesta kyvystä tuottaa ja vapauttaa dopamiinia tyvitumakkeissa (nucleus caudatus ja putamen). Ei kuitenkaan ole tiedetty, onko ilmiön taustalla dopaminergisten neuronien lisääntynyt aktiivisuus vai skitsofrenian taustalla mahdollisesti vaikuttavaan keskushermoston kehityshäiriöön liittyvä poikkeuksellisen korkea hermotustiheys. Dopamiinitransportteri (DAT) on dopaminergisten neuronien hermopäätteissä sijaitseva, dopamiinin takaisinotosta huolehtiva kuljetusproteiini, jonka pitoisuuden tiedetään korreloivan varsin hyvin hermonpäätteiden tiheyteen esimerkiksi Parkinsonin taudissa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli siten kehittää mahdollisimman hyvä merkkiaine DAT:n tutkimiseen sairauden eri vaiheissa olevilla skitsofreniapotilailla positroniemissiotomografiaa (PET) hyväksikäyttäen.

Aki Laakso

Tutkimus CYP3A4-estäjien vaikutuksista anestesiologisten lääkeaineiden metaboliaan

Kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista yli puolet metaboloituu sytokromi P450 3A4-entsyymin (CYP3A4) vaikutuksesta. Anestesiologiassa CYP3A4:n metaboloimia lääkkeitä ovat mm. opiaatit alfentaniili, sufentaniili ja fentanyyli, bentsodiatsepiini midatsolaami sekä amidipuudutteet lidokaiini ja ropivakaiini. Yleisimmin Suomessa käytetty pitkävaikutteinen puudute bupivakaiini on rakenteellisesti läheistä sukua ropivakaiinille ja tästä syystä CYP3A4:n oletetaan osallistuvan myös bupivakaiinin metaboliaan. Monet yleisesti käytetyt lääkeaineet, kuten atsoliryhmän sienilääkkeet, tietyt makrolidiantibiootit sekä HIV-proteaasi-inhibiittorit, estävät CYP3A4:n toimintaa ja voivat yhteiskäytössä CYP3A4:n metaboloimien lääkkeiden kanssa aiheuttaa vaarallisia yhteisvaikutuksia.

Vilja Palkama

Antioksidanttientsyymien ilmentyminen ja merkitys mesotelioomassa

Mesoteliooma on yksi kaikkein vaikeimmin hoidettavista syöpäsairauksista, koska mikään nykyhoidoista ei juurikaan vaikuta potilaan ennusteeseen. Mesotelioomasolut ovat erittäin resistenttejä sekä sytostaateille että sädehoidolle, mutta syitä tähän resistenssiin ei solutasolla tunneta. Oksidanttivaurion on epäilty olevan keskeinen mesoteliooman ja muiden asbestitautien synnyssä eläinkokeiden ja solututkimusten perusteella, mutta ihmisen asbestitaudeissa näitä mekanismeja ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Katriina Kahlos

Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit ja tekijät pienisoluisessa ja suurisoluisessa keuhkosyövässä

Kaikkein huonoennusteisimmat, voimakkaasti tupakointiin yhteydessä olevat keuhkosyöpätyypit, pienisoluinen ja suurisoluinen keuhkosyöpä johtavat potilaan menehtymiseen aktiivisella hoidollakin keskimäärin alle kahdessa vuodessa. Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema ja sen säätelyyn liittyvät tekijät, kasvunrajoitegeenit, angiogeneesi ja kasvaimen sisäiset puolustusmekanismit ovat tärkeimpiä syöpäkasvaimen syntyyn ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Apoptoosissa solu kuolee geneettisesti tarkoin säädellyn, aktiivisen prosessin kautta vaurioittamatta ympäröiviä soluja. Apoptoosin avulla elimistö ylläpitää solujen homeostaasia ja puolustautuu sille vaarallisia soluja kuten syöpäsoluja vastaan.

Anna-Kaisa Eerola

Paikallisen ihomelanooman ennustetekijät

Pahanlaatuiseen ihomelanoomaan eli ihon tummasolusyöpään sairastuu Suomessa vuosittain lähes 500 potilasta. Noin kolmasosa diagnoosihetkellä paikallisista kasvaimista on lähettänyt etäpesäkkeitä, jolloin potilaiden ennuste on huono. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uusia paikallisen ihomelanooman ennustetta tarkentavia tekijöitä, joista olisi hyötyä hoitopäätöksissä.

Jari Karjalainen

Insuliiniresistenssi familiaalisessa kombinoituneessa hyperlipidemiassa

Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH) on tavallisin periytyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Noin yhdellä prosentilla suomalaisista on FKH-tauti. Tyypillisesti noin puolella sukulaisista on poikkeavat veren kolesteroli- ja/tai triglyseridiarvot ja siksi FKH:n ajateltiin alun perin olevan monogeeninen tauti. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vaihtelevien geenivirheiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta syntyvä tila.

Jussi Pihlajamäki

Kasvuhormonin eritys ja unen säätely

Kasvuhormonin suurimmat erityspulssit aivolisäkkeestä ajoittuvat sekä ihmisellä että myös monilla muilla nisäkäslajeilla, kuten rotalla, syviin hidasaaltounijaksoihin, jotka painottuvat unijakson alkuun. Valvominen normaalin unijakson alkupuolella estää kasvuhormonin eritystä ja unijakson siirtäminen eri aikaan vuorokaudesta siirtää vastaavasti kasvuhormonin erityspulsseja. Kasvuhormonin hypotalaamisella vapauttajahormonilla GHRH:lla on injisoituna todettu olevan erityisesti hidasaaltounta lisäävä vaikutus sekä ihmiseen ja koe-eläimiin. Kasvuhormonin eritystä estävän somatostatiinin injisoiminen taas lisää REM-unen määrää ainakin rotalla.

Jussi Toppila