Lonkan kokometallisten pinnoitetekonivelten keskipitkän aikavälin tulokset

Perinteisten metalli-muoviliukuparia käyttävien lonkkatekonivelten huonot tulokset nuorilla ja aktiivisilla potilailla johtivat eri tekonivelkonseptien aktiiviseen kehitystyöhön 1990-luvun loppupuolella. Kokometallisten pinnoitetekonivelten käyttö lisääntyi nopeasti 2000-luvun alussa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2008 ilmaantuivat kuitenkin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan kokometallisen lonkantekonivelen saaneilla potilailla oli havaittu lonkan ympäryskudosten tulehdusreaktioita, eli ns. metallireaktioita.

Aleksi Reito

Hapettunut LDL valtimonkovettumataudin riskitekijänä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia hapettuneen LDL:n yhteyttä muihin merkittäviin valtimonkovettumatautia kuvaaviin riskitekijöihin aikuisiällä. Tutkimuksessa oli mukana 2 337 henkilöä, jotka olivat iältään 18-100-vuotiaita. Tutkituista 69 % oli miehiä.

Meri Linna

Paikallinen tulehdussolukko ja tulehdusmerkkiaineet kolorektaalisyövässä

Suolistosyöpäpotilailla, joiden kasvainnäytteissä on paljon tulehdussolukkoa, on muita parempi ennuste.

Juha Väyrynen

Traumaattisten aivovammojen ennustemallit

Traumaattiset aivovammat ovat suurin syy nuorten aikuisten kuolemaan ja invalidisoitumiseen, ja ne ovat myös voimakkaasti kasvava ongelma ikääntyvässä väestössä. Ennustemallien puuttuessa riskiarviot ja potilasluokittelu kärsivät, eikä aivovammapotilaiden hoito ole kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana.

Rahul Raj

Lääkärin työhön liittyy aina epävarmuus

Väitöstutkimuksessa selvitettiin lääketieteen opiskelijoiden ja terveyskeskuslääkäreiden kokemaa epävarmuutta ja virheiden pelkoa ja sitä, miten he näistä tunteista ja kokemuksista selviytyivät ja miten ne vaikuttivat heidän asenteisiinsa yleislääkärin työtä kohtaan.

Maarit Nevalainen

Sosiaaliryhmien väliset erot sepelvaltimotaudin sairaalahoidossa ja hoidon vaikuttavuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin sepelvaltimotoimenpiteiden ja hoitotulosten sosiaaliryhmien välisiä eroja 1990-l. Sosiaaliryhmän osoittimina käytettiin ammattiin perustuvaa sosioekonomista asemaa, koulutusta ja tuloja. Lisäksi selvitettiin kajoavien toimenpiteiden tarjonnan lisääntymisen, seuranta-ajan pituuden, liitännäissairauksien, sairauden vaikeusasteen ja alueellisten toimenpidemäärien vaihtelun vaikutusta eroihin. Tutkittiin myös, onko samanlaisia sosiaaliryhmien välisiä eroja kajoavissa toimenpiteissä ja sepelvaltimotaudin hoitotuloksissa kroonista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, jotka ovat jo hoidon piirissä, verrattuna potilaisiin, joiden ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista oli äkillinen sydänkohtaus.

Tiina Hetemaa

Pohjoissuomalaisten lasten kuuloviat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kuulovikoja 1993−2002 syntyneillä lapsilla.

Sanna Häkli

Ylähengitysteistä voidaan määrittää astmaan liittyviä merkkiaineita

Väitöstutkimuksessa todettiin allergista nuhaa sairastavilla nuorilla aikuisilla nenän limakalvobiopsiassa kolmen mikroRNA-pitoisuuden olevan lisääntynyt terveisiin verrokkihenkilöihin verrattuna ja yhden mikroRNA-pitoisuuden olevan pienentynyt astmaa ja tutkimushetkellä oireetonta allergista nuhaa sairastavilla.

Hille Suojalehto

Ylipaino ja lihasmassan säilyttäminen suojelevat vaihdevuosien luukadolta

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää ylipainon ja luuntiheysmittaustulosten yhteyttä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Tutkimusaineiston muodostivat Kuopion OSTPRE-projektin ja sen osana toteutetun OSTPRE-FPS:n osallistujat.

Jarmo Saarelainen

Huimauspotilaiden psyykkiset oireet

Väitöskirjan ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ménière´n tautia sairastavien hallintakykyä koherenssikyselyn avulla. Aineisto on kerätty 547 postikyselyyn vastanneelta Suomen Ménière´-liiton jäseneltä. Psykiatristen oireitten esiintyvyyttä arvioitiin tutkimuksissa toisessa ja kolmannessa tutkimuksessa. Tutkimusryhmä koostui 100 satunnaisotoksella valitusta henkilöstä, jotka raportoivat kiertohuimausta huimauksen esiintyvyyden selvittämiseksi tehdyssä tutkimuksessa Helsingin Yliopistosairaalan alueella. Heille tehtiin sekä neuro-otologinen tutkimus että psykiatrinen arvio kyselylomakkeella. Neljännessä tutkimuksessa psykiatristen oireitten esiintyvyyttä tutkittiin 119 lapsi- ja nuorisopotilaan aineistosta, joita oli alun perin arvioitu Helsingin Yliopistosairaalan korvaklinikalla huimauksen vuoksi.

Sirpa Ketola

Psykoosin hoitoon käytäntöjä tukemaan inhimillistä vuorovaikutusta

Väitöksessä tutkittiin laadullisilla menetelmillä lääkäreiden sisäistä keskustelua psykoosien tarpeenmukaiselle hoidolle tyypillisessä ryhmätilanteessa, jossa lääkäreiden kanssa on keskustelemassa muita ammattilaisia, potilas ja hänen perheenjäseniään.

Pekka Borchers

Merkittäviä kantakohtaisia eroja probioottisten bakteerien aiheuttamissa immuunivasteissa

Väitöskirjassa selvitettiin ihmisen leukosyyttien ja grampositiivisten bakteerien välisiä vuorovaikutussuhteita käyttäen mallina terveen ihmisen veren monosyyteistä erilaistettuja dendriittisoluja ja makrofageja. Työssä on havaittu selviä eroja probioottien, potentiaalisten probioottien ja patogeenisen Streptococcus pyogenes -bakteerin kyvyssä aktivoida immuunivasteita. Myös bakteerien anti- inflammatorinen potentiaali määritettiin niiden mahdollisten kliinisten vaikutusten ennustamiseksi.

Sinikka Latvala

Uusia näkemyksiä morfiinin kipua lievittävän vasteen tehostamiseen

Haittavaikutukset ja opioideille muodostuva toleranssi saattavat rajoittaa opioidien käyttöä ja johtaa epätyydyttävään kivun lievitykseen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ibudilastin, atipametsolin, spironolaktonin ja ketamiinin kehitysmahdollisuuksia opioidihoidon adjuvanteiksi. Kokeellisissa opioidihoidon rottamalleissa käytettiin ihmisillä käytettävien kiputestien kaltaisia kuuman ja mekaanisen kivun väistötestejä sekä sedaatiota ja koordinaatiota mittaavia testejä.

Tuomas Lilius

Uusia ennustetekijöitä rintasyövän kliinisen kulun ennustamiseen

Väitöstutkimuksessa solunjakautumisen sykliinejä A, B1, D1 ja E:n esiintymistä verrattiin rintasyövän erilaistumisasteeseen, molekulaarisiin rintasyövän alatyyppeihin ja käytössä oleviin ennusteellisiin tekijöihin.

Pia Boström

MS-tauti ei aiheuta lisäriskiä raskauteen tai synnytykseen

Väitöstutkimukseen osallistui 60 MS-tautia sairastavaa äitiä 2003-2005 eri puolilta Suomea. Heitä seurattiin raskauden ajan ja kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen.

Anna Jalkanen

Sokeiden ja näkevien aivoverkot

Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää aivoverkkojen ominaisuuksia levossa sekä tunto- ja ääniärsykkeiden aikana.

Robert Boldt

Elimistön rautakertymällä yhteys kantasolusiirtopotilaiden infektioherkkyyteen

Väitöstutkimuksessa mitattiin rautakertymää eri menetelmin, arvioitiin menetelmien tarkkuutta ja kehitettiin maksan magneettikuvausmenetelmiä, joilla voidaan turvallisesti ja luotettavasti määrittää elimistön rautakuormaa.

Johanna Virtanen

Keski-iän liikunnan yhteys elämänlaatuun, terveysongelmiin ja kuolleisuuteen vanhuudessa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyksiä ikääntyneen ihmisen elämänlaatuun, hauraus-raihnaus-oireyhtymään, telomeerien pituuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimuksessa seurattiin 1970-luvulta saakka Helsingin Johtajat -tutkimukseen osallistuneita, pääasiassa johtotehtävissä olleita miehiä. Tulokset osoittavat, että liikunnallinen elämäntapa keski-iässä ennustaa vanhalla iällä parempaa fyysistä toimintakykyä, joka on elämänlaadun tärkeä osa-alue.

Salla Savela

Kaksi kolmesta lihavuusleikatusta haluaa syntyneet ihopoimut pois

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ylimääräisten ihopoimujen yleisyyttä ja niiden vaikutusta potilaaseen sekä potilaan halua vartalon muotoa korjaavaan leikkaukseen lihavuuskirurgian jälkeen.

Salvatore Giordano

Varhaisella ravitsemuksella voi olla merkitystä allergian ehkäisyssä

Väitöstutkimukseen osallistui allergiariskiperheistä 256 äiti-lapsi-paria. Kaksi ryhmää sai yksilöllistä ravitsemusohjausta varhaisraskaudesta lähtien sekä joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Verrokkiryhmä sai pelkästään lumevalmistetta. Lapsia seurattiin neljään ikävuoteen saakka.

Katri Niinivirta-Joutsa