Laajojen leikkausten vaikutus elimistön systeemiseen ja regionaaliseen aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen

Leikkaukseen liittyvä kudosvaurio aiheuttaa hypermetaboliaa sekä kudosproteiinien ja sytokiinien vapautumista. Vasteet ovat riippuvaisia leikkauksen tyypistä ja laajuudesta. Verenkierron jakautumisesta elimistössä sekä hapen- ja muiden aineenvaihdunnalle tärkeiden substraattien tuoton ja kulutuksen välisestä tasapainosta on niukasti tietoa eri leikkaustyyppien yhteydessä.

Raili Suojaranta-Ylinen

Aikuisille astmapotilaille annetun tehostetun potilasohjauksen vaikutus hoitokustannuksiin, kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun

Tutkimuksessa selvitettiin uusille aikuisastmapotilaille (n = 162) ensimmäisen hoitovuoden aikana annetun tehostetun potilasohjauksen kustannusvaikuttavuus sekä vaikutus kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun lyhyellä (yksi vuosi) ja pitkällä (3 ja 5 vuotta) aikavälillä verrattuna potilasohjaukseen, joka annettiin vain astman diagnosointivaiheen yhteydessä (lyhyt ohjaus).

Ritva Kauppinen

Rintasyövän ennusteen arviointi: morfometrisen pahanlaatuisuusluokituksen kehittäminen

Rintasyöpä on länsimaiden voimakkaimmin yleistyvä syöpämuoto. Lähitulevaisuudessa odotetaan Suomessa vuosittain todettavan noin 4 000 uutta rintasyöpätapausta ja vastasyntyneistä tyttölapsista noin joka 10. tulee elämänsä aikana sairastumaan rintasyöpään. Rintasyövän hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina tehostuneet. Yksi keskeinen tutkimuksen tämän hetkinen haaste on löytää ennustetekijöitä, joiden avulla jokainen rintasyöpäpotilas voidaan ohjata hänelle optimaaliseen hoitoon. Olisi löydettävä ne potilaat, joiden tauti on erityisen aggressiivinen ja jotka tarvitsevat tehokkainta mahdollista hoitoa. Toisaalta olisi voitava säästää hyväennusteiset potilaat raskailta hoidoilta ja niiden sivuvaikutuksilta.

Pauliina Kronqvist

Tulehdussoluvaste, solun jakautuminen, adheesiotekijät ja solusyklisäätelijät paksu- ja peräsuolisyövän ennustetekijöinä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus miehillä ja toiseksi yleisin naisilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat ravinto sekä erilaiset geneettiset syndroomat. Tärkein hoitomuoto on edelleen kirurginen hoito. Radikaali hoito voidaan toteuttaa noin 75-80 %:lle potilaista mutta tauti uusii kuitenkin noin 40 %:lle potilaista. Adjuvanttisytostaattihoitoja käytetään erityisesti Dukesin C -luokan paksusuolikasvaimissa, mutta Dukesin B -luokan kasvaimissa adjuvanttihoidot eivät vielä ole vakiintuneet. Tämän vuoksi erityisesti Dukesin B -luokan kasvaimissa tarvitaan tarkempia ennustetekijöitä taudin kulun arvioimiseksi.

Kirsi Ropponen

Kohdunkaulan valmistaminen synnytykseen paikallisilla prostaglandiineilla: tehokkuus, turvallisuus ja äitien kokemukset

Suomessa synnytys käynnistetään noin joka viidennessä raskaudessa. Tavallisimmat induktion syyt ovat raskauden indusoima hypertensio ja pre-eklampsia, hepatogestoosi, istukkainsuffisienssi ja yliaikaisuus.

Mika Nuutila

Hiilikuitulujitteinen nestekidepolymeeri luun sisäisenä implantaattina

Metallisten tekonivelten ja luun kiinnitysvälineiden käyttö on vakiintunut keskeiseksi osaksi nivelrikon, reuman ja luunmurtumien leikkaushoitoa 1900-luvulla. Kaikilta ominaisuuksiltaan metallit eivät kuitenkaan ole ihanteellisia materiaaleja näihin tarkoituksiin. Metallien suuri jäykkyys luuhun verrattuna aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä ongelmia. Jäykkä metallinen implantaatti kantaa luuhun kohdistuvaa kuormaa liian tehokkaasti aiheuttaen luun heikkenemistä ja huokoistumista, mikä voi johtaa implantaatin irtoamiseen tai luun murtumiseen. Tämä lisää uusintaleikkausten määrää ja aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Korroosio, kuluminen, allergia ja tiettyjen syöpäsairauksien raportoitu esiintyminen ovat muita metallisten implantaattien käyttöön liittyviä ongelmia.

Jukka Kettunen

Reaktiivista artriittia aiheuttavien bakteerien ja suolen epiteelin vuorovaikutus

Suolen epiteeli muodostaa tärkeän mekaanisen suojaesteen monia taudinaiheuttajamikrobeja vastaan. Se osallistuu elimistön puolustukseen myös tuottamalla välittäjäaineita, kuten typpioksidia ja sytokiineja esim. salmonella- ja yersiniainfektioiden aikana. Osalle näihin ripulitauteihin sairastuneista kehittyy muutaman viikon kuluessa jälkitautina reaktiivinen artriitti, jonka saavat erityisen herkästi HLA-B27-kudostekijän omaavat henkilöt (60-80 % sairastuneista henkilöistä on HLA-B27-positiivisia, kun Suomessa väestöstä keskimäärin 14 % on HLA-B27-positiivisia). Reaktiivisen artriitin tarkka patogeneesi on vielä selvittämättä. Erityisesti tutkijoita askarruttaa, millä mekanismilla HLA-B27-kudostekijä lisää sairastumisalttiutta. Syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, jotta reaktiivista niveltulehdusta voitaisiin tulevaisuudessa entistä paremmin hoitaa tai sen kehittyminen jopa ehkäistä.

Marja Saarinen

Skitsofrenian ilmaantuvuus ja riskitekijät Suomessa

Skitsofrenia on vaikein mielenterveyden häiriöistä. Siihen sairastutaan yleensä nuorena ja se johtaa usein pysyvään työkyvyttömyyteen. Väitöskirjatyössä tutkittiin skitsofrenian ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä Suomessa 1950- ja 1960-luvulla syntyneillä. Työ koostui neljästä alkuperäisjulkaisusta.

Jaana Suvisaari

Diabeetikon ja ei-diabeetikon mikroalbuminuria

Diabeteksen pelätyin komplikaatio on nefropatia. Siihen liittyy lisääntynyt kardiovaskulaarinen morbiditeetti ja mortaliteetti. Noin 30 %:lle tyypin 1 diabeetikoista ja 25 %:lle tyypin 2 diabeetikoista kehittyy komplikaatio. Suomessa diabeettinen nefropatia on syynä noin kolmasosassa uusista dialyysihoitoa vaativista tapauksista. Jotta hoito jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin kohdistaa potilaisiin, joilla komplikaation riski on suurin, on etsitty varhaisia merkkiaineita. Mikroalbuminuria on ehkä paras tällainen varoitusmerkki, ja lisäksi se on sydän- ja verisuonisairauden riskitekijä. Normaaliväestössä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat myös kohonnut verenpaine, dyslipidemia, keskivartalolihavuus ja heikentynyt sokerinsieto. Näitä riskitekijöitä on yhdessä kutsuttu metaboliseksi oireyhtymäksi, jonka eräänä tärkeänä taustatekijänä pidetään insuliiniresistenssiä.

Carol Forsblom

Kaikututkimus gynekologisissa tähystys- ja avoleikkauksissa

Ultraäänilaite on ollut olennainen työväline gynekologisten sairauksien diagnostiikassa 1960-luvulta lähtien. Kirurgit ovat hyödyntäneet kaikututkimuksia myös leikkauksissa, mutta gynekologisten leikkausten yhteydessä ultraäänidiagnostiikkaa ei ole juurikaan käytetty. Viime vuosikymmenen aikana laparoskooppinen kirurgia on monella osa-alueella korvannut perinteisen leikkaustekniikan. Laparoskooppisen tekniikan etuna ovat pienemmät leikkaushaavat ja tämän myötä potilaiden vähäisempi sairastavuus. Tähystysleikkauksissa diagnostiikkaa kuitenkin rajoittaa se, että kudosten palpaatio ei ole mahdollista, ja tämän vuoksi kudosten sisäisen rakenteen selvittely saattaa jäädä epätäydelliseksi. Kehittyvä tekniikka on helpottanut tätä ongelmaa tuomalla pienet korkeataajuiset ultraäänianturit, joita voidaan käyttää laparoskopiatroakaarin kautta ja näin parantaa diagnostiikkaa intraoperatiivisen kaikututkimuksen avulla.

Hanna-Leena Helin

Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä

Noin 5-10 % rinta- ja munasarjasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Merkkeinä perinnöllisestä syöpäalttiudesta voivat olla rinta- tai munasarjasyöpä lähisukulaisissa, sairastuminen nuorella iällä, bilateraaliset tai multippelit kasvaimet. Mutaatioiden BRCA1- ja BRCA2-geenissä on arveltu selittävän suurimman osan perinnöllisestä rinta- ja munasarjasyövästä. Perinnöllisten TP53-mutaatioiden on todettu altistavan rintasyövälle. Väitöskirjatyössä tutkittiin näiden kolmen geenin osuutta perinnölliseen rinta- ja munasarjasyöpäalttiuteen Suomessa.

Pia Huusko

Tietokoneavusteinen EKG rintakipupotilaiden diagnostiikassa ja luokittelussa

Sydäninfarktidiagnostiikka on perinteisesti pohjautunut potilaan kokemiin oireisiin, elektrokardiografiaan (EKG) ja sydänvauriomerkkiaineisiin. 1990-luvulla rintakipupotilaiden hoito ja diagnostiikka ovat kehittyneet merkittävästi. Sydäninfarktin liuotushoito on tullut rutiinihoidoksi ST-nousupotilaille, joiden hoitoon hakeutumisen viive on kohtuullinen. Perinteisten entsyymiaktiivisuustutkimusten lisäksi käyttöön ovat tulleet sydänlihasvauriolle spesifiset merkkiaineet troponiinit I (TnI) ja T sekä kreatiinikinaasin isoentsyymin MB massa (CK-MB). Tässä tutkimuksessa selvitettiin automaattisen EKG:n käytön mahdollisuutta rintakipupotilaiden diagnostiikassa, luokittelussa ja sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteen laadinnassa.

Pekka Porela

Propofolin ja sevofluraanin sekä esilääkityksen vaikutus anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla

Kitarisan poisto on yksi yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä lapsilla. Näistä suurin osa tehdään nykyään päiväkirurgisesti. Lasten selviytyminen samana päivänä kotiin leikkauksen jälkeen riippuu oleellisesti käytetyistä nukutusaineista ja -menetelmistä. Tutkimuksen päämääränä oli tutkia kahden uuden anestesia-aineen, suonensisäisesti annettavan propofolin ja hengitettävän sevofluraanin sekä esilääkityksen (midatsolaami) vaikutusta anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla. Tarkoituksena oli verrata uusia anestesia-aineita perinteisiin, tiopentaaliin (laskimoanesteetti) ja halotaaniin (inhalaatioanesteetti) sekä selvittää ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat toipumiseen ja kotiinlähtöön lyhyen päiväkirurgisen anestesian jälkeen.

Hanna Viitanen

Päihteiden ongelmakäyttö ja itsemurha

Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15-56 %:ssa tapauksista ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Sami Pirkola

CYP1A1:n aktivaation mahdollista osuutta hyvänlaatuisen kasvaimen synnyssä ja kasvussa

Kohdun sileälihaskasvaimet ovat tavallisimpia naisilla esiintyviä kasvaimia, joiden aiheuttamat oireet sekä kasvaimien operatiivinen hoito aiheuttaa merkittävää naisten sairastavuutta. Myoomien kasvun tiedetään olevan riippuvaista munasarjojen tuottamista hormoneista, kuitenkin niiden synty ja kehitys ovat edelleen vaillinaisesti tunnettuja. Eksogeenisten tekijöiden osuutta näiden kasvainten etiologiaan tai kasvuun myötävaikuttavina seikkoina on tutkittu hyvin vähän.

Sirpa Rintala

Kansanparantajan ja potilaan hoitoyhteistyötä tutkittiin kehitetyn filminpiirrosanalyysin avulla

Jäsenkorjaajat ovat varsinkin Pohjanmaalla yleisiä kipujen ja sijoiltaanmenojen itseoppineita hoitajia. Näiden kansanparantajien ja potilaiden hoitoyhteistyötä ei kuitenkaan tähän asti ole juuri kuvattu tarkoin kuvallisin menetelmin. Lääkärin olisi tärkeää tuntea näiden usein samoja potilaita hoitavien terapeuttien toimintaa. Tutkimuksen tekijä on useissa artikkeleissa ja laatimassaan oppikirjassa kuvannut sanallisesti, valokuvin ja piirrosten avulla kuuden eri jäsenkorjaaja-kansanparantajan työskentelyä.

Antti Hernesniemi

Vanhempien avioero ja depressio varhaisaikuisuudessa

Avioerot lisääntyivät voimakkaasti teollisissa maissa 1960-luvulta alkaen. Vanhempien avioeron on todettu olevan stressaava kokemus lapselle. Tutkimuksessa on selvitetty altistaako avioerotausta depressiolle varhaisaikuisuudessa. Edelleen on kartoitettu, onko nuoruusiän elämäntilanteella, itsetunnolla ja koetulla stressillä välittävää merkitystä prosessissa. Tavoitteena on ollut etsiä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä kehitystä.

Ulla Tulisalo

Aikuisten bakteerisepsisten ennuste on parantunut

Bakteerisepsisten määrä on lisääntynyt moninkertaiseksi viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana kaikkialla teollisuusmaissa. Vaikka antibioottien keksimisen ja käyttöönoton jälkeen tällaisiin sepsiksiin liittyvä kuolleisuus on laskenut alle puoleen siitä kuolleisuudesta, joka niihin liittyi ennen antibioottihoidon mahdollisuuksia, aiheuttavat bakteerisepsikset vuosi vuodelta yhä enemmän kuolemantapauksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Arja Kuikka

Alipainoisena syntyminen merkittävä riskitekijä lapsen koulusuoriutumiselle

Alipainoisia (small-for-gestational-age, SGA) lapsia syntyy vuosittain maassamme noin 1 500, kun alipainoisuuden rajana käytetään syntymäpainoa, joka on kahden keskihajonnan verran sekä raskauden keston että sukupuolen mukaisen keskiarvopainon alapuolella kyseiseen väestöön pohjautuvassa kasvukäyrästössä. Sikiökautinen kasvuhäiriö (intrauterine growth retardation, IUGR) ilmenee joko vastasyntyneen poikkeuksellisena laihuutena tai lyhyytenä. Siten vastasyntyneen alipainoisuus ei välttämättä merkitse sikiön kasvuhäiriötä, kuten ei myöskään normaalipainoisena syntyminen sulje pois sikiökautisen kasvuhäiriön mahdollisuutta. Koska IUGR:n edellä mainitut kriteerit ovat vielä toistaiseksi tulkinnanvaraiset, kasvuhäiriödiagnoosiin päädytään yhä edelleen tavallisimmin lapsen syntymäpainon perusteella.

Outi Hollo

Sileän lihassolukon jakautumisvaste ja liikakasvu sepelvaltimoiden uudelleenahtautumisen syinä

Sepelvaltimoiden pallolaajennus on tehokas hoito sepelvaltimoiden kovettumatautiin liittyvään rintakipuoireistoon. Lyhyen aikavälin tulokset oikein valituilla potilasryhmillä ovat erinomaisia, mutta jo puolen vuoden sisällä toimenpiteestä 30-40 % pallolaajennetuista sepelvaltimoista ahtautuu uudelleen. Nykytietämyksen mukaan sepelvaltimoiden uudelleenahtautuminen, restenoosi aiheutuu endoteelivaurion aiheuttamasta valtimon seinämän sileän lihassolukon liiallisesta jakautumisvasteesta.

Marjukka Myllärniemi