Kaikututkimus gynekologisissa tähystys- ja avoleikkauksissa

Ultraäänilaite on ollut olennainen työväline gynekologisten sairauksien diagnostiikassa 1960-luvulta lähtien. Kirurgit ovat hyödyntäneet kaikututkimuksia myös leikkauksissa, mutta gynekologisten leikkausten yhteydessä ultraäänidiagnostiikkaa ei ole juurikaan käytetty. Viime vuosikymmenen aikana laparoskooppinen kirurgia on monella osa-alueella korvannut perinteisen leikkaustekniikan. Laparoskooppisen tekniikan etuna ovat pienemmät leikkaushaavat ja tämän myötä potilaiden vähäisempi sairastavuus. Tähystysleikkauksissa diagnostiikkaa kuitenkin rajoittaa se, että kudosten palpaatio ei ole mahdollista, ja tämän vuoksi kudosten sisäisen rakenteen selvittely saattaa jäädä epätäydelliseksi. Kehittyvä tekniikka on helpottanut tätä ongelmaa tuomalla pienet korkeataajuiset ultraäänianturit, joita voidaan käyttää laparoskopiatroakaarin kautta ja näin parantaa diagnostiikkaa intraoperatiivisen kaikututkimuksen avulla.

Hanna-Leena Helin

Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä

Noin 5-10 % rinta- ja munasarjasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Merkkeinä perinnöllisestä syöpäalttiudesta voivat olla rinta- tai munasarjasyöpä lähisukulaisissa, sairastuminen nuorella iällä, bilateraaliset tai multippelit kasvaimet. Mutaatioiden BRCA1- ja BRCA2-geenissä on arveltu selittävän suurimman osan perinnöllisestä rinta- ja munasarjasyövästä. Perinnöllisten TP53-mutaatioiden on todettu altistavan rintasyövälle. Väitöskirjatyössä tutkittiin näiden kolmen geenin osuutta perinnölliseen rinta- ja munasarjasyöpäalttiuteen Suomessa.

Pia Huusko

Tietokoneavusteinen EKG rintakipupotilaiden diagnostiikassa ja luokittelussa

Sydäninfarktidiagnostiikka on perinteisesti pohjautunut potilaan kokemiin oireisiin, elektrokardiografiaan (EKG) ja sydänvauriomerkkiaineisiin. 1990-luvulla rintakipupotilaiden hoito ja diagnostiikka ovat kehittyneet merkittävästi. Sydäninfarktin liuotushoito on tullut rutiinihoidoksi ST-nousupotilaille, joiden hoitoon hakeutumisen viive on kohtuullinen. Perinteisten entsyymiaktiivisuustutkimusten lisäksi käyttöön ovat tulleet sydänlihasvauriolle spesifiset merkkiaineet troponiinit I (TnI) ja T sekä kreatiinikinaasin isoentsyymin MB massa (CK-MB). Tässä tutkimuksessa selvitettiin automaattisen EKG:n käytön mahdollisuutta rintakipupotilaiden diagnostiikassa, luokittelussa ja sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteen laadinnassa.

Pekka Porela

Propofolin ja sevofluraanin sekä esilääkityksen vaikutus anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla

Kitarisan poisto on yksi yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä lapsilla. Näistä suurin osa tehdään nykyään päiväkirurgisesti. Lasten selviytyminen samana päivänä kotiin leikkauksen jälkeen riippuu oleellisesti käytetyistä nukutusaineista ja -menetelmistä. Tutkimuksen päämääränä oli tutkia kahden uuden anestesia-aineen, suonensisäisesti annettavan propofolin ja hengitettävän sevofluraanin sekä esilääkityksen (midatsolaami) vaikutusta anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla. Tarkoituksena oli verrata uusia anestesia-aineita perinteisiin, tiopentaaliin (laskimoanesteetti) ja halotaaniin (inhalaatioanesteetti) sekä selvittää ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat toipumiseen ja kotiinlähtöön lyhyen päiväkirurgisen anestesian jälkeen.

Hanna Viitanen

Päihteiden ongelmakäyttö ja itsemurha

Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15-56 %:ssa tapauksista ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Sami Pirkola

CYP1A1:n aktivaation mahdollista osuutta hyvänlaatuisen kasvaimen synnyssä ja kasvussa

Kohdun sileälihaskasvaimet ovat tavallisimpia naisilla esiintyviä kasvaimia, joiden aiheuttamat oireet sekä kasvaimien operatiivinen hoito aiheuttaa merkittävää naisten sairastavuutta. Myoomien kasvun tiedetään olevan riippuvaista munasarjojen tuottamista hormoneista, kuitenkin niiden synty ja kehitys ovat edelleen vaillinaisesti tunnettuja. Eksogeenisten tekijöiden osuutta näiden kasvainten etiologiaan tai kasvuun myötävaikuttavina seikkoina on tutkittu hyvin vähän.

Sirpa Rintala

Kansanparantajan ja potilaan hoitoyhteistyötä tutkittiin kehitetyn filminpiirrosanalyysin avulla

Jäsenkorjaajat ovat varsinkin Pohjanmaalla yleisiä kipujen ja sijoiltaanmenojen itseoppineita hoitajia. Näiden kansanparantajien ja potilaiden hoitoyhteistyötä ei kuitenkaan tähän asti ole juuri kuvattu tarkoin kuvallisin menetelmin. Lääkärin olisi tärkeää tuntea näiden usein samoja potilaita hoitavien terapeuttien toimintaa. Tutkimuksen tekijä on useissa artikkeleissa ja laatimassaan oppikirjassa kuvannut sanallisesti, valokuvin ja piirrosten avulla kuuden eri jäsenkorjaaja-kansanparantajan työskentelyä.

Antti Hernesniemi

Vanhempien avioero ja depressio varhaisaikuisuudessa

Avioerot lisääntyivät voimakkaasti teollisissa maissa 1960-luvulta alkaen. Vanhempien avioeron on todettu olevan stressaava kokemus lapselle. Tutkimuksessa on selvitetty altistaako avioerotausta depressiolle varhaisaikuisuudessa. Edelleen on kartoitettu, onko nuoruusiän elämäntilanteella, itsetunnolla ja koetulla stressillä välittävää merkitystä prosessissa. Tavoitteena on ollut etsiä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä kehitystä.

Ulla Tulisalo

Aikuisten bakteerisepsisten ennuste on parantunut

Bakteerisepsisten määrä on lisääntynyt moninkertaiseksi viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana kaikkialla teollisuusmaissa. Vaikka antibioottien keksimisen ja käyttöönoton jälkeen tällaisiin sepsiksiin liittyvä kuolleisuus on laskenut alle puoleen siitä kuolleisuudesta, joka niihin liittyi ennen antibioottihoidon mahdollisuuksia, aiheuttavat bakteerisepsikset vuosi vuodelta yhä enemmän kuolemantapauksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Arja Kuikka

Alipainoisena syntyminen merkittävä riskitekijä lapsen koulusuoriutumiselle

Alipainoisia (small-for-gestational-age, SGA) lapsia syntyy vuosittain maassamme noin 1 500, kun alipainoisuuden rajana käytetään syntymäpainoa, joka on kahden keskihajonnan verran sekä raskauden keston että sukupuolen mukaisen keskiarvopainon alapuolella kyseiseen väestöön pohjautuvassa kasvukäyrästössä. Sikiökautinen kasvuhäiriö (intrauterine growth retardation, IUGR) ilmenee joko vastasyntyneen poikkeuksellisena laihuutena tai lyhyytenä. Siten vastasyntyneen alipainoisuus ei välttämättä merkitse sikiön kasvuhäiriötä, kuten ei myöskään normaalipainoisena syntyminen sulje pois sikiökautisen kasvuhäiriön mahdollisuutta. Koska IUGR:n edellä mainitut kriteerit ovat vielä toistaiseksi tulkinnanvaraiset, kasvuhäiriödiagnoosiin päädytään yhä edelleen tavallisimmin lapsen syntymäpainon perusteella.

Outi Hollo

Sileän lihassolukon jakautumisvaste ja liikakasvu sepelvaltimoiden uudelleenahtautumisen syinä

Sepelvaltimoiden pallolaajennus on tehokas hoito sepelvaltimoiden kovettumatautiin liittyvään rintakipuoireistoon. Lyhyen aikavälin tulokset oikein valituilla potilasryhmillä ovat erinomaisia, mutta jo puolen vuoden sisällä toimenpiteestä 30-40 % pallolaajennetuista sepelvaltimoista ahtautuu uudelleen. Nykytietämyksen mukaan sepelvaltimoiden uudelleenahtautuminen, restenoosi aiheutuu endoteelivaurion aiheuttamasta valtimon seinämän sileän lihassolukon liiallisesta jakautumisvasteesta.

Marjukka Myllärniemi

Tenaskiini-C varhaisvaiheen rintasyövässä

Tenaskiini-C (Tn-C) on suurikokoinen soluvälitilan glykoproteiini, jota esiintyy ohimenevästi epiteelin ja mesenkyymin rajalla sikiökaudella ja paranevassa haavassa. Vahva Tn-C-ekspressio nähdään usein karsinoomien stroomassa. Väitöskirjatyössä tutkittiin Tn-C:n ekspressiota immunohistokemiallisesti kudosleikkeistä 159 pienessä kainalonegatiivisessa rintasyövässä. Kaikki potilaat oli leikattu rinnan säästävällä menetelmällä ja he olivat saaneet leikkauksen jälkeisen sädehoidon. Sytostaatti- tai hormonihoitoja ei oltu annettu.

Tiina Jahkola

Suun kautta annettava rotavirusrokote (RRV-TV) pienten lasten akuutin ripulitaudin ehkäisyssä

Rotavirus on pienten lasten tavallisin akuutin ripulitaudin aiheuttaja maailmassa. Kehitysmaissa rotavirustautiin kuolee vuosittain noin 800 000 lasta ja kehittyneissä maissa se aiheuttaa runsaasti sairaalahoitoja. Rokotetta rotavirusripulia vastaan on kehitetty 80-luvun alusta lähtien. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suun kautta annettavan rhesus-human reassortant -rotavirusrokotteen (RRV-TV) turvallisuutta ja tehoa erityisesti vaikeaa rotavirustautia vastaan suomalaisilla lapsilla. Tutkimukseen liittyi myös kustannus-hyötyanalyysi.

Jaana Joensuu

Hidastunut luunmurtuman paraneminen

Hidastunut luunmurtuman paraneminen (non-union) sekä sen seurauksena myöhemmin kehittyvä valenivel (pseudoartroosi) ovat edelleen hankala kliininen ongelma käytännön ortopediassa. Vaikkakin normaali luunmurtuman paraneminen on nykyisen sidekudostutkimuksen keinoin varsin pitkälle selvitetty, on luutumattoman murtuman saloja pystytty toistaiseksi kokeellisessa tutkimuksessa valottamaan vielä varsin vähän. Tämä johtuu siitä, että standardoitua kokeellista biologisesti kliinistä luutumatonta murtumaa vastaavaa pseudoartroosin mallia ei ole ollut, ja nekin kokeellisista valeniveltä käsittelevät tutkimukset, joita on kuvattu kirjallisuudessa, ovat lähinnä selvitelleet erilaisten sähkövirtojen vaikutusta luutumattoman murtuman paranemiseen.

Kalevi Hietaniemi

Turvotusta poistavat toimenpiteet vähentävät laskimovikaisen säären ihon verenkierron oikovirtausta

Pystyasento kohottaa alaraajojen laskimopainetta, mikä aiheuttaa niissä arteriolien supistumista (venoarteriolaarinen refleksi). Vallitsevan näkemyksen mukaan ihon venoarteriolaarinen refleksi on huonontunut sellaisissa säärissä, joissa on krooninen laskimoiden vajaatoiminta (laskimovika). Tämän on arveltu johtavan säären turpoamiseen. On kuitenkin tutkimuksia, joissa ei ole havaittu laskimovikaisen säären ihon venoarteriolaarisen refleksin poikkeavan terveestä tai sen on havaittu olevan laskimovikaisissa säärissä jopa voimakkaampi kuin terveissä.

Ken Malanin

Pohjoisen epilepsia -geenin (CLN8) positionaalinen kloonaus

Pohjoisen epilepsia on autosomissa resessiivisesti periytyvä lapsuusajan epilepsiasyndrooma, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön ja on rikastunut Kainuuseen. Taudin pääoireet ovat 5-10 vuoden iässä alkavat yleistyvät toonis-klooniset kouristukohtaukset sekä etenevä henkisen suorituskyvyn lasku. Tuoreiden neuropatologisten tutkimusten perusteella Pohjoisen epilepsia (CLN8) kuuluu ns. NCL-tautiryhmään (neuronal ceroid lipofuscinosis). NCL on ryhmä periytyviä eteneviä enkefalopatioita, joille on tyypillistä autoflouresoivat lipofuskiinit. Vaikka NCL-ryhmän taudit ovat harvinaisia, ne ovat yleisimpiä lasten neurodegeneratiivisia tauteja.

Susanna Ranta

Murtumien hoito liukenevilla ruuveilla ja sauvoilla

Luunmurtumien leikkaushoidossa käytetyt metalliset kiinnitysvälineet joudutaan myöhemmin toisessa leikkauksessa poistamaan, mikäli niistä aiheutuu elimistölle haittaa. Poistoleikkauksien välttämiseksi on kehitetty elimistössä liukenevia kiinnitysvälineitä, joiden käyttömahdollisuuksia ihmisten murtumissa on tutkittu vuodesta 1984 lähtien. Nykyisin nämä polyglykolidista (PGA) tai poly-L-laktidista (PLLA) tehdyt kiinnitysvälineet ovat rutiinikäytössä yksinkertaisimpien murtumien hoidossa. Viidessä osatyössä selvitettiin eräiden eri tavoin vaativien murtumien hoitomahdollisuuksia liukenevilla ruuveilla ja sauvoilla.

Jyrki Kankare

Tenaskiini-C:n kertyminen keuhkoihin ja pleuraan erityyppisissä fibrotisoivissa sairauksissa

Keuhkon ja keuhkopussin eli pleuran fibrotisoivat sidekudossairaudet voivat johtua useista eri syistä; usein taudin aiheuttajaa ei tunneta. Näille sairauksille on tyypillistä ekstrasellulaarimatriksin proteiinien lisääntynyt kertyminen ja uudelleen järjestäytyminen. Tuntemattomasta syystä kehittyvässä ns. tavallisessa interstitiellipneumoniassa (usual interstitial pneumonia, UIP) fibroosiprosessi etenee johtaen kuolemaan 3-5 vuodessa.

Riitta Kaarteenaho-Wiik

Ihmissilmän mykiön autofluoresenssi: ikääntymisen ja harmaakaihen aiheuttamat muutokset ja niiden kliiniset sovellutusmahdollisuudet

Harmaakaihi on yleisin heikkonäköisyyden syy maailmanlaajuisesti. Vaikka leikkaustekniikat ovat parantuneet, niin kestävämpi lähestymistapa olisi pyrkiä vaikuttamaan harmaakaihen riskitekijöihin elinympäristössämme. Epidemiologista tutkimustyötä haittaa helppokäyttöisen ja objektiivisen harmaakaihen määrää mittaavan menetelmän puute, koska näkötarkkuus ei suoraan kuvasta harmaakaihen määrää. Käytössä ovat erilaiset valokuvaukseen perustuvat, subjektiiviset luokitusjärjestelmät. Muutokset mykiön valonläpäisykyvyssä häiritsevät lisäksi monien kliinisten silmätutkimusten tulosten tulkintaa, esimerkkinä näkökenttätutkimukset ja verkkokalvon hermosäiekerroksen arvioiminen.

Seppo Siik

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030