Suomalaisten terveysdataa säilytetään sekä hyvinvointialueiden omissa konesaleissa että kansainvälisissä pilvipalveluissa. Ratkaisevaa ei ole, missä data fyysisesti sijaitsee, vaan miten hyvin ratkaisu turvaa toimintavarmuuden, tietosuojan ja sote-ammattilaisten mahdollisuuden hyödyntää tietoa.

Digitaalinen omavaraisuus on noussut aiempaa keskeisemmäksi kysymykseksi Euroopassa kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttuessa. Euroopassa arvioidaan tarkkaan, missä kriittinen julkinen data sijaitsee, kuka sitä voi hallinnoida ja millaisia oikeudellisia velvoitteita ulkomaisilla palveluntarjoajilla on.

Terveydenhuollon tiedot ovat tässä yhteydessä erityisen herkkiä, koska vaikutukset näkyvät suoraan suomalaisten palveluissa ja viranomaisten toimintakyvyssä.

Hyvinvointialueiden potilasdatan tallentaminen ei ole yksinkertainen valinta pilvipalveluiden ja konesalien välillä.

Vaakakupissa puntaroidaan toimintavarmuutta, tietoturvaa, kustannuksia ja kansallista päätöksentekokykyä. Kokonaisuudessa painaa myös se, kuinka hyvin tieto on lääkärien ja muun sote-henkilöstön käytettävissä.

Datan hyödyntäminen

Hyvinvointialueista ainakin Pohde, Pirha ja Hus hyödyntävät terveysdatan tallentamiseen hybridimallia, jossa dataa tallennetaan sekä paikallisiin omiin konesaleihin että pilvipalveluihin.

Husin potilastietojärjestelmä Apotti pyörii pääosin konesalissa Suomessa, mutta tietoallas- ja tietoalustakokonaisuuksien dataa käsitellään Microsoftin Azuren pilvipalvelussa Irlannissa.

Pohteella asiakas- ja potilastietojärjestelmän tiedot tallennetaan paikallisesti. Microsoftin pilveen viedään vain toissijaiseen käyttöön tarkoitettua tietoa, esimerkiksi tietojohtamista, viranomaisraportointia ja palvelujen laadun arviointia varten.

Pohteen tietopalvelupäällikkö Suvi Nuutisen mukaan pilveen tallennettu tieto on salattu sekä siirrossa että levossa. Hänen mukaansa pilveen ei lähtökohtaisesti tuoda sellaisenaan potilasasiakirjoja, kuten lausuntoja.

Pirkanmaan hyvinvointialueella potilasdataa säilytetään sekä omissa tai kumppanien ylläpitämissä konesaleissa että pilvipalveluissa. Valinta riippuu potilastietojärjestelmästä ja käyttötarkoituksesta.

Hyvinvointialueen tietojohtaja Emil Ackermanin mukaan pilvipalveluita hyödynnetään erityisesti silloin, kun dataa halutaan jalostaa esimerkiksi kehittämisen ja analytiikan tarpeisiin.

Hän korostaa, etteivät pilvipalvelut ole itseisarvo. Niiden etu syntyy siitä, että dataa voidaan hyödyntää tehokkaammin.

– Pilvi avaa parempia mahdollisuuksia päästä dataan kiinni ja jalostaa sitä toiminnan tarpeisiin. Lisäksi tietyt työkalut ovat pilvessä paremmin saatavilla ja ajantasaisemmin päivitettäviä, Ackerman sanoo.

Lääkärille tai muulle sote-ammattilaiselle valinnan pitäisi näkyä ennen kaikkea järjestelmien toimivuutena.

– Ihannetilanteessa käyttäjä ei huomaa, onko hän tekemisissä pilvessä vai paikallisesti sijaitsevan tiedon kanssa. Jos kokonaisuus on hyvin toteutettu, sen pitäisi näkyä lääkärille sujuvana työnä.

Varsinais-Suomessa potilastieto kootaan paikalliseen tietoaltaaseen, josta tiedot kulkevat tutkimuksen ja tietojohtamisen tarpeisiin omaan konesaliin. Muista hyvinvointialueista poikkeavaa linjaa on ajanut erityisesti Auria tietopalveluiden analytiikkajohtaja Arho Virkki.

Virkki perustelee paikallista linjaa ketteryydellä, kustannustehokkuudella ja suvereniteetilla. Auria on hänen mukaansa tukeutunut avoimeen lähdekoodiin ja omiin konesaleihin jo yli kymmenen vuoden ajan.

Lisenssimaksuista säästynyt raha käytetään henkilökunnan palkkoihin. Silti Turussakin hyödynnetään pilvipalveluita toimistosovelluksiin ja tietojohtamisen tilastotasoiseen raportointiin. Toimistosovellusten osalta pilvipalveluiden käyttö lisääntyy jonkin verran Varhan siirtyessä Microsoftin palveluista Googlen asiakkaaksi.

Omaan konesaliin tallennettua dataa voidaan Virkin mukaan näyttää näppärästi, mutta anonyymisti pilvipalveluiden kautta. Esimerkiksi johdolle voidaan tuoda datasta jalostettuja raportteja suoraan työpöydälle.

Illuusio turvallisuudesta

Virkin mukaan pilvipalveluihin liittyy helposti turvallisuuden illuusio: dataa pidetään automaattisesti turvassa, vaikka palvelun ostaminen synnyttää aina riippuvuuden toimittajaan.

– Uskon Googlen tuotteisiin, mutta jos joku päättää siellä laittaa Suomen kiinni, en voi sille mitään, Virkki sanoo.

Virkki ei pidä todennäköisenä, että pilveen tallennettua dataa väärinkäytettäisiin, jos kokonaisuus on suunniteltu huolellisesti. Esimerkiksi vahva salaus voi estää myös pilvitoimittajaa pääsemästä käsiksi tietoon.

– Pilvitoimijoille on koko liiketoiminnan ehto, että ne pystyvät tarjoamaan palvelua, jota ei voi hakkeroida, hän sanoo.

Virkki ei silti haluaisi nähdä kansallista infrastruktuuria rakennettavan toisen maan, esimerkiksi yhdysvaltalaisen tai eurooppalaisen, infrastruktuurin varaan. Hänen mukaansa kriittisen infran pitää olla sellaista, ettei sitä voida katkaista Suomen ulkopuolelta. Siksi hän suosii avoimia lisenssejä.

– Kun koodi on avointa, siellä ei voi olla piilotettuja pommeja tai tahallisesti jätettyä takaporttia, Virkki sanoo.

Husin data- ja analytiikkajohtaja Sara Kinnusen mukaan omat konesalitkaan eivät automaattisesti ole turvallisempi ratkaisu kuin pilvi. Pilvipalveluiden etuna voi olla infrastruktuurin hajautettavuus: jos Irlannissa sijaitseva pilvipalvelualue häiriintyy, palveluita voidaan siirtää toisaalle.

– Apotin toimintavarmuus on taattu, vaikka Irlannissa laitettaisiin piuhat poikki. Tämä on yksi näkökulma, joka tukee paikallisempaa ratkaisua potilastietojärjestelmien kohdalla, hän kiteyttää.

Toisaalta myös paikalliseen malliin liittyy haavoittuvuuksia.

– On perusteltu näkemys, että tieto on paremmassa suojassa omassa konesalissa, mutta kriisitilanteessa näin ei välttämättä ole. Ukrainassa data pysyi pilvessä tallessa, vaikka pommit putosivatkin, Virkki sanoo.

Husissa ei ole Kinnusen mukaan suljettu pois vaihtoehtoa, jossa Apotti siirrettäisiin ainakin osittain pilvipalveluun, vaan asiaa selvitetään parhaillaan. Ratkaisun täytyy silti läpäistä merkittävät tietosuoja- ja riskiarvioinnit.

Ackerman taustoittaa, että Pirkanmaan hyvinvointialue edellyttää sopimuksissaan, että pilveen tallennettava data sijaitsee Euroopassa. Hän pitää tärkeänä, että ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa.

– Tietoturvan ja tietosuojan näkökulmia pitää arvioida koko ajan uudelleen, Ackerman sanoo.

Enemmän kansallista ohjausta?

Kinnunen pitää virkistävänä, että Turussa on arvioitu vaihtoehtoja myös Microsoftin tuottamien pilvipalveluiden ulkopuolelta.

– Olemme toistaiseksi käyttäneet laajasti Microsoftin palveluja, mutta markkinoiden avautuminen myös julkiselle sektorille on tervettä, Kinnunen sanoo.

Hänen mukaansa on arvioitava jatkuvasti, kuinka helposti järjestelmästä voidaan siirtyä toiseen, jos teknologia, lainsäädäntö tai turvallisuustilanne muuttuu. Tässä mielessä Virkin ajatukset saavat kannatusta.

– Meidän on alettava miettiä kokonaisarkkitehtuuria, infrasuunnittelua ja kehittämistä nykyistä toimittajariippumattomammin, hän sanoo.

Lääkärien ja sote-ammattilaisten pitää olla Kinnusen mielestä mukana ratkaisujen kehitystyössä, koska ilman loppukäyttäjien panosta ei voida kehittää uusia, oikeaan käyttöön tulevia palveluita varmasti käyttäjien edun mukaisiksi.

Ackermanin mukaan tulevaisuuden järjestelmävalinnat ovat pitkäjänteisiä riippumatta siitä, nojaavatko ne paikallisiin ratkaisuihin vai pilvipalveluihin. Niitä ei voi muuttaa nopeasti maailmanpoliittisen tilanteen mukaan, eikä yksittäisten hyvinvointialueiden pitäisi joutua yksin ratkaisemaan, missä määrin pilvipalveluihin voidaan tukeutua. Hänen mielestään asiassa tarvitaan vahvempaa kansallista ohjausta.

– Hyvinvointialueet toimivat nykyisten ohjeistusten mukaisesti. Jos linjaa halutaan muuttaa, sen pitäisi tulla kansallisena ohjauksena, Ackerman sanoo.