Keliakia ikääntyvässä väestössä

Väitöskirjatutkimus selvitti keliakian esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta, oireita ja gluteenittoman ruokavaliohoidon hyötyä yli 50-vuotiailla. Tutkimusaineistona oli Ikihyvä Päijät-Häme -aineisto: 2 815 iältään 52-74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa etsittiin henkilöitä, joilla oli ennestään keliakia tiedossa tai todettiin keliakiavasta-aineet kohonneiksi.

Anitta Vilppula

Mikrovaskulaarinen dysfunktio sydän- ja munuaissiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää elinluovuttajan simvastatiinihoidon vaikutusta sydän- ja munuaissiirteiden kylmä- ja lämminsäilytykseen, iskemia-reperfuusiovaurioon ja hyljintäreaktion käynnistymiseen. Koe-eläinmallissa käytettiin maksimaalisesti MHC-kudostyypiltään toisistaan poikkeavia sisäsiittoisia DA- ja WF-rottakantoja.

Raimo Tuuminen

Epiteliaali-mesenkymaalinen transitio ja sen säätelytekijöiden ilmentyminen nielun levyepiteelisyövässä

Epiteliaali-mesenkymaalinen transitio on monimuotoinen ilmiö, joka on välttämätön sikiön kehityksessä solujen erilaistuessa eri tehtäviinsä. Sama ilmiö on havaittu myös syövän kehityksessä. Kasvainolut menettävät organisoituneen yhteyden toisiinsa ja saavat kasvua ja leviämistä edistäviä ominaisuuksia. Epiteliaali-mesenkymaaliseen transitioon vaikuttavat useat säätelytekijät, kuten sip1, snai1, twist, slug ja zeb1. Niiden merkitystä nielusyövässä ei ole aiemmin tutkittu.

Anna Jouppila-Mättö

Uusi hoitokäytäntö mullisti vatsaontelon limakasvaimen hoidon

Vatsakalvon pseudomyksoomaa on perinteisesti hoidettu toistuvilla leikkauksilla. Usein kasvainmassaa on kuitenkin jäänyt vatsaonteloon ja jonkin ajan kuluttua uusi leikkaus on ollut edessä.

Petrus Järvinen

TNF-alfa-salpaajahoidon arviointi tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla potilailla

Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia, Crohnin tautia ja haavaista paksusuolitulehdusta voidaan hoitaa biologisilla lääkkeillä, esim. tuumorinekroositekijä α:n vasta-aineilla (anti-TNF-vasta-aineet). Näihin lääkkeisiin liittyy kuitenkin sekä haittavaikutuksia että merkittäviä kustannuksia.

Pauliina Molander

Vaikeahoitoisten aivovaltimoaneurysmien suonensisäinen hoito

Aivovaltimoaneurysmien suonensisäisessä hoidossa aneurysma täytetään yleensä platinakoilein. Hyvin leveäkantaisten aneurysmien suonensisäinen hoito on kuitenkin usein haastavaa, sillä koilit saattavat pyrkiä työntymään ulos aneurysmasäkistä. Tämän ehkäisemiseksi kehitetyt stentit tulivat käytettäviksi 2002, ja 2008 esiteltiin ensimmäiset verenvirtauksen uudelleenohjautumiseen perustuvat ns. flow diverting -stentit.

Olli Tähtinen

Kuumien aaltojen ja hormonihoidon vaikutukset vaihdevuosi-ikäisen naisen verenkiertoelimistön säätelyyn

Vaihdevuosien kuumien aaltojen tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta kuumaan aaltoon liittyy mm. verisuonten laajenemista ja supistumista. Näin ollen ajatellaankin, että oirehtivien ja oireettomien naisten sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyssä ja vasteissa hormonihoidolle voisi olla eroavaisuuksia.

Hanna Hautamäki

Infektiot ja lipidit äkillisessä alkoholihaimatulehduksessa

Väitöskirjassa etsittiin tekijöitä, jotka liittyvät äkillisen alkoholihaimatulehduksen syntyyn tai vaikeuteen. Osatöissä määritettiin helikobakteeri pylori -infektioiden, enterovirusinfektioiden ja seerumin lipidiprofiilin osuus.

Jahangir Khan

Ei-tarttuvien tautien riskitekijät ja sosioekonomiset muuttujat entisessä Neuvostoliitossa

Sosioekonomisilla muuttujilla on merkittävä rooli ei-tarttuvien tautien riskitekijöiden jakautumisessa väestössä, ja tämä rooli voi olla erityisen kriittinen entisen Neuvostoliiton maissa johtuen niiden nopeista yhteiskunnallisista muutoksista. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia ei-tarttuvien tautien riskitekijöiden esiintymisen yhteyttä sosioekonomiseen asemaan nopeasti muuttuvissa yhteiskunnissa, sekä niiden merkitystä ei-tarttuvien tautien ehkäisy- ja kontrolliohjelmille.

Tuvshinjargal Chimed

Sydämen sykevaihtelu nuorilla aikuisilla

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli luoda sykevaihtelun viitearvot nuorille aikuisille sekä tutkia sykevaihtelun yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja metaboliseen oireyhtymään.

Tuomas Koskinen

Lääkärien sairausloman kirjoituskäytännöissä huomattavaa vaihtelua

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin eri alojen lääkäreiden näkemyksiä sopivista sairauslomien määristä ja selvitettiin, mitkä lääkärin tai työympäristön ominaisuudet ovat yhteydessä sairausloman määrään.

Anni Kankaanpää

Hemodynamiikan romahdus sydämen ohitusleikkauksen jälkeen

Väitöstutkimus perustuu mittavaan analyysiin sepelvaltimokirurgisista potilaista, joiden verenkierto romahti leikkauksen jälkeen 1988-1999 HYKS:ssa. Jokaiselle tutkimuspotilaalle valittiin samankaltainen kontrollipotilas. Kaikille kuolleille potilaille suoritettiin oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja sepelvaltimoiden varjoainetutkimus.

Janne Karhunen

Eteisvärinäpotilaiden sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteet

Väitöstutkimuksessa analysoitiin tämänhetkisiä eteisvärinäpotilaiden antitromboottisia hoitokäytäntöjä pallolaajennustoimenpiteen yhteydessä.

Heli Lahtela

Adipokiinihormonit tulehduksellisissa keuhkosairauksissa

Lihavuushormonit eli adipokiinit ovat rasvakudoksen erittämiä energia-aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen ja immuunipuolustukseen liittyviä välittäjäaineita. Tulehdusreaktio on keskeinen astman ja keuhkoahtaumataudin (COPD) sekä asbestialtistuksen aiheuttaman keuhkofibroosin synnyssä.

Sirpa Leivo-Korpela

Ortopedisen päiväkirurgisen potilaan anestesia ja kivunhoito

Yli puolet elektiivisistä leikkauksista Suomessa on päiväkirurgisia. Potilaat ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä, mutta kipu on edelleen yleisin palautteenannon aihe ja merkittävä syy sairaalaan jäämiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin viidennes suomalaisista päiväkirurgisista potilaista kokee kohtalaista tai voimakasta kipua. Kipu haittaa toipumista ja hidastaa kuntoutumista.

Riika Merivirta

Keski-ikäisten työntekijöiden lihavuus, painonmuutos ja työkyvyttömyys

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia työolosuhteiden, työntekijöiden painon ja painonvaihteluiden sekä työkyvyttömyyden välisiä yhteyksiä.

Eira Roos

Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-kiireellisyysluokittelun ja muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutusta terveydenhuollon päivystyksen ja muiden yksiköiden käyntimääriin ja päivystyshoitoon pääsyn nopeuteen. ABCDE-triagen lisäksi toteutettiin väestölle laaja informaatiokampanja terveydenhuollon päivystyksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tietoa oli saatavilla internetistä ja päivystysaiheita käsiteltiin paikallislehdissä ja radiossa. Lisäksi erilaisia päivystysaiheisia informaatiolehtisiä jaettiin laajasti ja päivystykseen tulleet potilaspuhelut ohjattiin terveysneuvontapuhelimeen.

Jarmo Kantonen

Pikkukeskosen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt verenvirtaus sikiön aivoissa näkyi heikompana älyllisenä selviytymisenä kahden vuoden iässä. Näyttää siltä, että yhteys johtui pienentyneestä aivojen tilavuudesta.

Marika Leppänen

Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatioita voidaan vähentää

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin nilkkamurtuman leikkaushoitoon liittyviä komplikaatiota Töölön sairaalan nilkkamurtuma-aineiston pohjalta. Tutkimusaineisto käsittää kaikki Töölön sairaassa 2002-2011 leikatut 5 123 nilkkamurtumapotilasta. Tutkimuksessa selvitettiin yleisimmät välittömään uusintaleikkaukseen johtaneet leikkaustekniset virheet, sekä leikkaushaavan syvälle infektiolle altistavat merkittävimmät riskitekijät. Lisäksi arvioitiin syvän infektion aiheuttamien pehmytkudospuutosten johdosta tehtyjen kielekeleikkausten tuloksia, sekä infektoituneen nilkkamurtuman hoidon epäonnistumiselle altistavia tekijöitä.

Mikko Ovaska

Itsemurhien ja itsemurhayritysten ajallinen yhteys säätekijöihin

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, onko Suomen itsemurhakuolleisuudella ja säätekijöillä ajallista yhteyttä toisiinsa. Suomen itsemurhatilastoja verrattiin päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin säätekijöihin 1969-2010 koko Suomessa ja erikseen Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa.

Laura Hiltunen