Merkittäviä kantakohtaisia eroja probioottisten bakteerien aiheuttamissa immuunivasteissa

Väitöskirjassa selvitettiin ihmisen leukosyyttien ja grampositiivisten bakteerien välisiä vuorovaikutussuhteita käyttäen mallina terveen ihmisen veren monosyyteistä erilaistettuja dendriittisoluja ja makrofageja. Työssä on havaittu selviä eroja probioottien, potentiaalisten probioottien ja patogeenisen Streptococcus pyogenes -bakteerin kyvyssä aktivoida immuunivasteita. Myös bakteerien anti- inflammatorinen potentiaali määritettiin niiden mahdollisten kliinisten vaikutusten ennustamiseksi.

Sinikka Latvala

Uusia näkemyksiä morfiinin kipua lievittävän vasteen tehostamiseen

Haittavaikutukset ja opioideille muodostuva toleranssi saattavat rajoittaa opioidien käyttöä ja johtaa epätyydyttävään kivun lievitykseen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ibudilastin, atipametsolin, spironolaktonin ja ketamiinin kehitysmahdollisuuksia opioidihoidon adjuvanteiksi. Kokeellisissa opioidihoidon rottamalleissa käytettiin ihmisillä käytettävien kiputestien kaltaisia kuuman ja mekaanisen kivun väistötestejä sekä sedaatiota ja koordinaatiota mittaavia testejä.

Tuomas Lilius

Uusia ennustetekijöitä rintasyövän kliinisen kulun ennustamiseen

Väitöstutkimuksessa solunjakautumisen sykliinejä A, B1, D1 ja E:n esiintymistä verrattiin rintasyövän erilaistumisasteeseen, molekulaarisiin rintasyövän alatyyppeihin ja käytössä oleviin ennusteellisiin tekijöihin.

Pia Boström

MS-tauti ei aiheuta lisäriskiä raskauteen tai synnytykseen

Väitöstutkimukseen osallistui 60 MS-tautia sairastavaa äitiä 2003-2005 eri puolilta Suomea. Heitä seurattiin raskauden ajan ja kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen.

Anna Jalkanen

Sokeiden ja näkevien aivoverkot

Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää aivoverkkojen ominaisuuksia levossa sekä tunto- ja ääniärsykkeiden aikana.

Robert Boldt

Elimistön rautakertymällä yhteys kantasolusiirtopotilaiden infektioherkkyyteen

Väitöstutkimuksessa mitattiin rautakertymää eri menetelmin, arvioitiin menetelmien tarkkuutta ja kehitettiin maksan magneettikuvausmenetelmiä, joilla voidaan turvallisesti ja luotettavasti määrittää elimistön rautakuormaa.

Johanna Virtanen

Keski-iän liikunnan yhteys elämänlaatuun, terveysongelmiin ja kuolleisuuteen vanhuudessa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyksiä ikääntyneen ihmisen elämänlaatuun, hauraus-raihnaus-oireyhtymään, telomeerien pituuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimuksessa seurattiin 1970-luvulta saakka Helsingin Johtajat -tutkimukseen osallistuneita, pääasiassa johtotehtävissä olleita miehiä. Tulokset osoittavat, että liikunnallinen elämäntapa keski-iässä ennustaa vanhalla iällä parempaa fyysistä toimintakykyä, joka on elämänlaadun tärkeä osa-alue.

Salla Savela

Kaksi kolmesta lihavuusleikatusta haluaa syntyneet ihopoimut pois

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ylimääräisten ihopoimujen yleisyyttä ja niiden vaikutusta potilaaseen sekä potilaan halua vartalon muotoa korjaavaan leikkaukseen lihavuuskirurgian jälkeen.

Salvatore Giordano

Varhaisella ravitsemuksella voi olla merkitystä allergian ehkäisyssä

Väitöstutkimukseen osallistui allergiariskiperheistä 256 äiti-lapsi-paria. Kaksi ryhmää sai yksilöllistä ravitsemusohjausta varhaisraskaudesta lähtien sekä joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Verrokkiryhmä sai pelkästään lumevalmistetta. Lapsia seurattiin neljään ikävuoteen saakka.

Katri Niinivirta-Joutsa

Psykoosin riskitekijät eivät ole pelkkää perimää

Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä mitattiin yksilö- ja perhetilanteissa. Väitöskirjassa tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.

Riikka Roisko

Merkelin solusyöpäpotilaiden alaryhmät

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli etsiä lisätietoa Merkelin solusyöpää aiheuttavista tekijöistä.

Helka Sahi

Pirkanmaan vesiepidemian 2007 jälkeiset niveloireet ja reaktiiviset artriitit

Laaja vesivälitteinen vatsatautiepidemia Nokialla 2007 aiheutti paljon sairastavuutta ja terveydenhuollon käytön tarvetta.

Terhi Uotila

Keliakia ikääntyvässä väestössä

Väitöskirjatutkimus selvitti keliakian esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta, oireita ja gluteenittoman ruokavaliohoidon hyötyä yli 50-vuotiailla. Tutkimusaineistona oli Ikihyvä Päijät-Häme -aineisto: 2 815 iältään 52-74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa etsittiin henkilöitä, joilla oli ennestään keliakia tiedossa tai todettiin keliakiavasta-aineet kohonneiksi.

Anitta Vilppula

Mikrovaskulaarinen dysfunktio sydän- ja munuaissiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää elinluovuttajan simvastatiinihoidon vaikutusta sydän- ja munuaissiirteiden kylmä- ja lämminsäilytykseen, iskemia-reperfuusiovaurioon ja hyljintäreaktion käynnistymiseen. Koe-eläinmallissa käytettiin maksimaalisesti MHC-kudostyypiltään toisistaan poikkeavia sisäsiittoisia DA- ja WF-rottakantoja.

Raimo Tuuminen

Epiteliaali-mesenkymaalinen transitio ja sen säätelytekijöiden ilmentyminen nielun levyepiteelisyövässä

Epiteliaali-mesenkymaalinen transitio on monimuotoinen ilmiö, joka on välttämätön sikiön kehityksessä solujen erilaistuessa eri tehtäviinsä. Sama ilmiö on havaittu myös syövän kehityksessä. Kasvainolut menettävät organisoituneen yhteyden toisiinsa ja saavat kasvua ja leviämistä edistäviä ominaisuuksia. Epiteliaali-mesenkymaaliseen transitioon vaikuttavat useat säätelytekijät, kuten sip1, snai1, twist, slug ja zeb1. Niiden merkitystä nielusyövässä ei ole aiemmin tutkittu.

Anna Jouppila-Mättö

Uusi hoitokäytäntö mullisti vatsaontelon limakasvaimen hoidon

Vatsakalvon pseudomyksoomaa on perinteisesti hoidettu toistuvilla leikkauksilla. Usein kasvainmassaa on kuitenkin jäänyt vatsaonteloon ja jonkin ajan kuluttua uusi leikkaus on ollut edessä.

Petrus Järvinen

TNF-alfa-salpaajahoidon arviointi tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla potilailla

Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia, Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta voidaan hoitaa biologisilla lääkkeillä, esim. tuumorinekroositekijä α:n vasta-aineilla (anti-TNF-vasta-aineet). Näihin lääkkeisiin liittyy kuitenkin sekä haittavaikutuksia että merkittäviä kustannuksia.

Pauliina Molander

Vaikeahoitoisten aivovaltimoaneurysmien suonensisäinen hoito

Aivovaltimoaneurysmien suonensisäisessä hoidossa aneurysma täytetään yleensä platinakoilein. Hyvin leveäkantaisten aneurysmien suonensisäinen hoito on kuitenkin usein haastavaa, sillä koilit saattavat pyrkiä työntymään ulos aneurysmasäkistä. Tämän ehkäisemiseksi kehitetyt stentit tulivat käytettäviksi 2002, ja 2008 esiteltiin ensimmäiset verenvirtauksen uudelleenohjautumiseen perustuvat ns. flow diverting -stentit.

Olli Tähtinen

Kuumien aaltojen ja hormonihoidon vaikutukset vaihdevuosi-ikäisen naisen verenkiertoelimistön säätelyyn

Vaihdevuosien kuumien aaltojen tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta kuumaan aaltoon liittyy mm. verisuonten laajenemista ja supistumista. Näin ollen ajatellaankin, että oirehtivien ja oireettomien naisten sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyssä ja vasteissa hormonihoidolle voisi olla eroavaisuuksia.

Hanna Hautamäki

Infektiot ja lipidit äkillisessä alkoholihaimatulehduksessa

Väitöskirjassa etsittiin tekijöitä, jotka liittyvät äkillisen alkoholihaimatulehduksen syntyyn tai vaikeuteen. Osatöissä määritettiin helikobakteeri pylori -infektioiden, enterovirusinfektioiden ja seerumin lipidiprofiilin osuus.

Jahangir Khan